Hormonien epätasapaino voi ajaa kehon säästöliekille ja vaikeuttaa painonhallintaa – hoida näin

Hormonitoiminta vaikuttaa siihen, miten aineenvaihdunta toimii ja paino pysyy hallinnassa. Listasimme 5 hormonia, joiden epätasapainotilat voivat tehdä painonhallinnasta vaikeaa.

Vyötärölle kertynyttä rasvaa voi olla vaikea saada karistettua, vaikka kuinka laskisi kaloreita ja hikoilisi kuntosalilla. Jos hormonitoiminta ei toimi kuten sen pitäisi, painonpudotuksesta tulee mahdoton urakka. Hormonien epätasapaino voi nimittäin saada aineenvaihdunnan hidastumaan ja elimistön käymään säästöliekillä.

Olemme luultua enemmän hormonitoimintamme armoilla, selviää ravinto- ja voimaharjoitteluvalmentaja Anu Marinin tuoreesta Aktivoi aineenvaihduntasi -kirjasta.

Hormoneilla on tärkeä tehtävä aineenvaihdunnan ylläpitäjinä. Hormonit vaikuttavat muun muassa siihen, tunnemmeko olomme kylläiseksi aterian jälkeen, ja siihen, millä tavalla rasva varastoituu elimistöön. Jos hormonitoiminnassa on jotain pielessä, seurauksena voi olla painonnousua, väsymystä ja vaikeuksia hallita syömistä.

Listasimme 5 hormonia, joiden epätasapainotilat voivat olla syynä painonhallinnan hankaluuteen.

1. Leptiinin ali- ja ylituotanto hidastavat aineenvaihduntaa

Kylläisyyshormoni leptiinin tehtävänä on kertoa elimistölle, milloin se on saanut riittävästi ravintoa ja milloin energiaa tarvitaan lisää. Elimistön leptiinitason pitäisi siis nousea ja laskea energiansaannin mukaan.

Tiukka dieetti voi pitää leptiinitasot jatkuvasti alhaalla. Elimistö alkaa tällöin ajatella, että sitä uhkaa nälkiintyminen. Aineenvaihdunta kääntyy säästöliekille, koska keho haluaa pitää tiukasti kiinni rasvavarastoistaan. Lisäksi mieliteot lisääntyvät, sillä elimistö kaipaa energiaa.

Myös jatkuvasti korkealla pysyttelevä leptiinitaso on huono asia painonhallinnan kannalta. Tilaa kutsutaan leptiiniresistenssiksi. Syynä leptiiniresistenssiin on liiallinen energiansaanti. Kun leptiiniä erittyy jatkuvasti suuria määriä, aivot ikään kuin kyllästyvät siihen. Ne eivät enää reagoi leptiinin kuten pitäisi eli vauhdittamalla aineenvaihduntaa – päinvastoin. Keho alkaa hidastaa aineenvaihduntaa, sillä se luulee olevansa vaarassa nälkiintyä.

Mitä tehdä?

• Unohda liian vähäkaloriset ruokavaliot ja pikadieetit.
• Vältä runsasta sokerin ja rasvan saantia.
• Syö terveellistä ruokaa.
• Pidä ruokarytmi säännöllisenä.

2. Insuliinin epätasapaino saa rasvan varastoitumaan vyötärölle

Insuliini säätelee paitsi veren sokeritasoa myös rasvan varastoitumista kehoon. Insuliinia tarvitaan aineenvaihdunnan ylläpitämiseksi.

Mikäli ihminen syö liikaa insuliinitasoa nostavaa ravintoa, kuten valkoista viljaa ja sokeria, elimistö voi kyllästyä insuliinipommitukseen eikä enää reagoi insuliiniin kuten pitäisi. Keho alkaa tarvita yhä enemmän insuliinia pitääkseen verensokerin tasapainossa. Näin voi syntyä insuliiniresistenssi, joka voi pahimassa tapauksessa johtaa tyypin 2 diabetekseen.

Jos insuliinitaso heittelee tai on jatkuvasti koholla, elimistö myös muuttaa hiilihydraatit helpommin rasvaksi. Insuliinin epätasapainosta kertoo tyypillisesti se, että rasvaa alkaa kertyä vyötärölle, jenkkakahvoihin ja selkään lapojen alueelle.

Mitä tehdä?

• Paranna insuliiniherkkyyttäsi muuttamalla elintapojasi terveellisemmiksi.
• Muista terveellinen ravinto, riittävä lepo ja liikunnan harrastaminen.

3. Korkealla oleva greliinitaso aiheuttaa jatkuvaa nälkää

Greliini on mahalaukun erittämä hormoni, joka vaikuttaa ruokahaluun. Kun greliinipitoisuus on korkealla, ihminen tuntee nälkää. Syömisen jälkeen greliinitaso puolestaan laskee.

Vähäkalorinen dieetti voi pitää greliinitason jatkuvasti korkealla. Tällöin nälkä ei poistu edes aterian jälkeen. Greliinitaso voi pysyä korkealla myös dieetin loputtua, mikä tekee syömisen hallinnasta ja tavoitepainossa pysymisestä vaikeaa.

Mitä tehdä?

• Älä laihduta vähäkalorisella dieetillä. Kokeile sen sijaan slow-dieettiä.

4. Kilpirauhashormonien häiriöt johtavat aineenvaihdunnan hidastumiseen

Kilpirauhanen erittää hormoneja, joita elimistö tarvitsee aineenvaihdunnan säätelyyn. Jos kilpirauhanen ei toimi normaalisti, hormoneja ei erity riittävästi eikä aineenvaihdunta pääse toimimaan kunnolla. Jos kilpirauhanen ei toimi kunnolla, taustalla on sairaus. Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ovat muun muassa väsymys, ruoansulatusongelmat ja palelu.

Mitä tehdä?

• Jos epäilet kilpirauhasen vajaatoimintaa, hakeudu tutkimuksiin. Vajaatoiminta todetaan verikokeella ja sairautta hoidetaan lääkityksellä.

5. Koholla oleva kortisolitaso altistaa lihomiselle

Stressihormoni kortisoli auttaa meitä toimimaan tiukoissa tilanteissa. Kortisoli vaikuttaa esimerkiksi siihen, että saamme energiaa stressin aikana. Jos stressistä tulee kroonista ja kortisolitasot pysyvät jatkuvasti koholla, seurauksena voi olla ylensyöntiä ja ylipainoa. Koholla oleva kortisoli lisää rasvan varastoitumista etenkin vatsan seudulle.

Kortisolitasot voivat olla koholla paitsi kiireisen työtilanteen myös tiukan dieetin vuoksi. Erään tutkimuksen mukaan naisilla, jotka olivat vähäkalorisella dieetillä, oli korkeampi kortisolitaso kuin naisilla, jotka söivät normaalisti.

Mitä tehdä?

• Jos elämäsi on stressaavaa, huolehdi riittävästä levosta, tee rentoutusharjoituksia ja harrasta lempeää liikuntaa, kuten kävelyä tai joogaa.
• Lopeta liian tiukat dieetit ja aloita rento painonhallinta.

Lähteet: Anu Marin: Aktivoi aineenvaihduntasi (Otava 2017), Authority Nutrition, Huffington Post 

Lue myös:

Jenkkakahvasi saattavat johtua hormonien epätasapainosta – tee nämä pienet muutokset

Onko aineenvaihduntasi hidastunut? 3 oiretta, jotka kertovat kehon olevan säästöliekillä

Elämäsi viimeinen dieetti

Jenkkakahvojen, jumahtaneen painon ja herkkuhimon syynä leptiiniresistenssi? 9 ratkaisua