Terveys

Mietitkö hampaiden oikomishoitoa? Huomaamaton kalvotekniikka on nyt suosittu – hammaslääkäri kertoo, millainen prosessi oikomishoito aikuisena on

Moni haaveilee suoremmista hampaista, ja esteettisten hammashoitojen kysyntä lisääntyy jatkuvasti. Oikomishoito aikuisena on mahdollista, jos prosessiin on valmis käyttämään aikaa ja rahaa.

Teksti:
Maria Lieto
Kuvat:
Istock

Perinteisin ratkaisu ovat hammasraudat, joiden kiinnikkeet asennetaan hampaiden ulkopinnoille.

Moni haaveilee suoremmista hampaista, ja esteettisten hammashoitojen kysyntä lisääntyy jatkuvasti. Oikomishoito aikuisena on mahdollista, jos prosessiin on valmis käyttämään aikaa ja rahaa.

Oikomishoito aikuisena on yhä suositumpaa. Vaikka syy on usein esteettinen, taustalla on tyypillisesti purenta- tai asentovirhe.

Plusterveys SmileDesignin vastaavan hammaslääkärin Kaj Karlssonin mukaan oikomishoito tulee aikuisille ajankohtaiseksi useimmiten silloin, kun elämäntilanne sallii siihen liittyvän taloudellisen ja ajallisen sitoutumisen.

– Tyypillisesti syy on esteettinen tai toiminnallinen purentavirhe, jota ei jostain syystä ole hoidettu nuoruudessa. Paljon on myös sellaisia potilaita, joille on tehty oikomishoito lapsuudessa, mutta hoitoa seuraava ylläpitovaihe on jäänyt kesken. Sen seurauksena hampaat ovat palanneet ei-toivottuun asentoon, Karlsson sanoo.

Oikomishoito aikuisena: toteutetaan usein huomaamattomalla kalvotekniikalla

Oikomismenetelmät ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti.

Perinteisin ratkaisu ovat hammasraudat, joiden kiinnikkeet asennetaan hampaiden ulkopinnoille. Niitä käyttämällä hampaita siirretään pikkuhiljaa haluttuun asentoon kiinnikkeissä kulkevan kaarilangan avulla. Karlssonin mukaan perinteiset hammasraudat sopivat lähes kaikenlaisten esteettisten ja toiminnallisten oikomishoitojen tekemiseen.

Koska aikuispotilaat toivovat yleensä huomaamattomia hammasrautoja, voidaan näkyvien metallikiinnikkeiden tilalle valita vaaleat tai läpinäkyvät kiinnikkeet ja kaarilangat. Karlssonin mukaan osa haluaa silti mieluummin hampaiden sisäpinnoille kiinnitettävät linguaaliraudat.

– Täysin näkymättömiksi hampaiden ulkopinnoille asennettavia oikomiskojeita ei ole mahdollista tehdä. Siksi osa potilaista valitsee linguaaliraudat, joissa oikomiskojeet kiinnitetään hampaiden sisäpinnoille. Linguaalitekniikalla asennettujen kojeiden hintalappu on kuitenkin hiukan korkeampi, sillä työ vaatii hammaslääkäriltä erityisosaamista.

Karlsson sanoo, että hammasrautojen lisäksi oikomishoito voidaan nykyään toteuttaa kalvo-oikomishoitona, jossa hampaat suoristetaan niiden päällä pidettävien muovikalvojen avulla. Kalvotekniikalla tehdyistä oikomishoidoista on hänen mukaansa tullut viime vuosina suosittuja.

– Kalvotekniikassa hampaiden oikomista varten valmistetaan mittatilaustyönä yksilöllinen sarja läpinäkyviä ja irrotettavia kalvoja, joita potilas pitää suussa pääsääntöisesti 22 tuntia vuorokaudessa. Suurin osa aikuisten oikomishoidoista toteutetaan nykyään kalvo-oikomishoitona menetelmän huomaamattomuuden vuoksi.

Karlssonin mukaan kalvot liikuttavat hampaita vähitellen haluttuun suuntaan hoitosuunnitelman mukaan. Kalvot tosin työllistävät potilasta perinteisiä hammasrautoja enemmän: kalvot pitää poistaa ennen ruokailua ja hampaiden harjausta, ja lisäksi potilas vaihtaa kalvon yleensä itse uuteen noin viikon tai kahden välein.

– Kalvo-oikomishoito sopii hyvin lievien ja keskivaikeiden asentovirheiden korjaamiseen. Tekniikan hyvä puoli on huomaamattomuuden lisäksi se, että hammaslääkärikäyntejä vaaditaan yleensä vähemmän kuin perinteisillä oikomiskojeilla tehdyissä oikomishoidoissa.

