Jos jalkojasi turvottaa ja särkee, saatat kärsiä laskimoiden vajaatoiminnasta – lue lääkärin vinkit vaivan hoitoon

Kun koipia särkee ja sukat puristavat sääriä, vika voi olla laskimoläpissä, jotka päästävät veren kulkemaan väärään suuntaan. Laskimoiden vajaatoiminta on yleinen vaiva, joka kannattaa ottaa vakavasti.

1. Mistä laskimoiden vajaatoiminta johtuu?

Laskimoissa on läppiä, jotka estävät, ettei laskimoveri palaa maan vetovoiman vaikutuksesta jalkoihin, vaan nousee ylöspäin sydämeen ja sieltä keuhkoihin hapettumaan. Laskimoiden vajaatoiminta aiheuttaa sen, että läppä ei toimi ja veri pääsee valumaan alaraajoihin. Tällöin verenpaine laskimoissa nousee ja osa laskimoista venyttyy. Laajentuneet pintalaskimot ovat suonikohjuja.

Laskimoiden vajaatoiminta voi olla periytyvää.  Ikä, raskaudet ja vatsan seudulle kertyvä ylipaino tekevät siitä tavallista todennäköisemmän vaivan.

Lue lisää: Voiko istumisella aiheuttaa itselleen suonikohjuja? Lääkäri kertoo, miten suonikohjut syntyvät ja miten niistä pääsee eroon

2. Aiheuttaako laskimoiden vajaatoiminta veritulppa?

Suonikohjuihin voi joskus tulla paikallinen verihyytymä eli veritulppa. Silloin suonikohju muuttuu kovaksi, kipeäksi ja kosketusaraksi ja iho punoittaa eli suonessa on laskimotukkotulehdus. Koska se voi edetä syvien laskimoiden tukokseksi, sen sijainti pitää varmistaa ultraäänellä.

Pinnallinen laskimotukos hoidetaan yleensä napapiikkinä otettavalla verenohennuslääkkeellä. Se nopeuttaa hyytymän liukenemista ja estää sen, ettei tukos etene.

Syvä laskimotukos tulee usein pitkän liikkumattomuuden, kuten lentomatkan, jälkeen. Syvien laskimoiden tukoksessa jalka turpoaa, mutta pinnallisessa tukkotulehduksessa se ei yleensä turpoa kovinkaan paljoa.

3. Voiko ihmisellä olla laskimoiden vajaatoiminta tietämättään?

Pintalaskimot kulkevat ihonalaisessa rasvakudoksessa. Niiden vajaatoiminta on todella yleinen vaiva, eikä se välttämättä tunnu miltään. Kaikilla vajaatoiminta ei näy suonikohjuina, ja silloin sitä ei tule epäiltyä.

Syvät laskimot sijaitsevat lihasten ja luiden välissä. Niiden vajaatoiminta on harvinaista, ja useimmiten se liittyy sairastettuun syvän laskimon tukokseen. Sitä on vaikea olla huomaamatta.

4. Koska jalkoja kannattaa näyttää lääkärille?

Lääkärille kannattaa varata aika, jos oireista on itselle haittaa. Tyypillisiä laskimovajaatoiminnan oireita ovat turvotus, särky, paineen tunne ja yölliset jalkakrampit. Laskimoiden kunto selviää ultraäänitutkimuksessa.

Vajaatoiminta on jo pitkällä, jos ihon väri muuttuu tai tulee ihottumaa. Suonikohjut voivat haitata elämänlaatua, ja silloinkin apu löytyy lääkärin vastaanotolta.

5. Miten laskimoihin saa lisää vauhtia?

Laskimot vaativat toimiakseen liikettä, kunnollisen lihaspumpun. Kun pohjelihakset liikkuessa supistuvat, laskimot painuvat kokoon ja laskimoläpät ohjaavat syntyvän verenvirtauksen oikeaan suuntaan. Lihaspumppu ahkeroi aina, kun ihminen käyttää pohjelihaksiaan.

Lihaspumpun liike jää vajaaksi, jos nilkka on kovin jäykkä. Nilkan pyöritykset, koukistus- ja ojennusliikkeet sekä pohjelihaksen ja säären etupuolen venytysliikkeet ylläpitävät nilkan liikkuvuutta.

Istumista kannattaa tauottaa. Jos käyttää säädettävää pöytää, ainakin osa ajasta kannattaa seistä aktivointilaudalla. Sen päällä seisominen laittaa pohjelihaksen supistelemaan huomaamatta. Ei tiedetä, lisääkö jalat ristissä istuminen laskimoiden vajaatoimintaa.

6. Koska suonikohjut kannattaa hoitaa?

Suonikohjut kannattaa hoitaa, jos jaloissa on suonikohjuja ja oireita, tai jalkoihin tulee usein tukkotulehduksia. Hoitoon hakeutumista ei kannata aikailla, jos iho alkaa muuttua. Värimuutos tai ihon kovettuminen voi enteillä säärihaavaa.

Suonikohjut hoidetaan useimmiten lämpökatetrihoidolla, jossa käytetään laseria tai radiotaajuusenergiaa. Potilas pääsee hoitopäivänä kotiin eikä välttämättä tarvitse lainkaan sairauslomaa.

7. Missä suonikohjuista pääsee eroon?

Suonikohjuista valtaosa hoidetaan yksityisillä lääkäriasemilla. Julkisella puolella hoidetaan potilaat, joilla on ihomuutoksia ja elämänlaatua haittaavia oireita ja joilla ultraäänitutkimus paljastaa merkittävän, yleensä laskimon päärungon vian. Elämänlaatu kärsii esimerkiksi, jos jalkojen krampit vievät yöunet.

Julkisella puolella pääsee suonikohjuista eroon myös, jos jaloissa on usein laskimotukkotulehduksia.

8. Jos jalkoja väsyttää illalla, kannattaisiko käyttää tukisukkia?

Jotta jalkoja ei väsyttäisi illalla, tukisukat tai oikeammin kompressiosukat kannattaa vetäistä jalkaan heti aamulla. Kompressiosukka vähentää kudosten välistä painetta, jolloin verenvirtaus laskimoissa paranee ja turvotus jalassa vähenee.

Kompressiosukat jaetaan neljään luokkaan, joista kuhunkin on kudottu erilainen paine. Ykkösluokan sukkia kannattaa käyttää ennaltaehkäisevästi, jos joutuu olemaan työssä pitkän aikaa samassa asennossa. Pitkillä auto- ja lentomatkoilla ne ovat ehdottomat.

9. Ovatko juoksijan laskimot aina hyvässä kunnossa?

Vaikka juoksijan pohjelihaspumppu saa varmasti liikettä, maratoonareillakin on suonikohjuja. Kun juoksumatkat pitenevät, laskimoläppä saattaa rasittua. Pitkillä matkoilla pitää myös muistaa juoda tarpeeksi, jottei elimistö pääse kuivumaan. Kun veren juoksevuus vähenee, riski veren hyytymiselle kasvaa.

Pitkänmatkanjuoksijat käyttävät syystäkin usein kompressiosukkia. Osa kokee, että ne ehkäisevät lihaskramppeja.

Lue lisää: Muista säännöllinen jalkahoito – jalkojesi kunto kertoo terveydentilastasi

10. Ovatko pinnalliset luutasuonet vaarallisia?

Hämähäkkisuoniksikin kutsutut pinnalliset luutasuonet eli teleangiektasiat ovat vaarattomia. Niitä voi näyttää lääkärille, jos jaloissa on laskimoiden vajaatoiminnan oireita. Ultraääni paljastaa, onko vajaatoimintaa myös syvemmällä suonissa. Kosmetologit, verisuonikirurgit, ihotautilääkärit ja plastiikkakirurgit poistavat luutasuonia esimerkiksi lämpöneulauksella, ruiskutushoidolla ja laserilla. Luutasuonet kannattaa hoidattaa pois, jos ne ovat paikassa, jossa ne rikkoutuvat herkästi ja vuotavat paljon verta. Jos luutasuonet palaavat poistamisen jälkeen takaisin, vika on syvemmällä ja se pitää selvittää.

Asiantuntijana verisuonikirurgi, professori Maarit Venermo, HUS