Terveys

Hypokondrian eli ”luulosairauden” aiheuttama pelko voi olla lamaannuttavaa – asiantuntija kertoo, mitkä tekijät altistavat hypokondrialle

Hypokondriaa sairastava on varma siitä, että jokin on vikana, vaikka lääkärin tutkimuksissa vikaa ei löydy. Pelko ja ahdistus kalvavat sekä oireet tuntuvat oikeilta. Mitkä asiat voivat altistaa hypokondrialle? Kysyimme asiantuntijalta.
Teksti: Janna Nousiainen Kuvat: iStock

Hypokondria, puhekielessä ”luulosairaus”, on tila, jossa henkilöllä on pitkäaikainen huoli ruumiillisesta tai psyykkisestä sairaudesta, eikä huoleen auta se, että tutkimuksissa ei löydy mitään vikaa. Hypokondriaa sairastava voi kokea hyvin voimakasta pelkoa. Osalla pelko on niin voimakasta, että se lamaannuttaa. Erilaisiin lääkärikäynteihin voi upota myös paljon rahaa, kun hypokondriasta kärsivä ihminen ei pysty uskomaan ensimmäistä lääkäriä, joka sanoo, että tutkimustuloksissa ei näy mitään vikaa.

– Tyypillisesti hypokondriaa sairastava tutkituttaa itseään useillakin eri lääkäreillä, mutta mitään ruumiilliseen sairauteen viittaavaa ei löydy tai löydös ei selitä oireita. Se, että mitään ei löydy, ei auta tai se auttaa tätä henkilöä vain lyhyen aikaa ja pelko uusiutuu, kertoo Mehiläisen psykiatrian erikoislääkäri Seppo Hietanen.

Hypokondria voi vaikuttaa voimakkaasti elämänlaatuun

Hypokondriaan kuuluu erilaisia psyykkisiä ja fyysisiä ahdistusoireita. Hypokondriassa ihmisellä on todella kova huoli siitä, että jokin asia on pielessä. Huoli virittää ruumiin ylivireäksi, minkä takia henkilö voi kokea esimerkiksi vapinaa, sydämentykytystä, vatsaoireita tai väsymystä.

– Yleensä hypokondria lähtee siitä, että henkilöllä on jokin aiemmasta poikkeava tuntemus. Hypokondrialle altis ihminen seuraa oireitaan pakonomaisesti, ja mitä enemmän niitä seuraa, sitä enemmän huomaa erilaisia oireita. Siitä muodostuu noidankehä, kun ahdistus lisääntyy ja oireet tuntuvat voimakkaammilta.

Henkilöt, joilla on muita mielialahäiriöitä, kuten masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö tai ahdistuneisuushäiriö, ovat alttiimpia hypokondrialle. Hypokondria voi myös olla yksi pakko-oireisen häiriön OCD:n oireista.

Potilas lääkärin vastaanotolla. Hypokondriasta kärsivä voi kokea voimakasta ahdistusta ja pelkoa, eikä pysty uskomaan sitä, että tutkimustuloksissa ei näy mitään vikaa.

Hypokondriasta kärsivä voi kokea voimakasta ahdistusta ja pelkoa, eikä pysty uskomaan sitä, että tutkimustuloksissa ei näy mitään vikaa.

Hypokondria voi olla lamaannuttavaa ja aiheuttaa työkyvyttömyyttä, kun henkilö ei pysty keskittymään muihin asioihin ja läsnä on koko ajan pelko sairaudesta. Hypokondriaan liittyvä ahdistus voi olla todella kuormittavaa sekä henkilölle itselleen että tämän läheisille.

– Se voi kuormittaa myös henkilön lähiomaisia, kun hypokondriaa sairastava tarvitsee koko ajan vakuuttelua siitä, että mitään hätää ei ole, Hietanen kertoo.

Lue myös: Miten erotat ohimenevän ahdistuksen ahdistuneisuushäiriöstä? Tarkkaile näitä oireita

Mistä hypokondria johtuu?

Monet erilaiset tekijät voivat altistaa hypokondrialle. Perintötekijät voivat vaikuttaa, mutta yleisimmin hypokondriaan sairastumiseen vaikuttaa kasvuympäristö ja elämänkokemukset. Jos vanhemmat kiinnittävät liikaa huomiota pieniinkin ruumiillisiin vaivoihin tai ovat ylisuojelevia, voi se virittää lapsen olemaan asioista liian huolissaan. Läheisen vakava sairaus voi myös olla laukaiseva tekijä.

– Hypokondrialle altistavien tekijöiden kirjo on laaja. Tavallisimpia on ahdistuneisuushäiriö tai muut pelot ja fobiat. Melkein kaikkeen psykiatriseen oireiluun voi liittyä hypokondrisia oireita, ja toisilla ne ovat enemmän hallitsevia kuin toisilla.

Hypokondriaa voi hoitaa

Hypokondria ei ole lyhytaikainen vaiva, vaan kyseessä on pitkäaikainen huoli sairastumisesta. Hypokondriasta puhutaan yleensä silloin, kun sen oireita on ollut puolen vuoden ajan. Ennen diagnoosia hypokondriasta pitää selvittää, ettei taustalla oikeasti ole henkilön pelkäämää psyykkistä tai fyysistä sairautta.

– Psykoterapiasta, erityisesti kognitiivisesta psykoterapiasta, on usein apua. Jos terapia ei auta riittävästi, apuna voidaan käyttää myös lääkehoitoa, Hietanen kertoo.

Entä miten sitten erottaa luulovaivan oikeasta vaivasta?

– Hypokondrian diagnoosi alkaa lääkärin tutkimuksesta. Lääkäri kuuntelee potilaan huolia ja tekee tutkimuksia. Jos mitään lääketieteellistä syytä oireille ei löydy, voi olla, että hypokondriaan kuuluva psyykkinen oirehtiminen on oireiden taustalla.

X