Terveys

Fibromyalgia on elimistön stressireaktio – lääkäri: ”Aivot pitää kouluttaa toimimaan uudella tavalla”

Eri puolilla kehoa tuntuva kipu on fibromyalgian tärkein tunnusmerkki. Kipukokemus syntyy aivoissa. Itse tuntemukseen ei voi vaikuttaa, mutta kokemukseen voi. – Kaikki, mikä vie ajatukset pois kivusta, helpottaa kipua, sanoo lääkäri.

Teksti:
Virve Järvinen
Kuvat:
iStock

Riittämätön palautuminen ja henkinen stressi tai pitkäkestoinen unettomuus voivat laukaista fibromyalgian.

Eri puolilla kehoa tuntuva kipu on fibromyalgian tärkein tunnusmerkki. Kipukokemus syntyy aivoissa. Itse tuntemukseen ei voi vaikuttaa, mutta kokemukseen voi. – Kaikki, mikä vie ajatukset pois kivusta, helpottaa kipua, sanoo lääkäri.

Heikkolaatuinen uni, uupumus, muistivaikeudet ja mielialahäiriöt voivat olla fibromyalgiaa. Sairauteen liittyy useita muitakin oireita, mutta sen tärkein tunnusmerkki on eri puolilla kehoa tuntuva kipu.

– Fibromyalgiassa keskushermoston kipujärjestelmä on herkistynyt ja reagoi ulkoisiin ärsykkeisiin tavallista voimakkaammin, fysiatrian erikoislääkäri Annica Sundberg kertoo. Sundberg toimii Pohjanmaan hyvinvointialueella kuntoutuksen johtavana lääkärinä.

Fibromyalgiaan sairastuneella on usein vertaisia lähipiirissään. Perimä ei itsessään sairastuta, vaan lisäksi tarvitaan jokin altistava tai laukaiseva tekijä.

– Altistavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi tapaturmat, leikkaukset, hormonaaliset muutokset, kuten vaihdevuodet, ylipaino ja pitkäkestoinen paikallinen kipu, kuten niska- tai selkäkipu.

Riittämätön palautuminen ja henkinen stressi, mutta myös pitkäkestoinen unettomuus voivat laukaista fibromyalgian, sillä unettomuus laskee kipukynnystä. Aivot ovat oppiva elin, ja kipu jää päälle, jos olosuhteet jatkuvasti ruokkivat sitä.

– Fibromyalgia on elimistön stressireaktio. Sillä elimistö kertoo, ettei ihminen ole kone, joka jaksaa loputtomiin.

”Kaikki, mikä vie ajatukset pois kivusta, helpottaa kipua”

Noin neljä prosenttia väestöstä sairastaa fibromyalgiaa, ja valtaosa sairastuneista on naisia. Fibromyalgia diagnosoidaan oireiden ja lääkärin tekemän tutkimuksen perusteella. Apuna käytetään kehosta löytyviä kipupisteitä ja niiden painelua. Laboratoriotutkimuksilla suljetaan pois muita mahdollisia oireiden syitä.

Koska fibromyalgiaan ei ole diagnostisia testejä, se oli pitkään kiistelty sairaus. Osa hoitoalan työntekijöistä suhtautuu siihen yhä vähätellen, Sundberg on huomannut.

– Kipu on todellinen kokemus, jota ei saa vähätellä. Kipu ja sen pelko rajoittavat elämää ja toimintakykyä.

Kipukokemus syntyy aivoissa. Kyse on aivojen tekemästä tulkinnasta ja siitä, millaisen merkityksen ne sille antavat. Itse tuntemukseen ei voi vaikuttaa, mutta kokemukseen voi.

– Fibromyalgiassa aivot pitää kouluttaa toimimaan uudella tavalla ja muuttaa niiden tulkintaa kivusta.

Tunteet liittyvät kipuun. Kielteiset tunteet voimistavat sitä, ja myönteisten tunteiden keskellä se vaimenee.

– Kaikki, mikä vie ajatukset pois kivusta, helpottaa kipua. Ajatusten keskittämistä myönteisiin asioihin kannattaa opetella.

Fibromyalgian oireita voidaan hoitaa lääkkeillä, esimerkiksi kipukynnystä kohottavilla lääkkeillä. Tärkein hoito on kuitenkin elintapahoito.

– Oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat kuormituksen ja ulkoisten tekijöiden mukaan. Kuormitusta voi hallita huolehtimalla riittävästä palautumisesta ja panostamalla unen laatuun.

Liikunta on elintapahoidoista monipuolisin. Se vähentää stressiä, parantaa unta, kohottaa kipukynnystä ja mielialaa. Se auttaa painonhallinnassa ja tasapainottaa autonomisen hermoston toimintaa.

– Liikunta kannattaa aloittaa varovasti elimistön reaktiota kuunnellen ja tarvittaessa fysioterapeutin ohjauksessa.

X