Glaukooma.
Glaukooma ei oireile alkuvaiheessa.
Terveys

Moni sairastaa tietämättään salakavalaa glaukoomaa – silmäsairaus oireilee vasta, kun se on jo pitkällä

Glaukooma on silmäsairaus, joka voi hoitamattomana viedä näkökyvyn. Vaikka näön kanssa ei olisi ongelmia, silmälääkärillä kannattaa käydä ensimmäisen kerran viimeistään 40-vuotiaana.
Teksti: Virve Järvinen Kuvat: iStock

1. Millainen sairaus glaukooma on?

Glaukooma on etenevä sairaus, joka supistaa näkökenttää. Hoitamattomana se voi heikentää merkittävästi näköä ja sokeuttaa. Glaukooma on Suomessa iäkkäillä toiseksi yleisin näkövammaisuuden syy silmänpohjan ikärappeuman jälkeen.

2. Mistä glaukooma johtuu?

Glaukoomassa silmänpohjassa sijaitseva näköhermonpää ja näköhermon hermosäiekerros vaurioituvat.

Glaukooman tarkka syntymekanismi on tuntematon. Useimmilla potilailla syy silmän vaurioihin on runsaasti koholla olevassa silmänpaineessa.

Terveessä silmässä silmän sisällä oleva neste kulkeutuu useita reittejä pitkin silmän ulkopuolelle. Glaukoomassa nestekierto häiriintyy, mikä nostaa silmänpainetta.

3. Voiko glaukoomaa sairastaa, jos silmänpaineet ovat normaalit?

Korkea silmänpaine altistaa glaukoomalle, mutta ihmisellä voi olla glaukooma, vaikka silmänpaineet olisivat normaalit. Joka toisella glaukoomapotilaalla ne ovat viitearvojen, eli 10–21 elohopeamillimetrin sisällä.

Silmänpaineet voivat olla koholla ilman, että ihminen sairastaa glaukoomaa. Jos optikon näöntarkastus paljastaa kohonneen silmänpaineen, silmät pitää tutkituttaa silmälääkärillä.

4. Onko glaukooma vain iäkkäiden sairaus?

Kaikenikäiset voivat sairastua glaukoomaan, mutta ikä, perimä ja likitaitteisuus lisäävät sairastumisriskiä. Sairaus alkaa yleistyä 45 ikävuoden jälkeen, ja suuri osa potilaista on yli 65-vuotiaita.

Glaukoomasta tunnetaan useita, erilaisia tautimuotoja. Ahdaskulmaglaukoomassa silmänpaine voi nousta nopeasti vaarallisen korkeaksi. Siihen voivat sairastua myös nuoret aikuiset.

5. Lisääkö taittovirheleikkaus glaukooman riskiä?

Taittovirheleikkaus ei altista glaukoomalle, mutta leikkaustavasta riippuen se voi vaikeuttaa taudin seurantaa ja hoitoa.

Jos taittovirheleikkauksessa laseroidaan silmän sarveiskalvoa, toimenpide väärentää mitattuja silmänpaineita ja mittau­ksessa paineet ovat todellisia matalampia.

6. Millaiset oireet paljastavat glaukooman?

Glaukooma on salakavala sairaus. Se oireilee näkökenttäpuutoksilla vasta, kun näköhermovaurio on pitkällä. Alkuvaiheessa näkökenttäpuutosta ei huomaa, sillä silmät toimivat parina. Myöhemmin lukiessa osa kirjaimista voi näkyä sameina ja sivun laitimmaiset kirjaimet kadota näkökentästä. Kun näkökenttäpuutos etenee, sivulla olevien kohteiden näkeminen vaikeutuu entisestään ja liikenteessä voi tulla vaaratilanteita.

Arviolta puolet glaukoomapotilaista sairastaa silmäsairauttaan tietämättään. Näkökenttäpuutokset pitää ottaa huomioon ajokortin uusimisen yhteydessä tehtävässä terveystarkastuksessa ja ohjata kuljettaja herkästi silmälääkärin arvioon.

7. Löytyykö glaukooma silmälasien uusimisen yhteydessä?

Optikon tekemä silmätutkimus ei riitä: glaukooma löytyy vain silmälääkärin tekemässä tutkimuksessa. Silmälääkäri tutkii silmän perusteellisesti mikroskoopilla. Hän selvittää, onko näköhermossa poikkeavuuksia.

