Heittelevä verenpaine ja syke mietityttävät – 8 tilannetta ja selitystä

Syke ja verenpaine voivat vaihdella hetkestä toiseen. Pulssin heittely ja omituiset verenpainelukemat voivat kuitenkin herättää huolta. Selvitimme mahdolliset syyt 8 erilaiseen tilanteeseen.

Vaihtelevatko verenpainearvosi mittauskerrasta toiseen? Tai käykö pulssisi saman päivän aikana sekä hyvin korkealla että hyvin matalalla? Oletko huolissasi verenpaineesi tai sykkeesi heittelystä?

On täysin normaalia, että sydämen sykkeen ja verenpainen tasot vaihtelevat. Kun ihminen on fyysisesti tai henkisesti kuormittunut, pulssi ja verenpaine tyypillisesti nousevat, ja kun olo on levollinen, lukemat ovat matalampia.

Verenpaine voi vaihdella esimerkiksi niin, että yläverenpaine on makuuasennossa 110 mmHg, istumaan noustessa 130 mmHg ja rasituksen jälkeen 200 mmHg. Pulssi voi puolestaan olla levossa 50–110 lyöntiä minuutissa mutta rasituksessa nousta jopa 200 lyöntiin.

Listasimme kahdeksan tilannetta, jotka liittyvät sykkeen ja verenpaineen vaihteluun ja selvitimme, millaiset asiat niitä voivat selittää.

Vaihteleva syke

Pulssin vaihtelu on yksilöllistä ja variaatio voi olla hyvin suurta. Vaihtelu on usein täysin normaalia. Siihen voi vaikuttaa jopa pelkkä hengitys: sisäänhengityksellä syke nopeutuu ja uloshengityksellä hidastuu.

Tietynlaiset pulssin vaihtelut voivat kuitenkin herättää huolta. Selvitimme syyt viiteen erilaiseen tapaukseen.

1. Sykkeen nouseminen ylös jo vähäisestä rasituksesta

Jos liikunnan harrastaminen ei ole osa elämää ja peruskunto on huono, syke nousee rasituksessa helposti ja nopeasti korkealle. Olo voi tuntua hengästyneeltä ja uupuneelta esimerkiksi portaiden nousun jälkeen. Liikunnan lisääminen ja elintapojen muuttaminen terveellisemmiksi ovat usein ratkaisu tilanteeseen.

Myös sydämen vajaatoiminta voi olla syynä siihen, että syke nousee rasituksessa nopeasti korkealle. Tiheän sykkeen lisäksi tyypillisinä oireina on rintakipua, huonoa oloa ja hengenahdistusta. Ota yhteyttä lääkäriisi, jos epäilet kärsiväsi sydämen vajaatoiminnasta.

2. Kesken päivää tihenevä pulssi

Kuume, syöminen, kahvi, tupakka, alkoholi, jännitys ja suuret tunteet saavat sykkeen nopeutumaan. Syke voi siis päivän aikana nousta monenlaisten tekijöiden vuoksi ja hetken kuluttua hidastua jälleen normaalille tasolleen.

3. Pysyvästi nopeutunut syketaso

Jos syke pysyttelee jatkuvasti tavallista korkeammalla, syynä olla voi olla muun muassa krooninen stressi, anemia tai kilpirauhasen liikatoiminta. Asia kannattaa selvittää.

4. Hyvin matalalle laskeva syke

Hyväkuntoisilla henkilöillä syke voi laskea hyvin matalalle ilman minkäänlaisia oireita. Äkillisesti alhaalle laskeva pulssi voi kuitenkin myös oireilla huimauksena ja pyörtyilynä. Jos kyseessä on nuori ja terve henkilö, tilanne on usein vaaraton.

Hidastunut syke ja siihen liittyvä tajunnan menetys voi toisaalta myös kertoa hitaasta rytmihäiriöstä. Aikuisilla ja iäkkäillä henkilöillä tilanne vaatii usein tarkempia tutkimuksia – etenkin, jos pyörtyminen on tapahtunut istualtaan tai makuuasennossa.

5. Epäsäännöllinen ja nopeaksi muuttunut syke

Tervekin sydän voi välillä lyödä epäsäännöllisesti, mutta joskus heittelevän sykkeen taustalla saattaa olla eteisvärinä. Kyseessä on yleinen sydämen rytmihäiriö, jonka aikana syke on epäsäännöllinen ja sydän lyö normaalia tiheämmin. Lisäksi eteisvärinässä voi esiintyä huimausta, väsymystä, hengenahdistusta, huonoa oloa ja fyysisen suorituskyvyn laskua. Eteisvärinä voi toisaalta olla myös oireeton.

