Estääkö L-kysteiini krapulaa? Krapulavalmisteissa on monta sudenkuoppaa
Markkinoille on ilmestynyt ravintolisiä, jotka sisältävät krapulaa vastaan taistelevaa L-kysteiinia. Kysyimme farmaseutti Maria Mäkelältä, voiko ravintolisän käyttö oikeasti estää kohmelon.
Markkinoille on ilmestynyt ravintolisiä, jotka sisältävät krapulaa vastaan taistelevaa L-kysteiinia. Kysyimme farmaseutti Maria Mäkelältä, voiko ravintolisän käyttö oikeasti estää kohmelon.
Apteekeissa myydään ainakin kahta valmistetta, joiden väitetään estävän ja lieventävän krapulaa. Acetium ja Catapult Cat ovat ravintolisiä, jotka sisältävät L-kysteiini-nimistä luonnollista aminohappoa. L-kysteiini sitoo mahalaukussa asetaldehydia, joka on alkoholin pääaineenvaihduntatuote ja joka aiheuttaa krapulan oireita.
Elokuussa 2020 Alcohol and Alcoholism -tiedelehdessä julkaistu kotimainen tutkimus tukee väitettä: sen mukaan L-kysteiini helpottaa päänsärkyä, pahoinvointia, stressiä ja ahdistusta. Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston tekemää tutkimusta rahoitti Catapult Cat.
L-kysteiini voi lievittää krapulaa
Voiko L-kysteiini-valmiste oikeasti poistaa krapulan?
– Se voi lieventää krapulaa, mutta ei estää sitä kokonaan. Tuotteet eivät ole lääkkeitä, eikä niiden tehoa ole todistettu. Käyttötarkoituskin on lähinnä suojata karsinogeeniselta vaikutukselta. Jos alkoholia juo runsaasti, krapulaa ei voi estää millään. Terveydenhuollon ammattilaisena en voi suositella, että juokaa vaan ja ottakaa ravintolisää, Vuoden Farmaseutiksi valittu Maria Mäkelä Lääkehoidon Turvasta sanoo.
Lue myös: 10 x helpotus krapulaan
Krapula on monen tekijän summa
L-kysteiini-valmisteita ohjeistetaan käyttämään alkoholinkäytön yhteydessä. Valmisteesta riippuen tabletteja neuvotaan ottamaan joko ennen ensimmäistä alkoholiannosta tai sekä ennen alkoholin nauttimista ja myöhemmin alkoholinkäytön aikana.
– Näitä valmisteita pitäisi käyttää ennakoiden ja tiheästi. Ongelmaksi voikin muodostua se, kuinka niitä muistetaan käyttää, Mäkelä sanoo.
Vaikka l-kysteiini-valmisteita muistaisikin ottaa, krapula voi siitä huolimatta iskeä pikkutunneille venyneen illan jälkeen. Asetaldehydi ei nimittäin ole ainoa asia, joka aiheuttaa heikotusta ja pahaa oloa.
– Krapula on monen tekijän summa. Alkoholi on diureetti, joka poistaa nestettä kehosta. Jos alkoholin nauttimisen yhteydessä ei muista juoda vettä todella paljon, seuraa kuivumista, joka näkyy huonona olona.
Lisäksi yöunet kärsivät alkoholinkäytöstä, ja jo yksinään väsymyskin voi tehdä seuraavana päivänä olosta voimattoman. Hermoston toiminnan ärsyyntyminen on Mäkelän mukaan suurempi syy krapulaan kuin asetaldehydi.
Kohtuukäyttö on paras lääke
Voiko krapulaa siis estää millään?
– Kohtuullisella alkoholinkäytöllä ja runsaalla vedenjuonnilla voi ehkäistä krapulaa. Ja päänsärkyyn voi tarvittaessa ottaa normaalin annoksen särkylääkettä.
Lue myös Kotilieden juttu: Yllättävä helpotus krapulaan: kaurapuuro!
Juttua muokattu 21.8.2020 klo 13.52: lisätty tieto tuoreesta kotimaisesta tutkimuksesta.
Kommentit
Ella:
Onko tämä vastaus kysymykseesi:
Because the presence of high activity and high Km mu-ADHs as well as low-activity ALDH1 were found in human esophageal mucosa, it is suggested that there may exist an accumulation of intracellular acetaldehyde during alcohol ingestion. This reactive and toxic metabolite may be involved in the pathogenesis of alcohol-induced esophageal disorders.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8488982
Elimistö kyllä hoitaa normaaleilla ihmisillä asetaldehydin pois elimistöstä mutta vatsalaukussa vellovaa asetaldehydiä vastaan ei ole suojaa paitsi Acetium.
Kommentit
Eikö etanolin hapettuminen asetaldehydiksi tapahdu pääasiassa maksassa, mutta L-kysteiini vaikuttaa suolistossa? Vaikka Acetium sitoisi suolistossa tämän etanolin metaboliitin, niin luulisi, että maksassa muodostunut asetaldehydi aiheuttaa myös pahaa oloa. Olen miettinyt tätä asiaa, ja haluaisin siihen selvennystä.
Ella:
Onko tämä vastaus kysymykseesi:
Because the presence of high activity and high Km mu-ADHs as well as low-activity ALDH1 were found in human esophageal mucosa, it is suggested that there may exist an accumulation of intracellular acetaldehyde during alcohol ingestion. This reactive and toxic metabolite may be involved in the pathogenesis of alcohol-induced esophageal disorders.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8488982
Elimistö kyllä hoitaa normaaleilla ihmisillä asetaldehydin pois elimistöstä mutta vatsalaukussa vellovaa asetaldehydiä vastaan ei ole suojaa paitsi Acetium.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous