Hoitamaton keliakia voi aiheuttaa jopa hedelmättömyyttä – asiantuntija kertoo, milloin kannattaa mennä lääkäriin

Keliakia ei välttämättä oireile lainkaan. Hoitamattomana se voi kuitenkin aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia.

Hedelmättömyys. Masennusoireita. Lapsilla kasvuhäiriöitä.

Hoitamattomasta keliakiasta voi tulla vakavia seurauksia. Mutta mistä sairauden oikein tunnistaa? Keliakialle tyypilliset vatsaoireet voivat nimittäin kertoa myös esimerkiksi stressistä tai laktoosi-intoleranssista.

– Oireiden kirjo voi olla äärimmäisen laaja, kertoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Olli-Pekka Koivurova Terveystalosta.

Joskus nivelkivut, kutiseva ja rakkulainen ihottuma, osteoporoosi, aneemisuus, migreeni, epilepsia, kohonneet maksa-arvot ja hampaiden kiillevauriot voivat kieliä keliakiasta ja toisinaan sairaus ei taas oireile lainkaan.

Niin sanottu klassinen keliakia aiheuttaa esimerkiksi ripulia ja laihtumista, Koivurova kertoo. Tällaisia oireita saa hänen mukaansa kuitenkin vain alle kolmasosa keliaakikoista.

Jopa puolella sairastuneista ei ole mitään tunnistettavaa oiretta. Oireettomina itseään pitävien elämänlaatu kuitenkin yleensä paranee, kun he saavat keliakiadiagnoosin ja alkavat noudattaa gluteenitonta ruokavaliota, Koivurova kertoo. Voi siis myös olla niin, että omia oireita ei aina tunnisteta.

Myös esimerkiksi suun aftat voivat kieliä keliakiasta, vaikka yleensä ne ovat virusperäisiä. Jos aftat ovat toistuvia, niitä on paljon, eivätkä ne parane kunnolla, kannattaa hakeutua lääkäriin.

Keliakia voi johtaa hedelmättömyyteen

Keliakian mahdollisuus selvitetään verikokeella. Sen luotettavuus on Koivurovan mukaan noin 95 prosenttinen. Oireiden perusteella keliakiaa ei voida diagnosoida, koska esimerkiksi klassisten keliakiaoireiden taustalla voi olla moni muukin suolistosairaus.

Keliakiassa on kyse siitä, että vehnän, ohran ja rukiin sisältämä gluteeni aiheuttaa tulehduksen ohutsuolen limakalvolla. Sen myötä suolistonukka surkastuu, ja tulehdusreaktio heikentää ravintoaineiden imeytymistä limakalvon läpi.

Hoitamattomana keliakian seuraukset ovat osittain jopa peruuttamattomia. Jos esimerkiksi lapsen keliakiaa ei tunnisteta ja hoideta silloin, kun hän on kriittisessä kasvuvaiheessa, voi lapsi jäädä lyhyemmäksi kuin minkä mittaiseksi hänellä olisi edellytykset kasvaa, Koivurova sanoo.

– Siksi on tärkeää, että lasten kohdalla se tunnistettaisiin mahdollisimman nopeasti, hän sanoo ja jatkaa, että Suomessa neuvolassa ja kouluterveydenhoidossa kasvukäyriä seurataan tarkasti.

Naisilla hoitamaton keliakia voi johtaa hedelmättömyyteen. Se johtuu vitamiini- ja hivenainepuutoksista ja siitä, ettei keho saa tarpeeksi ravintoaineita. Keliakia seulotaankin lapsettomuustutkimuksissa.

Keliakiasta johtuva lapsettomuus ei yleensä ole pysyvää, vaan hedelmällisyys palautuu, kun keliaakikko alkaa syödä gluteenittomasti.

Hoitamaton keliakia nostaa myös ohutsuolen syöpäriskiä, kun suolessa riehuu jatkuvasti tulehdus. Riski laskee lähelle normaaliväestön tasoa, kun sairautta hoitaa.

Lisäksi keliakia estää hoitamattomana kalsiumin ja D-vitamiinin imeytymistä ja aiheuttaa siksi osteoporoosia erityisesti vaihdevuodet ylittäneillä naisilla, mutta riski kasvaa kaikenikäisillä, niin miehillä kuin naisilla.

– Se ei välttämättä korjaannu kokonaan, vaikka imeytyminen parantuisi.

Ylivarovaisuus ei kannata

Kannattaisiko siis vain jättää gluteeni pois, jos epäilee itsellään keliakiaa? Koivurovan mukaan ei. Gluteenin poisjättäminen yksipuolistaa ruokavaliota ja voi vähentää energiansaantia. Koska gluteenia on leivän lisäksi monessa muussakin ruoassa, aiheuttaa gluteenin poisjättäminen arjessa lisää työtä, kun pitää katsoa tarkasti, mitä suuhunsa laittaa.

– Tiedämme, että suurin osa viljoista oireita saavista ihmisistä ei ole keliaakikkoja. He ovat yleensä gluteenienteropaatikkoja eli terveitä ihmisiä, jotka saavat oireita viljatuotteista ilman, että suolessa on vaurioita tai sairautta.

Heillä gluteiini ärsyttää ja aiheuttaa  suolisto-oireita, kuten vatsan turvotusta, ilmavaivoja ja ulosteen löysyyttä. Gluteenienteropaatikkojen ei tarvitse luopua viljatuotteista tai gluteenista kokonaan, vaan usein gluteenin vähentäminen riittää. Vehnää sisältävän leivän sijaan he voivat esimerkiksi valita kauraleivän.

Gluteenienteropaatikkoihin lukeutuu Koivurovan mukaan 80–90 prosenttia niistä, jotka saavat oireita viljoista. Sitä, kuinka paljon gluteenienteropaatikkoja on tarkalleen Suomessa, ei kuitenkaan tiedetä.

Milloin on syytä epäillä, että sairastaa keliakiaa?

Keliakia-alttius on perinnöllistä, joten jos omassa suvussa on keliakian sairastajia, on myös itsellä tavallista suurempi riski sairastua.

Jos vatsavaivoja ilmenee, voivat erityisesti alle 50-vuotiaat selvittää apteekista saatavien keliakiatestien avulla itse, sairastavatko he keliakiaa. Heillä nimittäin pahanlaatuiset sairaudet ovat erittäin harvinaisia, Koivurova kertoo. Sormenpäästä otetaan verinäyte, jolla testataan vasta-aineita, yleisimmin transglutaminaasivasta-aineita tai deaminoituja gliadiinivasta-aineita. Jos tulos on positiivinen, tulee hankkiutua lääkäriin ja testata asia vielä laboratoritutkimuksella.

Sen sijaan uusia vatsaoireita havaitsevien, yli viisikymppisten tulisi hankkiutua lääkärin pakeille herkästi, koska riski esimerkiksi  ruuansulatuskanavan syöpiin, erityisesti kolorektaalisyöpään, haimasyöpään sekä vatsasyöpään kasvaa. Niiden oireet voivat olla moninaisia ja toisaalta alkuvaiheessa myös vähäisiä. Siksi on tärkeää selvittää, ettei vatsaoireen syynä ole syöpä.

Keliakia on Koivurovan mukaan melko yleinen sairaus suomalaisilla, mutta tämä voi osittain selittyä sillä, että sairaus osataan suomalaisessa terveydenhuollossa tunnistaa hyvin.

Hän kertoo, että Suomessa ja Pohjoismaissa ollaan muuta Eurooppaa ja Yhdysvaltoja edellä keliakian tunnistamisessa ja hoidossa. Suomessa on tutkittu esimerkiksi sitä, voisiko keliakiaa hoitaa lääkkein, Koivurova kertoo. Toistaiseksi ainoa hoitomuoto on kuitenkin gluteeniton ruokavalio. Vain joitakin hyvin harvinaisia, keliakiaan liittyviä sairauksia voidaan hoitaa lääkkeillä.

– Suomen valveutuneisuus keliakiassa perustuu Tampereen yliopistossa aktiivisesti tehtyyn tutkimustyöhön. Se on Suomen keliakian tutkimusmekka. Tutkimustuloksia on varsin nopeasti pystytty soveltamaan terveydenhuollossa.

Lue myös: Sairaanhoitaja Katja Pakarinen selviytyi suolistosyövästä – nyt hän kertoo tarinansa, ettei kenenkään tarvitsisi tuntea häpeää