Terveys

Hyperemeesi voi saada oksentamaan jopa satoja kertoja päivässä – voimakas raskauspahoinvointi lamaannuttaa täysin

Hyperemeesi on erittäin vaikea raskauspahoinvointi, johon sairastuu Suomessa vuosittain noin 700 naista. Yleensä oireet helpottuvat raskauden puolivälissä. Hyperemeesin hoito kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi herttuatar Catherine kärsii hyperemeesistä.

Teksti:
Tyyne Pennanen
Kuvat:
Istock

Hyperemeesistä kärsivä nainen saattaa oksentaa jopa satoja kertoja päivässä.

Hyperemeesi on erittäin vaikea raskauspahoinvointi, johon sairastuu Suomessa vuosittain noin 700 naista. Yleensä oireet helpottuvat raskauden puolivälissä. Hyperemeesin hoito kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi herttuatar Catherine kärsii hyperemeesistä.

Cambridgen herttuatar Catherine odottaa kolmatta lastaan. Raskaus on vasta varhaisessa vaiheessa, mutta hovi kertoi asiasta jo nyt, koska herttuatar kärsii hyperemeesistä eli erittäin vaikeasta raskauspahoinvoinnista ja joutuu sen takia perumaan työtehtäviään. Catherine on kärsinyt hyperemeesistä myös aikaisempien raskauksiensa kohdalla.

Mikä ihmeen hyperemeesi?

Hyperemeesistä kärsivä nainen oksentaa useita kertoja päivässä. Hyperemeesi-tila voi kestää useasta viikosta kuukausiin. Huono olo vaikuttaa arkielämään: töihin ei voi mennä ja yksinkertaistenkin kotitöiden tekeminen muuttuu mahdottomaksi. Keho kuivuu, ja hyperemeesin aikana paino putoaa vähintään viisi prosenttia, hoitamattomana usein sitäkin enemmän.

– Hyperemeesi on tavallinen raskauspahoinvointi potenssiin sata. Yksi oksentaa viisi kertaa päivässä, toinen 10 kertaa, jotkut satoja, jolloin se on jatkuvaa kakomista, kuvailee Mira Šuštar Hyperemeesi-potilasjärjestöstä.

Suurin osa erittäin vaikeasta raskauspahoinvoinnista kärsivistä naisista oksentaa sappinestettä, jotkut jopa verta.

– Hyperemeesi lamaannuttaa täysin. Liikkuminen, valo tai ääni voi laukaista oksennusreaktion. Yleensä ei pysty tekemään muuta kuin makaamaan paikoillaan pimeässä huoneessa, Šuštar sanoo.

Milloin hyperemeesi alkaa?

Hyperemeesi alkaa tavallisimmin alkuraskauden aikana, suunnilleen raskausviikoilla 4—6. Oireet helpottuvat yleensä raskauden puolivälissä, noin viikolla 21. Tämä kuitenkin vaihtelee.

– Joillakin pahoinvointi voi alkaa heti hedelmöittymisen jälkeen, ja noin 10—20 % naisista kärsii oireista synnytyssaliin asti.

Jokainen oksennustaudin kokenut voi kuvitella, millaisessa rasitustilassa keho on, jos oksentaminen jatkuu päivästö toiseen. Elimistö alkaa kuivua, mikä vaikuttaa myös mieleen.

– Kuivuminen aiheuttaa epätoivon tunnetta, Šuštar kuvailee.

Kaksplus: Raskausmasennus – jopa yleisempää kuin synnytyksen jälkeinen masennus

Miten hyperemeesi vaikuttaa sikiöön?

Hoidettu hyperemeesi ei yleensä vahingoita sikiötä, mutta pitkäaikaistutkimuksia hyperemeesipotilaiden lapsille ei juuri ole tehty. Eli ei ole luotettavaa näyttöä siitä että hyperemeesi ei vaurioita sikiötä.

– Yli puolet hyperemeesiäideistä on aliravittuja, ja on osoitettu, että pitkäaikainen aliravitsemus altistaa sikiötä erilaisille terveysongelmille. Yleensä hyperemeesilapset todetaan kuitenkin syntymähetkellä terveiksi. Tämä riippuu siis paljon siitä, kuinka paha hyperemeesi on ja onko sitä hoidettu kunnolla, Šuštar sanoo.

Hae ajoissa apua

Mitä nopeammin kuivumisen kierre saadaan katkaistua, sitä helpompi hyperemeesiä on hoitaa. Apua kannattaa hakea neuvolasta mahdollisimman pian oireiden alettua. Sustarin mielestä tärkeintä on kuulostella omaa kehoa ja mieltä. Jos olo on todella huono ja epätoivoinen, ei kannata enää odottaa.

– Neuvolassa virtsasta voidaan ottaa ketoainetesti, jonka avulla selvitetään, miten kuivunut keho on, Šuštar sanoo.

Apua sairaalasta tai lääkkeistä

Hyperemeesiä hoidetaan sairaalassa tehtävällä laskimonsisäisellä nesteytyksellä.

– Nesteytys elävöittää kehoa, minkä jälkeen olo kohentuu. Nesteytys voi myös hillitä oksentelua, Šuštar sanoo.

– Jotkut ovat ensin sairaalassa pari päivää, sitten kotona pari päivää, ja menevät taas takaisin sairaalaan. Moni haluaisi olla pidempään sairaalassa, sillä olo harvoin kohenee muutaman päivän nesteytyksellä. Parasta olisi kotisairaanhoito, jolloin tipan saisi kotona, Sustar sanoo.

Hyperemeesin hoitoa vaikeuttaa Šuštarin mukaan se, ettei vaivaa osata vielä kunnolla tunnistaa ja diagnosoida. Sen takia hoitoon pääsy vaihtelee kunnittain.

Monelle lääkkeet ovat ainoa vaihtoehto.

– Kaikki lääkkeet eivät toimi kaikilla ja joillakin ei toimi mikään lääke. Mutta lääkkeitä on saatavilla. Itse selvisin nimenomaan pahoinvointilääkkeen voimalla raskauden loppuun asti. Vaikka lääkitys ei poistanut pahoinvointia, se poisti oksennusrefleksin. Söin pahoinvointilääkettä joka päivä raskausviikot 11—42 eli synnytykseen asti, hyperemeesistä kärsinyt Šuštar sanoo.

Läheisten apu on tärkeää

Hyperemeesi eroaa tavallisesta raskauspahoinvoinnista myös siten, että siihen tavalliset kotikonstit eivät toimi. Hyperemeesiin ei ole olemassa helpottavia ”kikkakolmosia”.

– Omaa oloa voi helpottaa lähinnä sillä, jos saa levätä rauhassa pimeässä, hajuttomassa huoneessa. Sekin helpottaa, jos ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, ettei voi tehdä yhtään mitään eli työnantajan ja läheisten tuki on tässä äärimmäisen tärkeää.

Potilaan kannattaa yrittää tehdä kaikki itselleen mahdollisimman helpoksi. Voi esimerkiksi valita itselleen ”helpon” oksennuspaikan ja yrittää syödä niitä ruokia, joita on ”helppo” oksentaa.

– Tässäkin pätee se, että on hankala sanoa mitään yleistä, mikä sopisi kaikille; toiselle on ”mukavampi” oksentaa vessassa, jossa oksennuksen saa heti vedettyä pöntöstä alas, toisilla on käytössä suljettavat muovipussit ja ämpäri. Toiset yrittävät syödä helposti sulavia, lämpimiä ruokia tai vellejä, toiset pakastavat apteekin ravintoliuoksia ja imeskelevät niitä jäisinä, Šuštar sanoo.

Kuka sairastuu erittäin vaikeaan raskauspahoinvointiin?

Suomessa hyperemeesiin sairastuu vuosittain noin 1—2 % raskaana olevista naisista eli noin 700 naista. Syitä vaikealle raskauspahoinvoinnille ei tiedetä.

Tutkimusten mukaan joka kolmannella hyperemeesi on perinnöllistä, Šuštar sanoo.

Hyperemeesi toistuu hyvin suurella todennäköisyydellä myös seuraavissa raskauksissa.

– Jopa 80 prosentin varmuudella. Yleensä oireet ovat seuraavalla kerralla pahemmat, Šuštar sanoo.

Jotkut kokevat vaikean raskauspahoinvoinnin vain kerran. Syitä taudinkuvan vaihtelevuuteen ei tiedetä.

Uskallanko vielä?

Oman raskautensa jälkeen vuonna 2015 Mira Šuštar perusti Facebook-tukiryhmän ja viime helmikuussa Hyperemeesi-yhdistyksen.

– Moni miettii, uskaltaako hankkiutua uudestaan raskaaksi. Joidenkin strategia on tehdä seuraava lapsi niin pian kuin mahdollista, jotta esikoinen ei vielä ymmärtäisi, miten huonossa kunnossa äiti on. He haluavat näin suojella lasta. Toiset taas haluavat odottaa, että esikoinen on jo sen verran isompi, että arki on helpompaa.

Ja on niitäkin, jotka eivät hankkiudu raskaaksi enää koskaan.

Vaikea raskauspahoinvointi vaikuttaa koko perheeseen. Arjen pyörittäminen jää kokonaan kumppanin vastuulle, kun hyperemeesistä kärsivä nainen muuttuu potilaaksi.

Kaksplus.fi: Hyperemeesi oli viedä Oonan mielenterveyden: ”Puoleenpäivään mennessä olin oksentanut 53 kertaa”

X