Korkea verenpaine, läppävika, sydämen vajaatoiminta ja sepelvaltimotauti altistavat eteisvärinälle. Myös yli 60 vuoden ikä lisää eteisvärinän riskiä.

Eteisvärinä voi johtaa aivoinfarktiin, joten ota yhteys lääkäriin, mikäli epäilet eteisvärinäkohtausta.

Vaihteleva verenpaine

Verenpaine vaihtelee vuorokauden aikana monien tekijöiden vuoksi. Muun muassa liikunta, stressi, suuret tunteet, syöminen ja alkoholinkäyttö vaikuttavat verenpaineen tasoon. Myös mittausajankohdalla on merkitystä, sillä verenpaine on tyypillisesti yöllä matala, aamupäivällä nouseva ja alkuiltapäivästä korkeimmillaan.

Tietynlaiset verenpaineen vaihtelut voivat kuitenkin herättää kysymyksiä. Selvitimme syyt kolmeen erilaiseen tapaukseen.

1. Korkea verenpaine erityisesti aamulla

Jos verenpaine on koholla aamulla, se voi olla merkki korkeasta verenpaineesta yöllä. Tilannetta kannattaa seurata, sillä korkea yöllinen verenpaine on elimistölle haitallista ja merkittävä sydän- ja verisuonitautien syy.

2. Verenpaineen laskeminen pystyyn noustessa

On melko tavallista, että verenpaine laskee seisomaan noustessa matalalle. Seurauksena voi olla huimausta.

Terveen nuoren tai keski-ikäisen henkilön ei yleensä tarvitse olla matalasta verenpaineesta huolissaan, jollei huimaus ala häiritä elämää. Toisaalta pystyyn nousemisen yhteydessä esiintyvä huimaus ei välttämättä edes johdu matalasta verenpaineesta vaan niskalihasjännityksestä.

Ikääntyneillä henkilöillä matala verenpaine voi johtua verisuonten tai sydämen sairaudesta. Asiasta kannattaa kertoa omalle lääkärille.

3. Jatkuvasti erilaiset verenpainearvot

On tavallista, että verenpainearvot vaihtelevat hieman jokaisella mittauskerralla. Tulokset voivat vaihdella monien ulkoisten tekijöiden mukaan. Puoli tuntia ennen verenpaineen mittausta ei saisikaan harrastaa liikuntaa, tehdä kuormittavaa työtä, tupakoida tai juoda alkoholia, kahvia, teetä, kola- tai energiajuomia.

Myös sillä, kuka verenpaineen mittaa, on usein merkitystä mittaustuloksen kannalta. ”Valkotakkiverenpaineen” vuoksi verenpaine saattaa olla reilusti korkeampi lääkärin vastaanotolla kuin kotona itse mitattaessa. Toisaalta joskus, mutta huomattavasti harvemmin, tilanne voi olla myös päinvastainen.

Verenpaineen vaihtelun vuoksi verenpainettaan kannattaa seurata säännöllisesti. Oman verenpaineensa voi myös selvittää 4–7 vuorokauden aikana tehtyjen mittausten keskiarvon perusteella. Verenpaine mitataan tällöin kotona joka aamu kello 6–9 ja joka ilta kello 18–21. Lukemat kirjataan ylös ja lopuksi lasketaan erikseen sekä ala- että yläpaineen keskiarvo.

Mikäli verenpaine on yli 130/85 mmHg, verenpaine on koholla. Kohonnutta verenpainetta hoidetaan elintavoilla eli suolan käytön vähentämisellä, ylipainon pudottamisella, lakritsin ja alkoholin rajoittamisella tai välttämisellä, tupakoinnin lopettamisella, terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla. Tarvittaessa elintapojen korjaamisen lisäksi verenpainetta voidaan laskea lääkkeillä.

Lähteet: Duodecim, Suomen Sydänliitto, Terveyskirjasto, Tunne pulssisi

Lue myös:

Tämän syke kertoo terveydestäsi – 5 asiaa, jotka pulssista voi päätellä

Eikö kunto kohoa, vaikka treenaat kovaa? Tarkista sykevälivaihtelusi

Näin saat alennettua verenpainettasi – 10 tehokasta kotikonstia

Verenpaine hallintaan – 8 porrasta