Terveys

Hengitystiheys ei saisi olla liian nopea, mutta stressi kiihdyttää sitä – näin tunnistat, hengitätkö työläästi

Stressi aiheuttaa helposti ylihengitystä, mistä syntyy nopeasti kierre. Katso asiantuntijan vinkit, joilla hengitystiheys voi normalisoitua.

Teksti:
Lotta Pellas
Kuvat:
Istock

Hengitystiheys on sopiva, kun hengittäminen tuntuu vaivattomalta ja on lähes huomaamatonta.

Stressi aiheuttaa helposti ylihengitystä, mistä syntyy nopeasti kierre. Katso asiantuntijan vinkit, joilla hengitystiheys voi normalisoitua.

Normaali hengitys on rauhallista, melko äänetöntä, jopa huomaamatonta. Se tuntuu vaivattomalta, rennolta ja levolliselta. Tällöin myös hengitystiheys on sopiva.

Kysyimme hengitystiheydestä Mehiläisen fysioterapeutti ja Breathwork Finland -yrityksen hengitysohjaaja Tomi Räisäseltä.

Kun hengitystiheys on liian nopea, hengittää yli viisitoista kertaa minuutissa. Tämä ylläpitää stressireaktiota kehossa. Ylihengittäminen eli hyperventilaatio voi olla hetkittäistä, kausittaista tai opittu hengitysmalli. Ylihengittämistä voi Räisäsen mukaan aiheuttaa hyvin moni asia, kuten stressi tai elämäntavat ja -kokemukset.

Nämä tavat hengittää aiheuttavat ylihengittämistä, jolloin myös hengitystiheys nopeutuu

Räisänen listaa joitakin hengitystapoja, jotka voivat johtaa hyperventilaatioon. Tällöin myös hengitystiheys kiihtyy:

  • Suun kautta hengittäminen.
  • Liian suurella volyymilla hengittäminen – jokaisella hengityksellä hengitetään keuhkot aivan täyteen.
  • Ainoastaan keuhkojen ylä- ja keskiosiin hengittäminen, jolloin elimistö ei saa tarpeeksi happea.
  • Aktiivinen sisään- ja uloshengitys esimerkiksi puhaltamalla. Tällöin näkee kovasti vaivaa, mikä usein aiheuttaa liiallista hengittämistä.

Kotiliesi.fi: Yksi asia parantaa tutkitusti unta ja rauhoittaa levottoman mielen – 3 erilaista rentoutusharjoitusta, joita kannattaa kokeilla heti

Ylihengitys aiheuttaa helposti kierteen

Kun hengitystiheys muuttuu rauhallisesta nopeaksi, se voi muuttua ylihengittämiseksi. Tästä syntyy helposti kierre: Kun hengittää nopeasti, elimistön solut eivät saa tarpeeksi happea, jolloin helposti alkaa entisestään ylikompensoida hengittämistään. Vaikka happea hengittääkin paljon, se jää verenkiertoon.

Nopea hengitystiheys ja liian paljon hengittäminen aiheuttavat elimistön hiilidioksiditason putoamisen.

Kun hiilidioksiditaso on liian matala, verenkierrosta ei vapaudu happea soluihin. Juuri hiilidioksidi vapauttaa verenkierrosta hapen elimistöön. Tämä taas on keholle merkki siitä, että pitää hengittää vielä lisää. Tästä voi seurata esimerkiksi väsymystä ja epämukavaa oloa.

Kehon hiilidioksidinsietokyky onkin yksi ylihengittämistä selittävä tekijä. Oman hiilidioksidinsietokykynsä saa selville kotona tehtävällä testillä.

Näin parannat hiilidioksidinsietokykyäsi

Räisäsen mukaan hiilidioksidinsietokyky on hyvin alhainen, jos ei pysty olemaan hengittämättä 10 sekunnin ajan ilman suuria vaikeuksia.

Kehon hiilidioksidinsietokykyä voi kuitenkin harjoitella. Aikaa, jonka sisään- ja uloshengityksen jälkeen pystyy olemaan hengittämättä, voi pikkuhiljaa pidentää.

Räisäsen mukaan moni hengittää liian paljon. Tällöin voi keskittyä nenän kautta hengittämiseen.

– Päivittäisissä toiminnoissa, joissa on mahdollista ja jopa yöllä olisi hyvä pystyä hengittämään nenän kautta, hän sanoo.

Lue myös: Ahdistaako? Ota avuksi nämä hengitysharjoitukset – 3 helppoa tekniikaa

Nenähengitys ohjaa automaattisesti hengityksen keuhkojen alaosiin, joista siirtyy eniten happea verenkiertoon. Räisänen toteaa, että olisi hyvä saada hengitystiheys ainakin alle viiteentoista hengitykseen minuutissa, parhaimmillaan alle kymmeneen, tai kuuteen.

Jos oma hengitystiheys tuntuu liian nopealta, kokeile Räisäsen harjoitetta.

X