Diagnoosiin voidaan tarvita mikroskooppitutkimuksen, silmänpaineen mittauksen ja näkökenttätutkimuksen lisäksi kuvantamistutkimuksia.

8. Millaista glaukooman hoito on?

Glaukoomaa hoidetaan alentamalla silmänpainetta. Paineen alentaminen hidastaa taudin etenemistä ja ehkäisee hermovaurioita.

Silmänpainetta alennetaan, vaikka se olisi glaukoomapotilaalla normaali. Tutkimuksissa on todettu, että silmänpaineen laskeminen 25–30 prosentilla lähtötasosta hidastaa taudin etenemistä kaikilla painetasoilla.

Glaukooma silmätipat.

Silmänpainetta alennetaan tyypillisesti glaukooman hoitoon tarkoitetuilla silmätipoilla.

9. Miten silmänpainetta alennetaan?

Silmänpainetta alennetaan yleisimmin silmätipoilla. Lääketippojen lisäksi tarvitaan usein kostutustippoja, sillä silmänpainetipat voivat kuivattaa tai ärsyttää silmän pintaa.

Silmänpainetta voidaan laskea myös laserhoidolla, jossa parannetaan silmän nestekiertoa. Lasertoimenpide voidaan tehdä ennaltaehkäisevästi, jos silmän kammiokulma todetaan nesteenkierron poistumisen kannalta kovin ahtaaksi.

Elleivät silmätipat ja laserhoito laske silmänpainetta riittävästi, silmä leikataan. Leik­kauksessa yläluomen alle tehdään salaoja, joka viemäröi nestettä silmästä niin, että silmänpaine laskee.

10. Kuinka nopeasti glaukooma etenee?

Valtaosalla glaukoomapotilaista silmässä tapahtuvat muutokset etenevät hitaasti. Mahdolliset muut silmäsairaudet ja niiden hoitoon käytetyt lääkkeet voivat jouduttaa glaukooman etenemistä.

Sairauden kulkua seurataan säännöllisillä kontrollikäynneillä, ja jos sen etenemisvauhti kiihtyy, tehostetaan hoitoa.

Kontrollikäyntien välit ovat yksilöllisiä, ja ne kirjataan ylös potilaan hoitosuunnitelmaan. Hoitosuunnitelmassa määritetään kullekin potilaalle ihanteellinen silmänpainetaso ja taso, jolloin hoitoa tulee muuttaa.

11. Haittaako glaukooma kaihileikkausta?

Kaihileikkaus voi olla osa glaukooman hoitoa. Se voidaan tehdä etuajassa osana ahdaskulmaglaukooman hoitoa, sillä kaihileikkaus tuo silmään lisää tilaa. Kaihileikkauksen on todettu laskevan jonkin verran painetta myös avokulmaglaukoomassa.

Kaihileikkauksen yhteydessä silmään asennettavat pienet, painetta laskevat laitteet ovat melko uusi keksintö. Tutkimusnäyttö niiden pitkäaikaisesta hyödystä on heikko.

Glaukoomapotilaan kaihileikkauksessa ja jälkihoidossa on erityispiirteensä, ja siksi näitä potilaita hoitavan kirurgin olisi hyvä olla kokenut.

12. Miten glaukoomaa voi ehkäistä?

Glaukoomaa ei voi ehkäistä. Mitä varhemmin se löydetään, sitä nopeammin sitä päästään hoitamaan, ja hoidolla voidaan vaikuttaa sen etenemiseen.

Glaukooma löytyy todennäköisimmin ajoissa, kun huolehtii säännöllisistä silmälääkärikäynneistä. Vaikka itsellä ei olisi näön kanssa ongelmia, silmälääkärillä olisi hyvä käydä ensimmäisen kerran 40-vuotiaana ja aiemmin, jos suvussa on vakavia silmäsairauksia. Silmälääkäri kertoo tutkimuksen jälkeen, koska silmät kannattaa tutkia seuraavan kerran. Tutkimusten väli tihenee, kun ihminen ikääntyy.

Asiantuntijana silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgi Fabian Gielen, Tays

Juttu on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 4/2022.

X