Oikomishoidon perusperiaatteet ovat samat menetelmästä riippumatta

Hoidon perusperiaatteet ovat suunnilleen samat riippumatta siitä, millä tekniikalla oikomishoito toteutetaan. Aikuisilla pienen asentovirheen oikominen voi kestää vain joitakin kuukausia, kun taas laajempi oikomishoito voi viedä parikin vuotta.

Karlssonin mukaan aikuisten perustason oikomishoidon aktiivivaihe kestää tyypillisesti noin kuudesta kuukaudesta vuoteen.

– Muita menetelmiä nopeampaa oikomismenetelmää ei ole olemassa. Hampaiden siirtymiseen vaadittavissa luuston muutoksissa on kyse biologisesta prosessista, joka vaatii oman aikansa. Prosessia ei ole mahdollista juurikaan nopeuttaa. Oikomishoidon kesto riippuu ensisijaisesti siitä, mitä hampaita siirretään ja minne.

Jotta oikomishoito voidaan aloittaa, pitää potilaan terveyden olla riittävällä tasolla. Myös ongelmat suun terveydessä sekä jotkut luustoon vaikuttavat lääkkeet voivat olla este oikomiselle.

–  Ennen varsinainen oikomishoidon aloittamista hammaslääkäri kartoittaa potilaan yleisterveyden ja teettää röntgenkuvia. Huolellinen taustatyö on ehdottoman tärkeää oikomishoidon onnistumiseksi. Myös potilaan toiveiden ja toivotun lopputuloksen määrittely sekä hampaiden ja luuston asentosuhteiden kartoitus kuuluvat asiaan.

Hampaiden oikomishoitoa seuraa ylläpito- eli retentiovaihe. Karlssonin mukaan vaihe on oikomishoidon onnistumisen kannalta tärkeä, sillä jos retentiovaihetta ei toteuteta kunnolla, hampaat voivat palautua takaisin ei-toivottuun asentoon.

– Retentio voidaan toteuttaa kiinteästi hampaiden sisäpinnoille kiinnitettävän retentiolangan tai esimerkiksi öisin pidettävän purentakiskon avulla. Joskus käytetään myös kiinteän ja irrotettavan retention yhdistelmää. Ylläpitovaiheen kestoa on vaikea määritellä, mutta jonkinlainen retentio on paikallaan niin kauan, kun hampaiden halutaan pysyvän tietyssä asennossa.

Oikomishoito voidaan aloittaa missä iässä tahansa

Lähes kaikki aikuisten oikomishoidot toteutetaan yksityisillä hammaslääkäriasemilla, jolloin potilas vastaa kustannuksista itse. Karlssonin mukaan oikomishoitoja tehdään aikuisille julkisen terveydenhuollon puolella vain erittäin painavista syistä.

Kela korvaa oikomishoitoa ainoastaan silloin, kun se on välttämätöntä esimerkiksi ylä- tai alaleuan pienuuden tai suuruuden tai suulakihalkion vuoksi.

– Oikomishoidon hinta riippuu siitä, kuinka vaativasta hoidosta on kyse. Sanoisin, että suurin osa aikuisten oikomishoidoista liikkuu 2 000– 6 000 euron välillä, mutta esimerkiksi hampaiden sisäpintaan kiinnitettävät kojeet tai vaikeat oikomishoidot voivat maksaa enemmänkin, Karlsson sanoo.

Onko oikomishoito aikuisena kivuliaampaa kuin lapsena tai nuorena?

– Hampaiden oikomishoito onnistuu aikuisella yhtä hyvin kuin lapsella, vanhin potilaani on ollut yli 80-vuotias. Oikomishoito ei ole aikuisena kivuliaampaa, mutta toki oikominen voi aiheuttaa lievää kipua etenkin prosessin alkuvaiheessa.

Karlssonin mukaan oikomishoito voi olla järkevää myös suun terveyden kannalta.

– Aikuisten oikomishoito on mielestäni hammashoidossa ylipäänsä vielä turhan taka-alalla. Usein jo pienellä hammaskaarien tasoituksella voidaan luoda paremmat edellytykset hammasterveydelle ja ehkäistä esimerkiksi hampaiden epätasaista kulumista.

Vaikka hampaiden oikominen on yleensä turvallista, Karlsson muistuttaa, että siihen liittyy myös riskejä, joista kannattaa keskustella avoimesti hammaslääkärin kanssa.

– Yleensä asiat sujuvat oikomishoidoissa suunnitellusti, mutta joskus harvoin hammasydin voi mennä oikomishoidon seurauksena kuolioon, jolloin tarvitaan juurihoitoa. Suurin osa ongelmista on kuitenkin ennaltaehkäistävissä huolellisen hoitosuunnitelman avulla.

X