Terveys

Pahenevatko kuukautisvaivat iän myötä? Gynekologi listaa kolme tyypillistä muutosta kuukautisissa yli nelikymppisillä

Kuukautiset muuttuvat usein neljänkymmenen ikävuoden jälkeen, kun esivaihdevuodet eli premenopaussi alkaa. Toisilla muutokset voivat olla lieviä, mutta hankalammissa tapauksissa niihin voidaan tarvita hoitoa.

Teksti:
Paula Koski
Kuvat:
Istock

Kun esivaihdevuodet eli premenopaussi alkaa, kuukautiset voivat muuttua monella tapaa.

Kuukautiset muuttuvat usein neljänkymmenen ikävuoden jälkeen, kun esivaihdevuodet eli premenopaussi alkaa. Toisilla muutokset voivat olla lieviä, mutta hankalammissa tapauksissa niihin voidaan tarvita hoitoa.

Menopaussi tarkoittaa sitä, että munasarjojen toiminta loppuu. Niiden toiminta alkaa kuitenkin hiipua hiljalleen noin kymmenisen vuotta ennen vaihdevuosien alkua. Esivaihdevuodet eli premenopaussi tarkoittaa tätä vaihetta, jolloin kuukautiset muuttuvat monella tapaa: muutoksia voi olla niin vuodon määrässä kuin kierron pituudessa.

Koska muutoksia kuukautisissa tulisi odottaa? Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Leena Väisälän mukaan vaihdevuosien alkaminen on yksilöllinen asia, ja niiden alku voi vaihdella 40 ja 56 ikävuoden välillä. Hän korostaa, että vaihdevuodet eivät ole pelkkä vanhuuden juttu.

– Ne ovat varhaisen keski-iän juttu. Kuukautisiin voi tulla pieniä muutoksia jo alle 40-vuotiailla, mutta tyypillisesti muutoksia neljänkummenen ikävuoden jälkeen, Virtaa vaihdevuosiin -kirjan Leeni Peltosen kanssa hiljattain julkaissut Väisälä sanoo.

Lue myös: Premenopaussi voi alkaa jo nelikymppisenä – näistä oireista tunnistat lähestyvät vaihdevuodet

Ennen vaihdevuosia ilmenevät muutokset kuukautisissa ovat normaali asia, joka saattaa kuitenkin aiheuttaa monelle hämmennystä sekä päänvaivaa. Kärsiminen ei kuitenkaan ole normaalia, saati tarpeen. Väisälä suositteleekin kertomaan ainakin elämää haittaavista muutoksista gynekologin vastaanotolla, jolloin oireisiin voidaan löytää sopiva hoito.

Listasimme alle kuukautisiin liittyvät kolme muutosta, jotka ovat tyypillisiä erityisesti neljänkympin ylittäneille.

1. Runsaat kuukautiset

Joka kolmas kärsii jossakin elämänsä vaiheessa runsaista kuukautisista, ja toisinaan vuoto runsastuu vasta 40 ikävuoden jälkeen. Tuolloin vaiva ei itsessään liity tuleviin vaihdevuosiin, sillä yli puolessa tapauksista runsastumisen syytä ei pystytä selvittämään. Tiedetään kuitenkin, että yli nelikymppisten runsastuneet kuukautiset ovat varsin yleinen asia.

Väisälä korostaa, ettei runsastuneesta vuodosta tarvitse kärsiä. Vaikka syy sen taustalla olisikin epäselvä, on varmaa, että keltarauhashormonia vapauttava hormonikierukka on erittäin tehokas keino runsaan vuodon hillintään. Sen avulla noin 90 prosenttia vuodosta vähenee.

– Monet naiset tottuvat runsaisiin vuotoihin, vaikka oikeasti ei tarvitsisi. Ei ole normaalia, että tunnin välein pitää juosta vaihtamassa sidettä tai tamponia. Hormonikierukka useimmiten ratkaisee ongelman helposti, hän korostaa.

Lue myös: Runsaat kuukautiset ovat joka 3. naisen riesa – avuksi hormonikierukka tai lääkitys

2. Muuttunut kierron pituus

Poikkeavuudet kuukautiskierron pituudessa kuuluvat niin ikään monella muutoksiin, joita esivaihdevuodet aiheuttavat: tyypillisesti kierron pituus ensin lyhenee, jonka jälkeen kuukautisten väli pitenee ja epäsäännöllistyy, ja lopulta kuukautiset loppuvat kokonaan.

Runsas, epäsäännöllinen vuoto liittyy myös pidentyneeseen kiertoon. Ovulaatio jää väliin, kohdun limakalvo paksuuntuu, ja pitkän tauon jälkeen kuukautiset voivat olla paitsi runsaat, myös pitkittyneet. Väisälän mukaan ennaltaehkäisy on paras hoito vaivaan.

– Limakalvon paksuuntuminen voi altistaa kohdun limakalvon kasvaimelle. Hormonikierukalla voidaan ehkäistä epäsäännölliset vuodot, sillä sen sisältämä keltarauhashormoni estää limakalvon paksuuntumisen. Myös tablettimuodossa otettava keltarauhasvalmiste voi helpottaa vaivaa, samoin ehkäisypillerit.

Lue myös: Näin kuukautiskierto kannattaa huomioida treenatessa – keho toimii eri tavalla kierron eri vaiheissa

3. Mieliala vaihtelee

Muutokset kierron pituudessa johtuvat usein naishormonitason vaihtelusta elimistössä. Heittelevät hormonit voivat  aiheuttaa nopeita muutoksia mielialaan, jolloin oireet voivat olla PMS-oireiden kaltaisia: mielialan laskua, väsymystä sekä ärtymystä.

– Hormonaalinen vaihtelu voidaan kokea mielialaongelmana. Hyvä hoito hormonien vaihteluun voivat olla luonnollista estrogeenia sisältävät ehkäisypillerit, jotka tasaavat mielialaa, Väisälä sanoo.

X