Hanne Valtari jaksoi harrastaa ja työskennellä, vaikka taustalla oli hoitamaton masennus – sosiaalisten tilanteiden pelko herätti lopulta hakemaan apua
Somevaikuttaja Hanne Valtari, 38, masentui, mutta jaksoi siitä huolimatta harrastaa, työskennellä ja urheilla. Lopulta hoitamaton masennus johti elämää rajoittavaan sosiaalisten tilanteiden pelkoon, joka pakotti hakemaan asiantuntija-apua.
Hanne Valtari muistuttaa, että myös masentunut voi nauttia ja kokea onnenhetkiä.
Somevaikuttaja Hanne Valtari, 38, masentui, mutta jaksoi siitä huolimatta harrastaa, työskennellä ja urheilla. Lopulta hoitamaton masennus johti elämää rajoittavaan sosiaalisten tilanteiden pelkoon, joka pakotti hakemaan asiantuntija-apua.
Kyllä tämä tästä. Asiat ovat hyvin, minulla ei ole oikeutta valittaa. Somevaikuttaja ja toimittaja Hanne Valtari, 38, ymmärsi jo lapsena, että toimeliaisuus vie pitkälle eikä vastoinkäymisiin jäädä rypemään. Pärjäämisen eetos eli vahvana pohjanmaalaisessa kasvuympäristössä.
Hanne on kirjoittanut suosittua Lähiömutsi-blogiaan vuodesta 2011. Nykyään blogi- ja sometekeminen kannattavat taloudellisesti, mutta alkuvuosina sisältö syntyi iltaisin, kun päivätyöt oli hoidettu. Kiireisinä ovat pitäneet myös kaksi lasta, kirjaprojektit, oma kesäpaikka ja harrastukset.
Ahdistuksesta ja mielen synkkyydestä nuoresta asti kärsineellä Hannella on ollut tapana järkeillä oireillensa selitys.
– Kun olin voimakkaasti uupunut palattuani töihin ensimmäiseltä perhevapaaltani, päättelin sen johtuvan lyhyistä yöunista ja kiireisestä elämänvaiheesta. Nyt ymmärrän, että uupumuksen lisäksi minulla on todennäköisesti ollut toistuvia masennusjaksoja.
Masennus oireili sosiaalisten tilanteiden pelkona
Viime keväänä hoitamaton masennus alkoi oireilla sosiaalisten tilanteiden pelkona. Ensin ahdisti ajatus kasvokkain tapahtuvista työtapaamisista, kesän lopussa myös ystävien näkeminen muuttui vaikeaksi.
Kun naapurit kokoontuivat elokuussa puolison syntymäpäiväkahveille kotikerrostalon pihaan, Hannen sydän jyskytti ja hengitys tuntui salpautuvan. Ikkunasta kuului naurua ja puheensorinaa, mutta ihmisten kohtaaminen tuntui mahdottomalta.
– En ole koskaan ollut itsetuhoinen, mutta siinä hetkessä pelkäsin kuolevani ahdistukseen. Haukoin henkeä, ja tuntui, kuin minut olisi valettu elävältä betoniin. Kurkin pihalle verhonraosta ja yritin pakottaa itseni ulos, mutta en vain pystynyt menemään. Jälkikäteen syyllisyys omasta käytöksestäni oli musertavaa.
Syyskuussa psykiatri antoi Hannelle masennusdiagnoosin.
– Ennen psykiatrin tapaamista olin jonottanut parina päivänä mielenterveyspuhelimeen ja yrittänyt tuloksetta saada yhteyden keskusteluapua tarjoavaan chat-palveluun. Onneksi puolisoni tajusi auttaa avun etsimisessä, kun omat voimavarani eivät enää riittäneet.
Masennus ei vienyt sängyn pohjalle
Masennuksestaan huolimatta Hanne Valtari on herännyt aikaisin, tehnyt töitä ja urheillut.
– Masennus ei ole kaatanut minua sänkyyn. Erityisesti käsillä tekeminen on minulle tapa rentoutua, ja vaikeimmilla hetkillä omalla viljelypalstalla ja kesämajalla puuhastelu on tuonut hetkellisen helpotuksen pahan oloon.
Samaan aikaan työasioihin tarttuminen on tuntunut tavallista nihkeämmältä ja tulevaisuus näköalattomalta. Normaalisti Hanne nauttii työstään, mutta masennuksen myötä tekemisestä katosi ilo. Myös muiden kuin välttämättömien menojen suunnittelu muutamaa viikkoa pidemmälle on ollut vaikeaa.
Parhaina päivinä olo on ollut melkein normaali.
– Kun vointini on ollut hyvä, mielessäni on käynyt, olenko voinut suurennella oireitani. Seuraavassa hetkessä ahdistus tai epätoivo on kuitenkin vyörynyt päälle hyökyaallon tavoin.
Päätös lääkityksen aloittamisesta oli helppo
Masennuksen syntyminen on monimutkainen prosessi, johon voivat vaikuttaa esimerkiksi temperamentti, stressi, perimä, varhaiset traumat sekä mahdollisesti myös lievät muutokset aivoissa.
Hanne ei osaa sanoa, mistä hänen masennuksensa johtuu.
– Psykiatrini mukaan on tavallista, ettei masennukselle voida osoittaa suoraa syytä. Ehkä mieli ja keho antoivat periksi, kun pikkulapsiaikaan ja oman yrityksen kasvattamiseen liittynyt stressi alkoi pikkuhiljaa helpottaa. Vähän kuin jotkut sairastuvat flunssaan lomalla.
Ensiavuksi psykiatri kirjoitti masennuslääkereseptin.
Hannelle määrättiin SSRI-lääkkeitä eli selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä. SSRI-lääkkeiden tiedetään lisäävän serotoniinin määrää ja vaikutuksia keskushermostossa siten, että osalla masennusoireet helpottavat.
Kuntoutusprosessi käynnistetään lähiaikoina psykoterapiassa. Ensin itsensä on saatava sellaiseen kuntoon, että terapiasuhteeseen sitoutumiselle on voimavaroja.
Päätös masennuslääkityksen aloittamisesta oli helppo, koska 7- ja 9-vuotiaat lapset tarvitsivat toimintakykyisen äidin. Hanne kärsi muutaman viikon ajan SSRI-lääkkeille tyypillisistä haittavaikutuksista, kuten unettomuudesta ja alhaisesta libidosta. Osalla lääkkeet voivat ensimmäisten viikkojen aikana myös lisätä ahdistusta tai aiheuttaa itsetuhoisia ajatuksia.
Vähitellen isoimmat tunnehuiput alkoivat tasoittua.
– Kun sain Instagramissa tarkoituksellisesti ilkeän viestin, aiemmin ahdistus olisi vyörynyt heti päälle. Nytkin odotin mustaa aaltoa, mutta hämmästyksekseni sellaista ei tullut. Olo tuntui tavalliselta ja keveältä.
Hanne Valtari: ”Halusin kertoa diagnoosistani, kun prosessi on vasta alussa”
Miksi Hanne ei hakenut masennukseensa apua aiemmin?
– Olen joutunut tekemään töitä sen kanssa, että annan itselleni luvan olla heikko enkä yritä tukahduttaa negatiivisia tunteita myönteisellä ajattelulla. Vuosien mittaan olen yrittänyt hoitaa synkkää mieltäni niin hengitysharjoituksilla, liikunnalla kuin kyllä se siitä -asenteella.
Häneltä on vienyt aikaa hyväksyä, että masennus voi koskettaa myös onnellista ja keskiluokkaista perheenäitiä, jolla on asiat periaatteessa hyvin.
– Kotikylässäni liikkui huhu, että jos joku tulee hulluksi, valkotakit tulevat ja sulkevat mielisairaalaan. Se oli meidän lasten mielestä jännittävää. Mielenterveysasiat olivat nuoruudessani tabu ja jako normaalin ja epänormaalin välillä mustavalkoinen.
Kun Hanne kertoi masennusdiagnoosistaan somekanavissaan, moni yllättyi.
– Pelotti etukäteen, miten jaksan ottaa vastaan pyytämättä annetut neuvot ja tilanteeni spekuloinnin. Halusin kuitenkin kertoa diagnoosistani, kun prosessi on vasta alussa. Masennuksen selättämistä käsittelevät sankaritarinat eivät ole koskaan resonoineet minussa.
Masennukseensa hän haluaa suhtautua uteliaasti.
– Tärkeintä olisi tavallinen ja hyvä arki, jota kohti olen jo matkalla.
Kommentit
Olipa masennus mitä laatua tahansa, on todella tärkeää, että sitä hoidetaan masennuslääkkein. Oman isäni kärsi vaikeasta masennuksesta, kun olin lapsi. Tulin tietoiseksi, mitä masennus on. Kun kasvoin aikuiseksi, sain huomata, että minä en sairasta masennusta lainkaan. Sen sijaan minun ongelmakseni muodostui erityisherkkyys. Olin hyvin nuori, yliopisto- opiskelija, kun paloin ensimmäistä kertaa loppuun. Sen jälkeen olen palanut monia kertoja loppuun työelämässäni. Työterveyspsykiatrini sanoi minun luultavasti olevan erityisherkkä, erittäin vahvan kuormittumistaipumukseni takia. Hän ei epäillyt minun sairastavan masennusta. Masentunut ihminen yleensä suorittaa työelämässä, mutta minä en siihen kertakaikkiaan kyennyt. Minusta ei ollut suorittajaksi ollenkaan. Kyllä olen nykyisin yli 50- vuotias erityisherkkä. Teen töitä keikka – ja projektiluonteisesti. Kokopäivätyöhön en kykene. Olen asian hyväksynyt ja elän onnellista elämää, myös työelämää. Olen ratkaissut ongelmani työelämän suhteen, ja se tuottaa minulle tyytyväisyyttä.
Kommentit
Järkyttävää kuinka lehtenne oikein mainostaa näitä koukuttavia ilopillereitä, siis ssri-lääkkeitä.. mielenkiinnolla odotan tarinan/ mainoksen päähenkilön Hanne Valtarin kuulumisia muutaman vuoden päästä, kun pitäisi lääke lopettaa. Se ei sitten olekaan mikään ”nyt lopetan tämän tähän”-päätös!
Vieroitusoireet kestävät pitkään ja ovat pirullisen vaikeita. Vaikeampia kuin itse masennusoireet, jonka takia lääke aloitettiin.
Voi että kunpa nämä lääkkeet kiellettäisiin tai olisivat vain sairaalakäytössä.
Ssri lääkkeiden lopettamisen oireisiin (ärsyyntyminen, mielialan seilaaminen) sain itse hyvän avun osaavalta akupunktiohoitajalta, söin lääkettä tarpeeseen 2, 5 vuotta ja toimi hienosti! Lopettaessa huomasin oireilua johon hain apua muualta kuin lääkäriltä. Ei pidä säikytellä ihmisiä lääkkeistä jotka toimii useimmille hyvin ja ilman ongelmia.
Toivottavasti SSRI-lääkityksestä on hyötyä, vaikka serotiniiniteoria onkin tänä vuonna saanut aika kylmää kyytiä tutkimuskirjallisuudessa, jonka mukaan aikoinaan ajateltiin, että masennus johtuisi serotiniiniin liittyvistä aivokemioista. Aihepiiriin paljon viitatuksi tutkimukseksi on noussut vuonna 2022 julkaistu katsausartikkeli ”The serotonin theory of depression” arvovaltaisessa Nature-lehdessä, jonka mukaan vanhalla serotiniiniteorialla serotiniinipitoisuuksien vaikutuksesta masennukseen ei ole uusimpien tieteen empiiristen tutkimusten mukaan pohjaa. Tuon myötä myös mm. Hesari julkaisi jutun, jossa väitettiin, etteivät asiantuntijat ole enää aikoihin serotiniiniteoriaa kannattaneetkaan. Mutta juuri sen mukainen selitys on aika monelle ainakin suomalaisessa työterveyshuollossa annettu perusteluna SSRI-lääkkeiden käytön aloittamisen kannattavuudelle.
SSRI-lääkkeiden tilalle jouduttaneen tulevaisuudessa kehittämään uusia hoitokeinoja, jos serotiniini ei olekaan se asia, joka masennukseen vaikutttaa siitä huolimatta että vanhan teorian pohjalta on määrätty miljoonille ihmisille maailmassa lääkkeitä, ja jos serotiniinilääkitysten teho on varsin lähellä lumelääkkeiden tehoa silloin, jos kyse ei ole vakavimmista oireista, vaan lievistä tai keskivaikeista.
Olipa masennus mitä laatua tahansa, on todella tärkeää, että sitä hoidetaan masennuslääkkein. Oman isäni kärsi vaikeasta masennuksesta, kun olin lapsi. Tulin tietoiseksi, mitä masennus on. Kun kasvoin aikuiseksi, sain huomata, että minä en sairasta masennusta lainkaan. Sen sijaan minun ongelmakseni muodostui erityisherkkyys. Olin hyvin nuori, yliopisto- opiskelija, kun paloin ensimmäistä kertaa loppuun. Sen jälkeen olen palanut monia kertoja loppuun työelämässäni. Työterveyspsykiatrini sanoi minun luultavasti olevan erityisherkkä, erittäin vahvan kuormittumistaipumukseni takia. Hän ei epäillyt minun sairastavan masennusta. Masentunut ihminen yleensä suorittaa työelämässä, mutta minä en siihen kertakaikkiaan kyennyt. Minusta ei ollut suorittajaksi ollenkaan. Kyllä olen nykyisin yli 50- vuotias erityisherkkä. Teen töitä keikka – ja projektiluonteisesti. Kokopäivätyöhön en kykene. Olen asian hyväksynyt ja elän onnellista elämää, myös työelämää. Olen ratkaissut ongelmani työelämän suhteen, ja se tuottaa minulle tyytyväisyyttä.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous