Kärsitkö piilevästä migreenistä? Näin tunnistat migreenin oireet

Moni suomalainen sairastaa tietämättään migreeniä, sillä sitä ei aina osata diagnosoida oikein.

Migreeni ei välttämättä aina ole kovaa, toispuoleista särkyä, vaan sen oireet voivat myös olla lievempiä. Lääkäritkään eivät aina osaa diagnosoida migreeniä oikein.

– Päänsärkypotilaalta ei välttämättä osata kysyä oikeita kysymyksiä. Toisaalta ihminen ei aina ole itsekään tiedostanut, että hänen päänsärkyynsä liittyy esimerkiksi valoherkkyyttä, joka on tyypillinen migreenin oire, päänsärkyihin perehtynyt neurologi Markku Nissilä Terveystalosta kertoo.

Päänsärkyä tarkkailemalla on kuitenkin mahdollista selvittää, onko kyseessä migreeni vai esimerkiksi jännitys- eli tensiopäänsärky.

Migreeniin liittyy sekä särky- että liitännäisoireita

Migreenissä on tiettyjä piirteitä, jotka ovat sille ominaisia. Ensinnäkin on neljä särkyyn liittyvää oiretta, joista vähintään kahden täytyy toteutua, jotta särky täyttää migreenin kriteerit.

Migreenin särkyoireita ovat:

1. Toispuoleinen päänsärky.

2. Kohtalainen tai kova päänsärky.

3. Sykkeen mukana tuntuva, jyskyttävä ja jomottava kipu.

4. Säryn paheneminen ponnistuksen yhteydessä.

Monilla migreenipotilailla toteutuvat näistä särkypiirteistä kolme, osalla kaikki. Lisäksi migreeniin liittyy aina liitännäisoireita: valo- ja ääniherkkyyttä ja/tai pahoinvointia.

Markku Nissilä nostaa esiin vielä yhden migreeniin liittyvän piirteen.

– Jos päänsärky vaatii lääkäriin lähtöä, kyseessä on hyvin todennäköisesti migreeni eikä tensiopäänsärky.

Migreeni alkaa usein teini-iässä, mutta voi puhjeta myöhemminkin

Migreeni johtuu geneettisestä alttiudesta. Naisilla migreeni on noin puolet yleisempää kuin miehillä, mikä selittyy osittain kuukautismigreeneillä. 33 prosentilla naisista ja 17 prosentilla miehistä on jossain elämänsä vaiheessa migreeni.

Migreeni puhkeaa monilla ensimmäistä kertaa teini-iässä, kun hormonitoiminta muuttuu. Esimerkiksi naisilla kuukautisten alkamiseen liittyvä estrogeenitason nopea lasku on niin voimakas ärsyke, että se saa migreenin puhkeamaan.

Migreeni voi toisaalta alkaa myös myöhemmin, mutta se on harvinaisempaa.

– Neljänkymmenen ikävuoden jälkeen migreeni alkaa enää hyvin harvalla. Jos se alkaa silloin, voi olla, että ihmisellä on jo teininä ollut migreeni, joka on sen jälkeen rauhoittunut ja alkanut sitten myöhemmin uudestaan.

Yli 50-vuotiaalle migreeni ei enää uutena vaivana puhkea.

Miten migreeniä hoidetaan?

Migreeniä voidaan hoitaa sekä lääkkeillä että lääkkeettömästi.

– Mikä tahansa hoito, joka itselle tehoaa, on hyvä.

Lääkkeettömiä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kylmäpakkauksella hautominen ja nukkuminen. Mikäli ne eivät auta, tarvitaan usein lääkkeitä. Ensin on hyvä kokeilla tavallisia tulehduskipulääkkeitä, kuten parasetamolia ja ibuprofeiinia.

– Jos edes 800 milligramman ibuprofeiini ei kuitenkaan helpota kipua, täytyy kokeilla migreenin täsmälääkkeitä. Lisäksi on migreenin estolääkkeitä, jotka ovat päivittäin otettavia, migreenipäiviä vähentäviä lääkkeitä. Ne eivät kuitenkaan toimi sataprosenttisesti.

Voi olla, että tulevaisuudessa migreenistä on mahdollista päästä kokonaan eroon.

– Jo vuoden sisällä apteekeissa saattaa olla uusia, biologisia migreeninestolääkkeitä, jotka estävät kipusignaalin syntymisen. Noin neljäsosalla migreenipotilaista migreeni on kadonnut kokonaan tällä lääkkeellä.

Lue myös:

Migreeni – 20 kotikonstia

Ei sittenkään migreeniä? Hortonin syndrooma eli itsemurhapäänsärky aiheuttaa lamauttavia kipukohtauksia – näin tunnistat ja hoidat

Krooninen migreeni on kiusallinen kumppani

Usein toistuva päänsärky – harmiton oire vai lääkärin paikka?