Julkkikset

Ruokakirjailija Virpi Mikkonen: ”Tajusin, että gluteeni ja maito eivät sovi minulle”

Terveellinen voi olla myös taivaallisen hyvää, tietää ruokakirjailija ja bloggaaja Virpi Mikkonen. Hän kehittelee uuden herkkureseptin vaikka keskellä yötä.
Teksti: Riina-Maria Metso Kuvat: Paula Kukkonen/Otavamedia

Oivallus tuli yhtenä iltana. ”Hoidapa sinä tänään lapsen nukutusvuoro”, Virpi Mikkonen sanoi miehelleen – ja kiirehti keittiöönsä, jossa valmistuu useimmiten sokerittomia ja gluteenittomia herkkuja ja kasvisruokaa.

– Olin miettinyt pitkään, miten saisin lakritsit onnistumaan omilla kikoillani, mutten ollut keksinyt keinoa. Sitten välähti.

Yömyöhään keittiössä valmistuneiden lakritsien juju oli luumuissa. Virpi laittoi niitä taikinaan, pursotti pötköjä uunipellille, kuivasi pötköt uunissa ja pilkkoi ne. Makeisten koostumus oli juuri oikea, ja resepti ehti Virpin vuosi sitten ilmestyneeseen Kiitos hyvää -keittokirjaan (Otava).

”Sörssiä” aamu- ja iltapalaksi

Virpi tunnetaan nimenomaan makeista herkuistaan ja Vanelja-blogistaan, jonne hän päivittää myös muita ruokaohjeitaan. Hänen blogillaan on kymmeniä tuhansia kävijöitä ympäri maailmaa, Vaneljan Instagram-tilillä on 78 000 kansainvälistä seuraajaa, ja hänen keittokirjansa julkaistaan lähitulevaisuudessa Amerikassa.

Juuri ilmestynyt toinen kirja Kiitos hyvää pikaruokaa kuvaa hyvin Virpin ruokafilosofiaa. Puhtaiden raaka-aineiden ja terveellisyyden lisäksi tärkeää on reseptien helppous. Kun kirja tuli painosta ja Virpin mies Finn tarttui siihen innokkaasti, Virpi tiesi tavoitteensa täyttyneen.

– On suuri saavutus, että mieheni, joka ei ole kokkaajatyyppiä, laittaa nyt kirjan ohjeilla perheellemme ruokaa, Virpi naurahtaa.

Virpi on silti edelleen perheen pääkokki. Arkisuosikkeja ovat muun muassa erilaiset gluteenittomat pizzat ja salaatit. ”Mössösalaatin” pohjaksi hän raastaa hienolla terällä porkkanaa ja lisää siihen avokadoa, vuonankaalia, fetajuustoa, oliiveja, yrttejä, sitruunamehua ja vähän oliiviöljyä. Salaatin juju on mehukkaaksi raastetussa porkkanassa.

Sekä Virpille että 4-vuotiaalle Alva-tyttärelle maistuu myös kanelinen purnukkapuuro, jota Alva kutsuu ”sörssiksi”. Siihen Virpi sekoittaa muussattua kypsää banaania, kauramaitoa, kaurahiutaleita, chian siemeniä, pellavarouhetta ja kanelia. Toisinaan mukaan menee myös probiootti- tai C-vitamiinijauhetta. Kun puuroa turvottaa kymmenisen minuuttia, siitä tulee hyvä aamu- tai iltapala.

Eineksiä Virpi ei käytä. Kiireisen illan pelastusruoka on höyrytetyt kasvikset. Mukaan kelpaa kaikki kaapista löytyvä: eriväriset paprikat, parsakaali, kukkakaali, bataatti ja kesäkurpitsa.

– Hapankaalia lisään melkein kaikkien ruokien kylkeen meille jokaiselle, sillä siitä saa mukavasti probiootteja. Pyrin syömään mahdollisimman värikkäästi, monipuolisesti ja vaihtelevasti.

Virpi syö lihaa korkeintaan pari kertaa kuussa, ja silloinkin luomua tai riistaa. Alvalle hän ostaa silloin tällöin luomulammaslihapullia, sillä tyttö rakastaa niitä.

– Alvan kroppa kaipaa selvästi enemmän eläinkunnan tuotteita kuin omani, ja siksi annan hänen syödä enemmän lihaa ja juustoja. Haluan silti tarjota hänelle pääasiassa kasvisruokaa ja eettisen ruokailun kulttuurin.

