Gastroskopia on tutkimus, jota lähes jokainen jännittää – tällä lääkärin vinkillä toimenpide sujuu miellyttävämmin

Mahalaukun tähystys eli gastroskopia antaa tietoa ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen terveydestä. Tutkimus on nopea ja kivuton, mutta aiheuttaa monille yökkäilyä.

Gastroskopia on mahalaukun tähystystutkimus, johon liittyy paljon pelkoja. Se on kuitenkin tärkeä toimenpide esimerkiksi pitkittyneen närästyksen, nielemisongelmien tai vatsavaivojen syitä selvitettäessä.

– Gastroskopiassa tähystin viedään nielun kautta ruokatorveen, mahalaukkuun ja ohutsuolen alkuosaan. Toimenpiteen yhteydessä otetaan yleensä myös koepaloja, sillä esimerkiksi keliakiaa ja helikobakteeria ei ole mahdollista diagnosoida silmämääräisesti, HUSin sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilä sanoo.

Hillilän mukaan moni jännittää tutkimusta turhaan.

–  Gastroskopia on tyypillisesti nopea ja helppo toimenpide esimerkiksi paksusuolen tähystykseen verrattuna. Vaikka gastroskopia voi tuntua epämiellyttävältä, se ei yleensä aiheuta kipua. Myöskään näytteiden ottaminen mahan ja suolen limakalvoilta ei yleensä tunnu miltään.

Oikeanlainen hengitystekniikka voi vaimentaa yökkäysrefleksin

Valmistautuminen gastroskopiaan on yksinkertaista: jotta mahalaukku on tutkimusta varten tyhjä, pitää ennen toimenpidettä olla syömättä kuuden ja juomatta kahden tunnin ajan.

Hillilän mukaan mahalaukun tähystys on yleensä ohi viidessä minuutissa. Jotta tutkimuksen yhteydessä voidaan keskustella oireista ja mahdollisen sairauden hoidosta, lääkärikäyntiin varataan kokonaisuudessaan noin puoli tuntia aikaa.

– Potilas makaa toimenpidepöydällä vasemmalla kyljellään, kun lääkäri ohjaa läpimitaltaan pikkurillin kokoisen, taipuisan tähystimen nielun kautta ruokatorveen ja mahalaukkuun. Tähystimen päässä on pieni kamera, jonka lähettämää kuvaa seurataan suurennettuna monitorilta.

Hillilän mukaan toimenpiteen aikana voi hengittää normaalisti eikä tukehtumisen vaaraa ole. Moni kokee kuitenkin varsinkin tutkimuksen alkuvaiheen epämiellyttäväksi, koska tähystimen aiheuttama nieluärsytys aktivoi helposti yökkäysrefleksin. Osa kärsii toimenpiteen aikana paniikkioireista.

– Nielu on tuntoherkkä alue, ja tutkimuksen alkuvaihe voi pelästyttää. Yökkäys- tai yskimisrefleksi rauhoittuu kuitenkin useimmiten tutkimuksen edetessä. Oksennusvaaraa ei ole, koska mahalaukku on toimenpidettä tehtäessä tyhjä.

Jos potilas haluaa, nieluun suihkutetaan ennen tutkimusta puudutusainetta. Hillilän mukaan moni onnistuu helpottamaan oloaan myös yksinkertaisella hengitystekniikalla.

– Yökkäysrefleksiä voi vaimentaa vetämällä keuhkot täyteen ilmaa, pidättämällä hengitystä viiden sekunnin ajan ja puhaltamalla sen jälkeen ilmat hitaasti ulos. Jos tutkimus jännittää kovasti, voidaan potilaalle antaa rauhoittava lääkitys suonensisäisesti. Tarvittaessa gastroskopia on mahdollista toteuttaa myös nukutuksessa, hän sanoo.

Ylävatsan oireet, närästys ja alhainen hemoglobiini ovat yleisiä syitä gastroskopian tekemiselle

Hillilän mukaan esimerkiksi pitkittynyt närästys, nielemisvaikeudet, toistuva oksentelu, selittämätön laihtuminen, poikkeava aterianjälkeinen täyttymisen tunne, epäselvä rintakipu sekä ylävatsan kipu ja turvotus ovat tyypillisiä syitä gastroskopian tekemiselle.

Tutkimus voidaan tehdä myös esimerkiksi poikkeavien laboratoriotulosten, kuten alhaisen hemoglobiiniarvon perusteella.

– Yleisin syy gastroskopiaan hakeutumiselle on pitkittynyt närästys, joka johtuu vatsahappojen noususta ruokatorveen. Syöpäkasvaimia gastroskopiassa löytyy harvemmin kuin kolonoskopiassa. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että helikobakteerin esiintyvyys on vähentynyt, ja sen myötä mahasyövän ilmaantuvuus pienentynyt.

Siinä missä gastroskopian merkitys vatsavaivojen ensisijaisena tutkimusmenetelmänä on viime vuosina pienentynyt, paksusuolen tähystystutkimuksia tehdään yhä enemmän.

– Jokaisen yli 50-vuotiaan olisi hyvä käydä kolonoskopiassa kertaalleen. Sen avulla voidaan seuloa ja tukia muun muassa länsimaissa nopeasti yleistyvää suolistosyöpää sekä tulehduksellisia suolistosairauksia eli haavaista paksusuolentulehdusta ja Crohnin tautia.

Lääkärin ohje: tutkimukseen ei kannata tulla omalla autolla

Jos gastroskopia tehdään ilman lääkitystä, voi töihin yleensä palata samana päivänä toimenkuvasta riippumatta. Nielupuudutuksen vaikutus häviää Hillilän mukaan noin tunnissa, minkä jälkeen voi syödä ja juoda normaalisti.

– Lääkäri kirjoittaa tarvittaessa sairauslomaa, mutta pelkän tähystyksen takia sitä ei välttämättä tarvita. Jos toimenpidettä varten annetaan rauhoittava lääkitys, ei töihin kannata kuitenkaan enää samana päivänä mennä, koska lääke lamaa keskushermoston toimintaa.

Hillilä sanoo, että tutkimukseen ei kannata tulla omalla autolla, sillä autoilu on lääkityksen jälkeen kielletty.

– Joskus toimenpiteen aikana joudutaan antamaan rauhoittava lääkitys, vaikkei sen käyttöä olisi alun perin suunniteltu. Siksi ihanteellisinta on, jos potilaalla on mukanaan saattaja. Ennen tutkimusta kannattaa perehtyä myös huolellisesti tutkimuspaikan ohjeistukseen toimenpiteen yksityiskohtiin liittyen.

Lue myös:

• Terveys

  Närästääkö? Tunnista oireet ja hoida närästys kotikonstein – 6 vinkkiä

• Terveys

  Vatsan ja suoliston hyvinvointiin on tarjolla monenlaisia valmisteita – selvitimme, mitä kannattaa kokeilla mihinkin vaivaan

• Terveys

  Jokaisen yli 50-vuotiaan kannattaisi käydä kertaalleen kolonoskopiassa – lääkäri kertoo, mitä paksusuolen tähystyksestä on hyvä tietää