Terveys

Hampaiden kuluminen voi tuntua jomottavana kipuna – lääkäri kertoo, miten hampaiden eroosio syntyy ja miten sitä voi ehkäistä

Happamat ruoat ja juomat syövät hammasta. Eroosio suussa aiheuttaa vihlontaa, kipuja ja jopa purentaongelmia. Eroosiota vastaan voi taistella monin konstein.

Teksti:
Virve Järvinen
Kuvat:
Istock

Ellei hampaiden eroosioon puutu, se etenee – joillakin nopeammin kuin toisilla.

Happamat ruoat ja juomat syövät hammasta. Eroosio suussa aiheuttaa vihlontaa, kipuja ja jopa purentaongelmia. Eroosiota vastaan voi taistella monin konstein.

1. Takahampaisiin on tullut pieniä kuoppia. Mitä ne ovat?

Alatakahampaiden purupintojen pienet kuopat tai rosoisuus ovat eroosion ensimmäisiä merkkejä. Eroosio eli hampaiden kemiallinen liukeneminen voi tehdä takahampaista myös silkkimäisen sileät. Ihminen huomaa hampaiden kulumisen itse yleensä etuhampaista. Niiden kärjet rispaantuvat ja hampaan uloimman kerroksen eli kiilteen pinta muuttuu himmeäksi. Eroosio on jo pitkällä, jos valo kuultaa etuhampaiden kärkien läpi.

Syy hampaiden liukenemiseen on useimmiten happamissa juomissa ja ruoissa. Ne liuottavat pikkuhiljaa kiilteen pinnan mineraaleja. Tällöin hampaan pinta liukenee, pehmenee ja kuluu pois.

2. Voivatko hampaat kulua kokonaan?

Ellei eroosioon puutu, se etenee – joillakin nopeammin kuin toisilla. Narskuttelijalla se muovaa hampaita vauhdikkaammin, sillä puruvoima kuluttaa pehmennyttä hammasta entisestään.

Ruoan ja juoman lisäksi hapan mahaneste liuottaa hampaita, ja sen aiheuttamat vauriot voivat tehdä hampaista tyngät. Refluksitaudissa närästys ja bulimiassa oksentaminen nostavat hapanta mahanestettä suuhun.

3. Haittaako hampaiden eroosio muuta kuin ulkonäköä?

Kiilteen alla on hammasluuta, joka on kiillettä pehmeämpää ja ympäröi hampaan ydintä. Kun hammasluu paljastuu, hampaita alkaa vihloa. Jos ydin ärtyy kunnolla, hammas voi mennä kuolioon ja vaatia juurihoidon.

Eroosio voi tuntua pureskellessa myös jomottavana kipuna. Moni erehtyy pitämään sitä merkkinä hampaiden reikiintymisestä.

Pitkälle edennyt, laaja eroosio madaltaa purentaa. Tällöin pureminen ei suju kuten ennen ja leukanivelet voivat kipeytyä.

4. Mitä ruokia kannattaa välttää?

Kiille on ihmisen kovinta kudosta, mutta happaman edessä se on voimaton. Ruoka tai juoma on hampaille haitaksi silloin, kun sen pH on alle neljä. Esimerkiksi superhapan kiivi päihittää kiilteen kuusi–nolla.

Salaatinkastikkeet, marjat, etikkasäilykkeet ja sitrukset ovat tunnetusti happamia ruoka-aineita.

Olutta lukuun ottamatta useimmat alkoholijuomat ovat happamia. Vitamiinit ja ravintolisät kannattaa nauttia pillereinä, sillä nestemäisinä nekin ovat yleensä happamia.

5. Voiko happaman haittoja vähentää?

Hapan elintarvike ei ole automaattisesti huono, jos se sisältää itsessään kalsiumia, kuten jogurtti. Kalsium vähentää happaman ruoka-aineen haitallisuutta hampaille. Happaman ruoan kanssa kannattaa juoda lasi tavallista tai kasvipohjaista maitoa tai nauttia pala juustoa.

Hedelmät ja kasvikset olisi parempi syödä sellaisinaan eikä puristaa mehuksi. Pureskelu käynnistää syljenerityksen tehokkaasti, ja sylki huuhtelee suuta. Syömisen jälkeen suu on hyvä huudella vedellä ja ottaa ksylitolipastilli. Pastillin imeskely lisää syljeneritystä.

Säännöllinen ateriarytmi suojaa hampaita sekä reikiintymiseltä että eroosiolta. Napostelu altistaa kummallekin.

Emäksisellä soodan ja veden seoksella purskuttelu voi olla hyvä keino neutraloida suun pH oksentamisen jälkeen.

6. Kuluttaako harjaaminen hampaita?

Yhteen aikaan annettiin ohjeeksi välttää aamulla hampaiden harjausta puoli tuntia happaman syömisen jälkeen. Terveille hampaille harjauksen ajankohdalla ei ole väliä, kunhan hampaat tulevat puhtaiksi. Mutta jos hampaissa on näkyvää eroosiota, voi olla parempi pestä ne ennen aamupalaa.

Hankaava tahna kuluttaa jokaisen hampaita, joten hammasharjaan kannattaa pursottaa tavallista hammastahnaa. Kovakätinen harjaaja ja kova harja saavat aikaan ienvetäytymiä. Ikenen alta paljastuvassa hampaan osassa ei ole kiillettä, ja yli-innokas harjaaja saa kulutettua sen kuopalle.

Hammaspesu kahdesti päivässä riittää. Pesujen välissä suun voi raikastaa ksylitolipastillilla tai -purukumilla.

7. Voiko hampaita valkaista, jos niissä on eroosiota?

Hampaat voi periaatteessa valkaista, mutta sitä kannattaa harkita. Valkaisun jälkeen hampaita voi vihloa, sillä valkaisuaine saattaa ärsyttää hammasta. Yleensä vihlominen menee ohi melko nopeasti, mutta kuluneissa hampaissa se voi olla ärhäkkää.

Valkaisun tulokset voivat jäädä huonoiksi, jos kiille on kulunut jo hyvin ohueksi ja tumma suuontelo kuultaa hampaiden takaa.

8. Millä kiilteestä saa lujan?

Fluori kovettaa kiillettä, mutta se ei juurikaan estä hammasta kulumasta. Tosin fluoreissa voi olla eroja. Hammastahnan fluori on yleisesti natriumfluoridia, mutta markkinoille on tullut myös tinafluoridia sisältäviä tahnoja, ja ne vaikuttavat tekevän kiilteestä hivenen kestävämmän eroosiota vastaan. Tinafluoridi merkataan pakkaukseen englanninkielisillä sanoilla stannous fluoride.

Jos eroosio on edennyt pitkälle, hammaslääkäri voi määrätä potilaalle reseptillä tavallista fluoritahnaa vahvempia tahnoja. Niiden tarkoituksena on kuitenkin pääasiassa vähentää vihlontaa, ei vahvistaa kiillettä.

9. Voiko kuluneen hampaan korjata?

Eroosiovaurioita korjataan muovilla, laminaateilla ja keramialla. Pitkälle edenneen hampaiden kulumisen hoito on usein hankalaa ja kallista.

Purupinnan matalan kuopan voi korjata paikka-aineella, tosin matalassa kohdassa paikka ei tahdo pysyä. Korjausta tärkeämpää on ehkäistä hampaiden kuluminen.

Asiantuntijana hammaslääketieteen tohtori Viivi Alaraudanjoki, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

X