Lue lisää: Liian runsas lehtikaalin syöminen voi aiheuttaa nämä 5 terveysriskiä

”En halua kiusata ketään ruokavaliollani”

Aina Virpin ruokavalio ei ole ollut yhtä terveellinen. Parikymppisenä hän eli pakastepizzalla ja muilla epäterveellisyyksillä. Se näkyi.

– Minulla oli pitkään kaikenlaisia vatsavaivoja ja iho-ongelmia. Kuutisen vuotta sitten tajusin, että gluteeni ja maito eivät sovi minulle.

Keliakiaa tai laktoosi-intoleranssia ei todettu, mutta kun Virpi jätti viljat ja ison osan maitotuotteista pois ruokavaliostaan, vaivat, kuten ruusufinni, jäivät pois.

– Energiatasoni kohosi huimasti, ja mieli kirkastui. Lisäsin kasviksia ja hedelmiä ruokavaliooni ja aloin kokata enemmän itse.

Iho oirehtii edelleen, jos Virpi paahtaa liikaa töiden parissa ja unohtaa syödä. Ihon hälytysjärjestelmä on hyväkin asia.

– Kroppa muistuttaa, että minun pitää pysyä ruodussa. Elimistöni tuntuu ikään kuin ylikuumenevan. Siksi smoothiet ovat minulle hyviä, ne viilentävät kroppaa ja ravitsevat samalla.

Kylässä Virpi syö aina sitä, mitä tarjotaan. Ravintolassa hän kysyy tarjoilijalta suosituksia.

– En halua kiusata ketään ruokavaliollani. Ravintolassa tosin kysyn, onko tarjolla luomulihaa. Jos ei ole, lähetän keittiöön terveiset, että olisi suotavaa kiinnittää eettiseenkin puoleen huomiota. Muuten en tee numeroa syömisistäni.

Alvalle Virpi haluaa silti opettaa tietoista syömistä. Siksi lapsi tietää jo nyt, miksei perheessä syödä tavallista lihaa, mitä sokeri tekee elimistölle ja miksi omenasta kannattaa syödä myös kuoret.

– Muuten olen aika rento tyyppi, ja meillä eletään vähän kuin Huvikummussa. Lautasta ei esimerkiksi tarvitse syödä tyhjäksi, jos maha on jo täynnä. Mieluummin haluan, että lapsi oppii kuuntelemaan omaa kroppaansa.

Lue lisää: Kylli Kukk: ”Rakkaus muutti ruokavalion”

Kiinnostus alkoholia kohtaan lopahti

Herkkuja Virpi ei koskaan osta kaupasta. Se ei tarkoita, etteikö hän herkuttelisi – päinvastoin. Kun kehittelee työkseen leivonnaisten ja jälkiruokien ohjeita, kotona on aina jotain hyvää.

– Herkkuja tulee omatuotantona liikaakin, mutta onneksi ne ovat gluteenittomia ja makeutettu hedelmillä tai luomuhunajalla.

Pikaruokareseptien jälkeen Virpi on taas päässyt intohimonsa eli kakkujen pariin. Hän kehitti vastikään kakun, joka sai vaatimattomasti nimekseen ”maailman paras raakasuklaakakku”. Kakkua on nytkin kotona, ja Virpi tulee napsineeksi siitä töiden lomassa pieniä palasia.

– Olen aina ollut perso makealle. Juhlissa minut löytää kakkupöydän äärestä, ja tyttö on samanlainen herkuttelija.

Kaverisynttäreillä hän saa kahmia karkkeja nassuun, vaikka kotona niitä ei ole juuri tarjolla. Äidillä ja tyttärellä on sama maku myös juomien suhteen. Molempien lempijuoma on vichy.

– Monet terveysintoilijat sanovat, että vichy ei ole parhaasta päästä, mutta tykkään juoda kuplivaa. Alvakin alkoi hamuta vichyä jo vuoden ikäisenä. Ennen olin aikamoinen bilettäjä ja osasin antaa arvoa myös alkoholijuomille. Nyt kiinnostus niitä kohtaan on lopahtanut. Joskus nautin lasillisen kuivaa luomuvalkkaria ruoan kanssa, ja kavereiden kanssa voin viettää railakkaampia iltoja pari kertaa vuodessa, mutta useimmiten vedän iloisesti vesilinjalla.

Lue lisää: Ylipaino, väsymys ja närästys saattavat johtua maksan ongelmista

Lue lisää: Ella Woodward: Sokeriton ruoka muutti elämäni

Virpin blogi Vanelja

X