Kalpeus voi olla monen asian summa – iholääkäri kertoo, milloin kalpeus on hyvä merkki
Kalpeus johtuu usein perimästä, ja myös sairaudet voivat saada ihon kalpenemaan. Toisaalta olisi hyvä nähdä kalpea iho terveyshyötynä.
Kalpeus mielletään helposti sairaalloisuuteen, mutta tässä piilee ajatusvirhe.
Kalpeus johtuu usein perimästä, ja myös sairaudet voivat saada ihon kalpenemaan. Toisaalta olisi hyvä nähdä kalpea iho terveyshyötynä.
Kalpeus johtuu pitkälti geeneistä. Perimä määrää, oletko ihonväriltäsi erittäin vaalea tai tummempi.
Ihmisen ihonväriin vaikuttaa pääasiassa melaniinin määrä. Melaniini on pigmentti, jota melanosyytit eli pigmenttisolut tuottavat. Ihonväriin voi jossain määrin vaikuttaa myös muut tekijät, kuten pinnallinen verenkierto.
− Ihon pääväriaine on pigmentti. Verenkierron ja esimerkiksi punasolujen määrän vaikutus on pienempi mutta olennainen, sanoo ihotautien erikoislääkäri Håkan Granlund Ihosairaalasta.
Kalpeus voi liittyä sairauteen
Osalla ihmisistä on hyvin kalpea iho. Kalpeuteen voivat pigmentin ja pintaverenkierron lisäksi vaikuttaa ravinto, erilaiset lääkkeet ja sairaudet.
− Kärjistetty esimerkki voisi olla henkilö, joka ei saa ravinnosta riittävästi rautaa ja jolle kehittyy sen vuoksi anemia. Silloin veren punasolumäärä vähenee, mikä voi näkyä ihon kalpeutena. Näin voi tapahtua esimerkiksi kroonisessa vaikeassa sairaudessa, Granlund kertoo.
Hemoglobiini on punasoluissa happea kuljettava molekyyli. Sen osa on happea sitova yhdiste nimeltä hemi. Hemi antaa punasolulle sen punaisen värin. Rauta puolestaan on hemin rakennusosa. Jos rautaa on liian vähän, se vaikuttaa hemin kykyyn sitoa happea ja sitä kautta punasolun kokoon ja väriin. Tämä taas voi johtaa ihonvärin kalpenemiseen.
”Monesti sairas ei saa syötyä kunnolla, jolloin energiavaje voi tehdä kalpeaksi.”
− Pitkäkestoinen kalpeus voi liittyä muihinkin kroonisiin ja vakaviin sairauksiin, kuten syöpään. Ne syövät ravintoaineita ja energiaa elimistöstä. Monesti sairas henkilö ei saa syötyä kunnolla, jolloin energiavaje voi tehdä ihon kalpeaksi, Granlund sanoo.
Jos taas iho valahtaa yhtäkkiä kalpeaksi, johtuu se Granlundin mukaan yleensä verenpaineen laskusta. Iho voi kalveta, kun ihminen esimerkiksi pyörtyy verenpaineen laskun seurauksena.
Toisaalta kalpeus voi olla terveellistä
Jos ihon kalpeus ei johdu sairaudesta, siitä ei Granlundin mukaan ole ihmiselle minkäänlaista haittaa. Sen sijaan kalpeus voi olla terveyshyöty:
− Jos ihminen on niin sanotusti terveellisen kalpea, se tarkoittaa, että hän ei ole paahtanut itseään auringossa. Silloin kalpeuden voi ajatella olevan jopa terveellistä, Granlund tuumaa.
Porkkanoilla iho kellertämään
Ravinto itsessään ei vaikuta ihon pigmenttimäärään, eikä itselleen voi syödä vaaleampaa tai tummempaa ihoa. Ravinnon karotenoidit eli kasvipigmentit voivat kuitenkin jossain määrin vaikuttaa ihon sävyyn.
Esimerkiksi porkkanan sisältämä beetakaroteeni on oranssi väripigmentti, joka runsaissa määrin voi tehdä ihon kellertäväksi.
− Jonkin verran siinä on totuutta, että syömällä runsaasti porkkanoita tai beetakaroteenivalmisteita voi hankkia kellertävämmän pigmentaation. Beetakaroteeni suojaa myös jonkin verran auringolta, Granlund tuumaa.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous