Mitä geenitesti voi paljastaa?
Geenitestin avulla voi selvittää tietoja omista sukujuurista tai tautiriskeistä.
Terveys

Kannattaako geenitesti? Tämän itsestä voi saada selville geenitestin avulla

Geenitesti kuulostaa helpolta tavalta selvittää muun muassa se, säästyykö sukunsa perinnöllisiltä sairauksilta. Joten miksi genetiikan dosentti Päivi Onkamo Helsingin yliopistosta toppuuttelee niiden tekemistä?
Teksti: Laura Koljonen Kuvat: iStock

Geenitestejä on olemassa kahdenlaisia. Omaa geneettistä alkuperäänsä voi etsiä alkuperätestillä. Tällaisia alkuperätestejä voi jokainen halutessaan tilata itse esimerkiksi Yhdysvalloista.

Lääkärien tekemissä geenitesteissä puolestaan testataan yleensä tautigeenivariantteja eli sitä, onko henkilö jonkin geneettisen sairauden kantaja.

Genetiikan dosentti Päivi Onkamo Helsingin yliopistosta sanoo, että omia tautigeenejään ei kannata – eikä yleensä voikaan – itse testata. Miksi?

– Niiden tulkinta vaatii paljon tietoa geeneistä ja riskien laskennasta, Onkamo sanoo.

Mitä geenitesti paljastaa?

Mitä kaikkea geenitesteillä voi siis selvittää? Onkamon mukaan omia geenejään voi kartoittaa esimerkiksi äiti- ja isälinjatesteillä.

– Niistä saa selville sen, mistä äidinäidinäiti tai isänisänisä on peräisin kymmeniä tai satoja sukupolvia sitten. Genominlaajuisella testauksella saadaan myös määrällisiä arvioita. Useimmista ihmisistä löytyy geenejä sellaisista paikoista, joista sukututkimuskaan ei kerro. Eräs kollegani sai kuulla, että hänen geeneistään neljä prosenttia oli Italiasta. Hän hämmästyi. Isopapan kertomukset suvun italialaisvahvistuksesta eivät olleetkaan keksittyjä!

Osa tautigeeneistä tunnetaan, mutta Onkamon mukaan niiden testaaminen on siinä mielessä ongelmallista, että yhteen ominaisuuteen vaikuttaa niin monta geeniä.

– Vain ani harvoin yksi geeni aiheuttaa koko sairauden. Lisäksi riskiarviot ovat vielä nykyäänkin aika epämääräisiä, eikä kuluttaja välttämättä hahmota, mitä jokin riski tarkoittaa juuri hänen kohdallaan.

Voiko geenitestin tekemisestä olla haittaa?

Päivi Onkamo sanoo, että hän ei keksi mitään haittaa, mikä alkuperätesteihin liittyisi.

– Ellei sitten järkyty siitä, mistä kaikkialta omat geenit ovat peräisin, Onkamo sanoo ja naurahtaa.

Tautigeenitestien tuloksista sen sijaan voi selvitä jotakin sellaista, mihin ihminen ei ole varautunut.

– Opiskeluaikoina teimme testejä omilla geeneillämme. Silloin selvisi, että itselläni on sekä diabetekselle että reumalle altistavat geenivariantit. Olihan se aika hätkähdyttävää. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että tiettyjen geenivarianttien löytyminen ei vielä tarkoita sairastumista. Siksi on tärkeää, että tutkimustuloksia tulkitsee lääkäri tai muu asiantuntija.

Lue lisää:

Liikkujan geenitesti kertoo laji- ja harjoittelusuositukset

Suomalaiset kärsivät muita eurooppalaisia enemmän niska- ja selkäkivuista – miksi?

Chisu: ”Olen joutunut tekemään töitä äidiltä perimäni kiltteyden kanssa”

X