Johtuuko ihottumasi tai vatsavaivat stressistä? Tunnista ja hoida 12 psykosomaattista oiretta

Kiire, paineet ja murheet voivat saada kehon oireilemaan. Esimerkiksi selkäkipu ja päänsärky voivat johtua stressaavasta elämäntilanteesta. Selvitimme, miten psykosomaattisia oireita voi tunnistaa ja hoitaa.

Ihmisen keho ja mieli ovat erottamaton kaksikko. Ne ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa keskenään ja vaikuttavat toisiinsa – hyvässä ja pahassa. Joogatunti voi pelastaa huonon päivän, kun taas sairastuminen saattaa vetää mielen matalaksi. Fysiikalla on siis vaikutusta mieleen, mutta niin on myös toisinpäin: ihmismieli voi saada aikaan fyysisiä oireita.

Lähes jokainen reagoi joskus psyykkiseen kuormitukseen kehollaan. Tutkimusten mukaan jopa 60–80% ihmisistä kärsii viikoittain oireista, joihin ei löydetä lääketieteellisten tutkimusten avulla selitystä. Tällöin puhutaan psykosomaattisista tai toiminnallisista oireista.

Psykosomaattiset oireet johtuvat usein stressaavasta elämäntilanteesta, jossa ihmisen omat stressinhallintakeinot eivät riitä. Niin työpaineet, rahavaikeudet kuin ihmissuhdeongelmatkin voivat saada kehon oireilemaan. Psykosomaattisilla oireilla keho ikään kuin viestii ihmiselle, että jokin on nyt omassa elämässä pielessä.

Näiden 12 tyypillisen oireen taustalla voi olla ihmisen mieli.

Vatsavaivat

Ihmisen aivot ja vatsa ovat yhteydessä toisiinsa. Jos omituisille vatsavaivoille ei löydy selitystä esimerkiksi ruokavaliosta tai sairaudesta, katse kannattaa kääntää omaan elämäntilanteeseen. Osa ihmisistä nimittäin reagoi ahdistukseen tai jännittämiseen vatsallaan. Kun olo on levoton, ruokahalu voi kadota, syöminen voi aiheuttaa pahoinvointia, vatsa voi turvota ja mahassa voi tuntua kipua.

Mikäli huomaat kärsiväsi vatsavaivoista toistuvasti silloin, kun elämäsi on kiireistä, vaivojesi syy voi olla psykosomaattinen. Elämänrytmin rauhoittaminen ja terveellisistä elämäntavoista huolehtiminen voivat tuoda helpotusta ongelmaan.

Päänsärky

Liian pitkät ateriavälit, alkoholinkäyttö, univaje ja purentahäiriöt voivat aiheuttaa päänsärkyä, mutta niin voi tehdä myös stressi. Psyykkinen kuormitus altistaa sekä migreenille että jännityspäänsärylle.

Säännöllinen liikunta, venyttely ja hieronta ovat tehokkaita itsehoitokeinoja sekä päänsärkyn että stressin ja ahdistuksen helpottamiseen.

Rintakipu, rytmihäiriöt ja hengenahdistus

Tylppä ja painava rintakipu voi viitata sydänsairauteen, mutta rintakipujen taustalla saattavat olla myös henkiset paineet.

Kun ihminen on stressitilassa, hänen hengityksensä tehostuu ja hän saattaa huomaamattaan hengittää nopeammin kuin tavallisesti. Liikahengittäminen eli hyperventilaatio voi aiheuttaa muun muassa hengenahdistusta, tukehtumisen tunnetta, rintakipuja ja rytmihäiriöitä.

Syvä ja rauhallinen hengitys auttaa vähentämään ahdistusta ja rentouttamaan kehoa. Jos huomaat hengittäväsi pinnallisesti ja liian tiheään tahtiin, kokeile esimerkiksi rebirthing-hengitystä.

Jatkuva väsymys ja univaikeudet

Väsymys johtuu usein siitä, ettei ihminen ole nukkunut riittävästi. Jos ihminen ei saa unta, taustalla voi olla stressiin liittyvä liikahengittäminen. Liikahengittämisen tiedetään aiheuttavan väsymystä ja unihäiriöitä.

Joogassa rauhallisella hengitysrytmillä on keskeinen rooli. Mikäli kärsit uniongelmista, kokeile esimerkiksi rentouttavaa saunajoogaa.

Ihottuma ja näppylät

Stressi voi aiheuttaa mysteeristä kutinaa, pahentaa atooppista ihottumaa ja synnyttää kasvoille finnejä. Stressihormonit tekevät ihosta herkemmän, vaikuttavat sen kykyyn pitää itsensä kunnossa ja voivat lisätä talintuotantoa. Iho-ongelmat, kuten kipeät finnit tai ärsyttävä ihottuma voivat myös lisätä stressiä entisestään, mikä tekee tilanteesta hankalan.

Jos huomaat ihosi reagoivan stressaaviin tilanteisiin, omien stressinhallintakeinojen kehittäminen voi auttaa. Kokeilisitko meditaatiota tai vyöhyketerapiaa?

Niska- ja selkäkipu

Taistele tai pakene -tila saa kehon lihakset jännittymään, jotta ihminen on valmis juoksemaan henkensä edestä. Jos stressitila jatkuu pitkään, jännityksistä voi sen sijaan koitua harmia. Esimerkiksi niskan, hartioiden ja selän kivut voivat olla stressin seurausta.

Liike on paras lääke selän ja niska-hartiaseudun kipujen hoitoon. Jos teet istumatyötä, nouse ylös tunnin välein ja tee taukojumppaa. Heiluttele käsiäsi ympäri, pyöritä hartioita ja kääntele niskaasi puolelta toiselle. Kokeile myös niska-hartiaseutua rentouttavia venytyksiä.

Jatkuva sairastelu

Vaikka ahdistava elämäntilanne ei itsessään saisi nenää vuotamaan ja tekisi kurkkua kipeäksi, se voi altistaa sairastumiselle. Stressi nimittäin laskee ihmisen puolustuskykyä ja vähentää käytettävissä olevia voimavaroja.

Jos kärsit flunssakierteestä, kiinnitä arjessasi erityisesti huomiota riittävään lepoon ja palautumiseen.

Huomioi!

Jos oireet alkavat rajoittaa elämääsi, on syytä hakea ammattiapua. Yleislääkärin lisäksi apu voi löytyä psykiatrin, psykologin ja fysioterapeutin vastaanotolta.

On myös syytä muistaa, että vaikka lääkäri ei löytäisi oireillesi lääketieteellistä syytä, oireet eivät aina ole psykosomaattisia. Harvinaiset sairaudet ja oireyhtymät eivät välttämättä paljastu rutiinikokeissa. Mikäli epäilet, että esimerkiksi rintakivun taustalla on jokin muu syy kuin stressi, ota yhteys lääkäriisi.

Lähteet: Mielenterveystalo, Terveyskirjasto, Women’s Health, YTHS

Lue myös:

Näin kehosi viestii stressistä – 8 hälytysmerkkiä ja paljastava hengitystesti

Stressi sairastuttaa – katkaise unettomuuden kierre

Haluatko elää hidasta elämää? Vältä nämä ansat