Miten eroon toiminnallisista vatsavaivoista? Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen: ”Tiukka ruokavalio voi aiheuttaa stressiä ja vain pahentaa oireita”
Joka kolmannella ravitsemusterapeutti Hanna Partasen asiakkaalla on toiminnallisia vatsaoireita. Syiden ja oikean hoidon löytäminen muistuttaa usein salapoliisityötä: ensin on juteltava kunnolla asiakkaan kanssa ja kartoitettava taustatekijöitä kuten elämäntilannetta.
Hanna Partanen ratkoo vatsavaivojen syitä.
Joka kolmannella ravitsemusterapeutti Hanna Partasen asiakkaalla on toiminnallisia vatsaoireita. Syiden ja oikean hoidon löytäminen muistuttaa usein salapoliisityötä: ensin on juteltava kunnolla asiakkaan kanssa ja kartoitettava taustatekijöitä kuten elämäntilannetta.
Vatsakivut, löysä vatsa, ummetus, suolikaasut… Monenlaiset toiminnalliset vatsavaivat ovat kaikille tuttuja mutta toisille jokapäiväisiä seuralaisia. Milloin vaivat ovat vatsan toiminnan normaalia vaihtelua, ja milloin niitä pitää hoitaa?
– On normaalia, että vatsaa joskus nipistelee. Myös suolen toiminta vaihtelee eri päivinä. Vatsa voi olla joskus sekaisin, sillä siihen vaikuttavat niin monet tekijät, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen sanoo.
Hänen luotaan moni etsii apua, kun vatsavaivat huolestuttavat ja haittaavat elämää.
Ravitsemusterapeutin työ vaatii taitoa kuunnella
Hannan tie koko kansan tuntemaksi ravitsemusterapeutiksi alkoi jo lukioaikana. Silloin tulevaisuuden ala valkeni hänelle kuin salamaniskusta.
– Olin alun perin pyrkimässä lääketieteelliseen, mutta inhosin fysiikkaa. Satuin lukion hyppytunnilla selailemaan kotikaupunkini Kuopion yliopiston opaskirjaa, joka aukesi sattumalta kliinisen ravitsemustieteen kohdalta. Sinne pyrittiin samoilla pääsykokeilla kuin lääkikseen mutta ilman fysiikkaa. Se ratkaisi valintani.
Hannaa kiinnosti jo silloin preventiivisyys eli sairauksien ennaltaehkäisy. Siksi kliininen ravitsemustiede oli kuin tilaustyö hänen oppialakseen.
Sattuma puuttui peliin myöhemminkin, kun ystävä ilmoitti Hannan Olet mitä syöt -ohjelman koekuvauksiin. Hannasta tuli ohjelman juontaja ja sen myötä televisiosta tuttu kasvo.
Ravitsemusterapeuttina Hanna on tunnettu hyvästä taidostaan kuunnella ja lukea myös rivien välit.
– Intuitio auttaa todella paljon. Vaikka puhun paljon, olen myös hyvin aktiivinen kuuntelija.
Tuota taitoa tarvitaan myös asiakkaiden vatsaoireiden selvittelyssä – joskus työ muistuttaa salapoliisityötä, sillä oireilun syyt eivät aina ole ilmeisiä.
Toiminnalliset vatsavaivat kiusaavat joka kolmatta asiakasta
– Vatsaoireita on syytä alkaa tutkia ja hoitaa silloin, kun ne ovat toistuvia ja alkavat häiritä normaalia elämää. Jos työmatkalla pitää jatkuvasti miettiä, missä on seuraava huoltoasema ja sen vessa, on syytä hakeutua tutkimuksiin, Hanna sanoo.
Vatsan toiminnan laajaa kirjoa kuvaa se, että joillakin suoli toimii vain kahdesta kolmeen kertaa viikossa, toisilla jopa kolme kertaa päivässä – ja nämä ovat normaaleja, yksilöllisiä ominaisuuksia.
Usein oireiden selättämiseen tarvitaan elintapamuutoksia, kuten ruokavaliohoitoa, mutta ei aina.
Ääritapauksissa vaihteluväli voi olla kerran kahdessa viikossa tai 15 kertaa päivässä, jolloin tilanteiden ratkomiseen tarvitaan jo ammattiapua.
Vatsaoireiden yleisyyttä kuvaa se, että Hannan asiakkaista noin kolmanneksella on toiminnallisia vatsavaivoja, jotka he kokevat häiritseviksi. Usein niiden selättämiseen tarvitaan elintapamuutoksia, kuten ruokavaliohoitoa, mutta ei aina.
– Jos oireet ovat hyvin lieviä, voi tiukasta ruokavaliosta aiheutua enemmän haittaa kuin hyötyä. Se voi lisätä stressiä, mikä puolestaan on yksi vatsaoireita aiheuttava tekijä, Hanna pohtii.
Vatsavaivojen syyt ovat moninaisia – elintavat ja perimäkin vaikuttavat
Toiminnalliset vatsavaivat ovat yleisiä, mutta on vaikeaa sanoa, ovatko ne yleisempiä kuin ennen.
Vatsaoireita on toki ollut ihmisillä aina, mutta nyt niistä uskalletaan paremmin puhua ja niihin osataan hakea apua. Sekin vaikuttaa, että vatsakivulle on nyt nimi ja diagnoosi: ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS (irritable bowel syndrome).
– Vatsaoireiden taustalla on hyvin monia tekijöitä. Elintavoilla on vaikutusta: moni meistä viettää suurimman osan päivästä istuen suolisto mykkyrässä ja vielä farkunvyötärö vatsaa puristaen, jolloin suoliston massa ja kaasut eivät pääse etenemään luonnollisesti, Hanna kuvailee.
Kova stressivaihe elämässä voi laukaista toiminnallisen oireilun, sillä stressi vaikuttaa suoliston bakteerikantaan ja suoliston seinämän toimintaan.
Perimälläkin on omat vaikutuksensa: esimerkiksi suoliston mutkaisuus, pituus ja sen peristaltiikan eli rytmisen supistelun nopeus tai hitaus selittävät yksilöllisiä eroja. Toiset ovat syntymästään lähtien rautavatsoja, toiset taas ovat huomanneet oireilevansa herkästi vatsallaan jo lapsuudesta saakka.
Myös henkiset tekijät, kuten stressi, vaikuttavat suuresti vatsan terveyteen. Stressi pahentaa oireita, ja kova stressivaihe elämässä voi laukaista toiminnallisen oireilun, sillä stressi vaikuttaa suoliston bakteerikantaan ja suoliston seinämän toimintaan.
Laukaisevia tekijöitä voivat olla myös esimerkiksi infektiokierre, johon tarvitaan monta antibioottikuuria, tai lomamatkalta saatu suolistoloinen.
– Jos vatsan toiminnassa tapahtuu selvä muutos, sen syy kannattaa tutkia. Ja tietysti silloin, kun oireet kerta kaikkiaan haittaavat elämänlaatua ja esimerkiksi harrastamista, Hanna sanoo.
Myös keliakia ja tulehdukselliset suolistosairaudet on hyvä sulkea pois ennen kuin ruokavaliomuutoksia aletaan tehdä.
Avuksi yksilölliset muutokset elintavoissa ja ruokavaliossa
Kun Hanna alkaa etsiä hoitoa asiakkaalleen, on ensiksi juteltava kunnolla. Taustatekijöiden ja elämäntilanteen kartoitus on olennaista, sillä vatsavaivat liittyvät usein moneen muuhun asiaan elämässä.
Perusasiat, kuten ruokailurytmi, pannaan kuntoon ensimmäiseksi. Harva oivaltaa, että edellisen päivän syömiset vaikuttavat vatsan vointiin. Ei siis vain edellinen ateria vaan lukuisat sitä ennen!
Myös unirytmillä ja unen laadulla on suuri vaikutus, joten myös palautumista yritetään parantaa osana vatsavaivojen hoitoa. On tärkeää muistaa maltti, sillä muutokset eivät tapahdu hetkessä: ei puhuta päivistä vaan viikoista.
– Joskus hoidoksi riittävät pienet muutokset ruokarytmissä ja ruokavaliossa. Joskus tarvitaan rankkaa poissulkudieettiä, jota aletaan pikkuhiljaa höllentää. Stressaavassa elämäntilanteessa kuitulisä ja probioottiset tukivalmisteet voivat auttaa paremmin kuin tiukka dieetti, Hanna sanoo.
Usein syytetään vain ruokaa, mutta vatsavaivojen todellinen syy voikin olla kokonaiselämäntilanteessa. Siihen pyritään vaikuttamaan niissä rajoissa kuin se on mahdollista.
Joskus vatsavaivojen syy voi olla täydellinen mysteeri. Esimerkiksi viivästyneet allergiset reaktiot voivat olla hankalia selvittää.
– Eräs maitoproteiinille allerginen asiakas pääsi oireistaan vasta, kun luopui myös naudanlihasta. Hänen allergiansa näkyi viiveellä ja oli laajentunut maidosta myös sen tuottajaan eli nautaan, Hanna kertoo.
Toiminnalliset vatsavaivat kuriin FODMAP-ruokavaliolla
Toiminnallisia vatsavaivoja hoidetaan tyypillisesti niin sanotulla FODMAP-ruokavaliolla, jossa suositaan ja toisaalta vältetään tietynlaisia hiilihydraatteja. Alun perin ärtyvän suolen oireyhtymän hoitoon kehitetty ruokavalio auttaa myös monia muita. Se on helpottanut suuresti herkän vatsan vaivojen hoitoa, koska siitä saadaan perussapluuna, jota voidaan muokata yksilöllisesti.
Useimmilla herkkävatsaisilla toimii niin sanottu kevennetty FODMAP, jossa suositaan kauraa mutta vältetään pastaa, ruista ja vehnää sekä päärynää, omenaa, valkosipulia, sipulia, vesimelonia ja kivellisiä hedelmiä.
Ruokavalion lisäksi Hanna neuvoo harkinnan mukaan käyttämään tukivalmisteita, kuten kuitulisää sekä probioottisia valmisteita. Ne voivat esimerkiksi tukea suoliston seinämän rakennetta ja korjata suoliston mikrobiston epätasapainoa.
Ravitsemusterapeutti noudattaa itse vatsaturvallista ruokavaliota
Hanna itse noudattaa ”vatsaturvallista ruokavaliota”, jossa suositaan kauraa ja kasviksia mutta käytetään niukemmin vehnän, papujen ja sipulin kaltaisia, vatsaa usein ärsyttäviä tuotteita.
– Sairastan fibromyalgiaa, johon kuuluu myös IBS:lle tyypillisiä vatsaoireita. Minulle on hyvin tärkeää myös syödä säännöllisesti, 3–4 tunnin välein. Jos ateriaväli venyy viiteen tuntiin, aivoni lakkaavat toimimasta, tulen ärtyisäksi ja hitaaksi.
Hanna pitää huolta myös riittävästä, noin kahdeksan tunnin yöunesta, eikä aloita mielellään töitä vielä aamukahdeksalta. Yrittäjänä hän pystyy elämään oman kronotyyppinsä mukaisesti, ja monenlaiset työt vastaanottoineen ja mediatöineen pystyy rytmittämään hyvin kello kymmenestä eteenpäin.
– Minussa on kansansaarnaajageeni: rakastan luennoimista nimenomaan elävän yleisön edessä. Olen ravitsemuksen adhd-tapaus, joka tykkää tehdä kaikkea mahdollista tämän ikuisesti kiinnostavan aiheen ympärillä.
Juttu on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 7/2022.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous