Hedelmällisyyden testaus: Moni haluaa tietää, kauanko haavetta vanhemmuudesta voi lykätä – asiantuntijalta tärkeä muistutus
Hedelmällisyyden mittauspalvelut ovat yksi tapa selvittää oman hedelmällisyyden tilaa. Tiedon lisääminen hedelmällisyyden mittaamisella voi tukea lapsen hankintaan liittyviä päätöksiä ja pohdintoja.
Hedelmällisyyttä voi mitata eri tavoin.
Hedelmällisyyden mittauspalvelut ovat yksi tapa selvittää oman hedelmällisyyden tilaa. Tiedon lisääminen hedelmällisyyden mittaamisella voi tukea lapsen hankintaan liittyviä päätöksiä ja pohdintoja.
Hedelmällisyyden testaus on monelle tärkeä vaihtoehto tänä päivänä, kun ensiraskauden yrittämisen keski-ikä on noussut reilusti. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 naisten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä oli keskimäärin 29,6 vuotta, ja naiset saavat tänä päivänä yhä enemmän lapsia 35–44-vuotiaina. 35–39-vuotiaiden osuus koko syntyvyydestä onkin jo lähes viidennes ja yhdessä 40–44-vuotiaiden kanssa jo lähes neljännes.
Trendistä huolimatta moni on havahtunut myös siihen, ettei raskaaksi tuleminen ole itsestään selvää, etenkään, jos ikä alkaa lähennellä neljääkymmentä. Felicitaksen psykoterapeutti, perhe- ja paripsykoterapiakouluttaja Tiina Ahosen mukaan tämän tiedostaminen on yksi merkittävä syy siihen, miksi moni hakeutuu mittauttamaan hedelmällisyyttään.
– Elämää tahdotaan tänä päivänä suunnitella ja aikatauluttaa eri tavalla. Moni haluaa tietää, kuinka paljon heillä on aikaa lykätä haavetta vanhemmuudesta.
Väestöliiton Perhebarometrin mukaan 85 prosenttia 20–45-vuotiaista suomalaisista toivoisi tai olisi toivonut itselleen lapsia ihanteellisessa versiossa elämästään. Lasten hankintaa kuitenkin lykätään aiempaa pidemmälle, pääasiassa elämäntilanteeseen liittyvistä syistä. Näitä voi olla muun muassa parisuhdetilanne, kokemus omasta liian nuoresta iästä, haluttomuus sitoutua pieniin lapsiin ja halu edetä ammatissa tai uralla.
Hedelmällisyyden testaus voi olla vaihtoehto myös varmuuden vuoksi
Hedelmällisyyttä voi mitata eri tavoin. Esimerkiksi munasarjojen toiminnallista kapasiteettia voi mitata AMH-mittauksella, jota suositellaan erityisesti yli 35-vuotiaille.
Lisäksi hedelmällisyystutkimuksissa voidaan kartoittaa myös hedelmällisyysterveyttä heikentävien perussairauksien, kuten kilpirauhasen toimintahäiriön, gynekologisten sairauksien, gluteeniyliherkkyyden, diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja autoimmuunisairauksien mahdollisuutta.
Hedelmällisyyttä halutaan mittauttaa usein tilanteessa, jossa suunnitellaan lapsen hankintaa ja halutaan tarkempi kuva tilanteesta. Hedelmällisyyttään voi ja jopa kannattaa Ahosen mukaan kartoittaa myös tilanteissa, joissa perheen perustaminen tuntuu vielä epävarmalta vaihtoehdolta.
– Voi olla hyvä tietää, missä oman kehon kanssa mennään – silloinkin, kun ei vielä tiedä, mitä oikeastaan edes haluaa. Hedelmällisyyden kartoittaminen voi auttaa saamaan ajatuksia kasaan, Ahonen sanoo.
Hedelmällisyysneuvolaan tai -neuvontaan kannattaa hakeutua, jos haluaa tietoa tai on huolissaan omasta hedelmällisyydestä, haluaa selvittää perussairauden merkitystä raskauden alkamiselle ja läpiviemiselle, on kokenut keskenmenon ja seuraavan raskauden onnistuminen huolestuttaa, pohtii sukusolujen pakastamista tai jos haluaa, että hedelmällisyys huomioidaan raskauden ehkäisyn suunnittelussa.
Hedelmällisyyden testaus: Miten tutkimuksiin tulisi varautua henkisesti?
Moni toivoo, että hedelmällisyyden testauksella saisi lisäaikaa lapsen hankkimiseen liittyvän päätöksen tekemiseen. Ahosen mukaan jokaisen hedelmällisyyttään kartoittavan olisi kuitenkin henkisesti tärkeää valmistautua siihen, että niin sanottua lupaa lykkäämiselle ei tulekaan.
– Mielenrauhan sijaan edessä voikin olla tilanne, että aikaa ei ehkä olekaan niin paljon kuin toivoisi, Ahonen huomauttaa.
Joillekin yllättävä tutkimustulos tai lääkärin kehotus tarttua toimeen voi toimia sysäyksenä asian edistämiseksi. Parisuhteessa eläville se voi tarkoittaa päätöstä alkaa yrittämään raskaaksi tulemista, toiselle se voi tarkoittaa päätöstä pakastaa munasoluja ennakoivasti.
Sinkun kohdalla tilanne voi pistää pohtimaan, yrittääkö kiireesti löytää kumppanin, hakeutuuko itselliseksi vanhemmaksi vai antaako elämän mennä toisella tavalla omalla painollaan.
– Monelle jo se tuo mielenrauhaa, että on mahdollisuus ylipäänsä selvittää, millaisia vaihtoehtoja omaan tilanteeseen on tarjolla, Ahonen sanoo.
Ahosella on kuitenkin myös tärkeä muistutus jokaiselle hedelmällisyyttään kartoittavalle: olisi hyvä ymmärtää, että raskaus ei tule tilaamalla, vaikka tulokset olisivat lupaavia.
– Elämässä on paljon asioita, joita voi suunnitella ja aikatauluttaa etukäteen, mutta raskaus ei valitettavasti ole yksi niistä. Vaikka hedelmällisyyden kannalta tilanne olisi hyvä, voi silti käydä niin, ettei raskaus onnistu juuri silloin, kun sitä toivoo, Ahonen muistuttaa.
Lue myös: Mitä kuukautiskierto kertoo hedelmällisyydestä? Kysyimme asiantuntijalta
Älä jää tunteiden kanssa yksin
Olisiko hedelmällisyyden testaus juuri minun tilanteessani järkevää? Olisinko valmis äidiksi, jos tutkimukset viittaisivat siihen, että aikaa lapsen hankkimiselle ei ole paljon?
Raskautta ei useinkaan voi aikatauluttaa, ja aiheeseen liittyy paljon epävarmuutta herättäviä tunteita. Askarruttavien kysymysten kanssa ei kuitenkaan ole syytä jäädä yksin.
– Jos perheenlisäykseen liittyvät asiat askarruttavat, asioita kannattaa purkaa ammattilaisen kanssa. Hedelmällisyysneuvolan lisäksi myös lääkärit ja terapeutit tarjoavat tietoa ja keskusteluapua. Yksin ei kannata jäädä murehtimaan, Ahonen sanoo.
Vaikka päätöksiä kukaan ei voi toisen puolesta tehdä eikä valmiita vastauksia voi toiselle antaa, ulkopuolisesta keskusteluavusta ja oikeiden kysymysten esittämisestä voi olla apua isojen aiheiden äärellä.
Toisinaan hedelmällisyyden testaus voi johtaa siihen, että tutkimuksien tulokset aiheuttavat huolta ja surua. Silloinkaan asian kanssa ei tulisi jäädä yksin.
– Kannattaa aina varmistaa, että itsellä on kaikki tarvittava tieto tilanteesta. Jos tuloksissa on jotain epäselvää, lääkäriltä voi kysyä selvennystä ja lisätietoja, Ahonen sanoo.
Toisinaan askarruttavat kysymykset voivat nousta mieleen vasta jälkikäteen. Silloin asiaan voi palata oman lääkärin kanssa tai hakea mielipidettä joltain toiselta lääkäriltä.
– Mieltä painavia asioita voi lisäksi käydä läpi esimerkiksi psykologin, psykoterapeutin tai oman paikkakunnan kriisityöntekijän kanssa. Läheisten tuen lisäksi ammattiapu voi olla tarpeen – nämä ovat herkkiä aiheita, Ahonen muistuttaa.
Lue myös Kaksplussan artikkeli Huolestuttaako hedelmällisyys? Hedelmällisyystesti voi antaa osviittaa siitä, millaiset ovat mahdollisuudet lapsen saamiseen
Lähteet: Tilastokeskus, Väestöliitto, Felicitas Mehiläinen
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous