Katjan, 41, osteoporoosin ensioire oli lenkillä yllättäen murtunut lonkka – taustalta paljastui harvinainen autoimmuunisairaus

Luuston terveyttä voi parantaa läpi elämän liikunnalla sekä riittävällä kalsiumin ja D-vitamiinin saannilla. Katja Moilanen, 41, sai tietää sairastavansa osteoporoosia, kun lonkka murtui yllättäen juoksulenkillä.

Juoksulenkki kolmena iltana viikossa oli vuosia ollut kajaanilaisen Katja Moilasen henkireikä ruuhkavuosien keskellä.

Sporttinen Katja oli tottunut lihaskramppeihin, mutta huhtikuisena iltana tutulla lenkkireitillä alkanut reiden jomotus tuntui erilaiselta. Seuraavien päivien kuluessa voimistuneen kivun syytä etsittiin päivystyksessä ja työterveyslääkärin kanssa yhteensä kolmen viikon ajan.

Lopulta yksityisellä lääkäriasemalla tehdyssä magneettikuvauksessa selvisi, että kipu johtui lonkkamurtumasta.

– Se oli minulle täysi yllätys, koska mitään tapaturmaa ei ollut sattunut. Lisäksi olin pystynyt elämään kivun kanssa melko normaalia arkea. Ehdin tehdä jopa viikonloppureissun Tukholmaan, hän muistelee kolmen vuoden takaisia tapahtumia.

Lue myös: Osteoporoosin oireet: Kivulias ensioire jää usein hoitamatta – tunnista 3 hälytysmerkkiä

Lonkkamurtuma oli osteoporoosin ensioire

Lonkan murtuma oli sen verran vaikea, että se päätettiin leikata päivystyksellisesti jo seuraavana yönä magneettikuvien valmistumisen jälkeen. Leikkauksen ja lonkkaan asennettujen metallitukien avulla luut saatiin korjattua oikeaan asentoon, mutta alle nelikymppisen äkillinen lonkkamurtuma ihmetytti myös lääkäreitä.

Siksi Katjalle tehtiin luuntiheysmittaus röntgenlaitteella.

– Tutkimuksessa selvisi, että sairastan osteoporoosia, ja lonkkamurtuma oli ensimmäinen oire luiden lujuuden merkittävästä alenemasta. Tieto oli minulle järkytys, enkä käsittänyt, miten olin voinut sairastua iäkkäiden tautina pitämääni osteoporoosiin. Toisaalta oli helpotus saada tietää, miksi lonkka murtui, hän sanoo.

Alkusokin jälkeen Katja ryhtyi etsimään netistä tietoa osteoporoosista ja ymmärsi nopeasti, ettei diagnoosi olisi maailmanloppu.

– Suurin helpotus oli, kun lääkäri sanoi, ettei minun tarvitsisi osteoporoosin vuoksi luopua liikuntaharrastuksistani. Niiden jatkamista itse asiassa suositeltiin, koska urheilusta tiedetään olevan apua osteoporoosin etenemisen jarruttamisessa.

Liikunnan lisäksi osteoporoosin omahoidoksi määrättiin monipuolisen ravitsemuksen jatkamista, kaatumisten ehkäisemistä sekä riittävästä proteiinin, kalsiumin ja D-vitamiinin saannista huolehtimista. Diagnoosin saamisen jälkeen Katja alkoikin syödä päivittäin 1 000 mikrogrammaa kalsiumvalmistetta ja 50 mikrogrammaa D-vitamiinilisää.

Osteoporoosilääkitystä ei kuitenkaan aloitettu.

– Lääkärien mukaan sairauden hoitoon käytetyt bisfosfonaattihoidot ovat ongelmallisia, koska lääke kertyy luustoon vuosiksi. Nuoren ikäni vuoksi lääkityksen käyttöön ei siten kohdallani päädytty.

Lue myös: Osteomalasia oireilee usein salakavalasti – lääkäri suosittelee mittauttamaan oman D-vitamiinitason

Taustalla harvinainen autoimmuunisairaus

Seuraavana keväänä metallituet poistettiin.

Lonkka toipui lähes entiselleen, mutta Katjan arkea alkoivat varjostaa muut terveyshuolet. Kasvoja turvotti, hiukset ohenivat ja verenpaine oli korkea huolimatta siihen määrätyn lääkityksen käytöstä.

– Muiden oireiden lisäksi kehoni tuntui olevan jatkuvassa hälytystilassa, ja rauhoittuminen oli vaikeaa. Tein kymmentuntisia työpäiviä ja urheilin illat, mutta silti sain öisin nukuttua vain muutaman tunnin.

Kuukausia kestäneiden tutkimusten jälkeen oireille löytyi selitys: Katja sairasti osteoporoosin lisäksi Cushingin oireyhtymää. Se on harvinainen autoimmuunisairaus, jossa lisämunuaisen kuorikerros tuottaa liikaa stressihormoni kortisolia.

– Verinäytteiden perusteella kortisolitasoni olivat kolminkertaiset normaaliin verrattuna. Koska kortisoli säätelee esimerkiksi ihmisen reaktiokykyä, kehoni oli jatkuvassa taistele tai pakene -tilassa. Selvisi, että kortisolin liikatuotanto oli haurastuttanut luustoa ja johtanut lopulta osteoporoosiin.

Pari ensimmäistä vuotta sairauksien kanssa olivat rankkoja.

– Huonoina hetkinä itsesääli vyöryi päälle, sillä terveyshuolet olivat kuluttavia myös henkisesti. Arki kuitenkin jatkoi pyörimistään, ja kolme lastani motivoivat nousemaan sängystä aamuisin.

Kalsiumin riittävä saanti ravinnosta tärkeää

Kolme vuotta osteoporoosidiagnoosin jälkeen arki näyttää taas valoisalta.

Perheen lisäksi liikunta on yhä tärkeä osa Katjan vapaa-aikaa, mutta aiemmin kalenterin täyttäneet pitkät maastojuoksulenkit, zumba ja kuntosaliharjoittelu ovat vaihtuneet lempeämpiin lajeihin. Tällä hetkellä Katja nauttii reippaista kävelylenkeistä, uimisesta ja vaeltamisesta – lajeista, jotka eivät aiheuta keholle kipua.

Liikuntarajoitteet eivät johdu osteoporoosista, vaan murtuneeseen lonkkaan kehittyneestä nivelrikosta.

– Sairastuttuani pelkäsin pitkään, että murtaisin urheillessani jotain uudelleen. Nykyään annan osteoporoosin rajoittaa elämääni mahdollisimman vähän. Välttelen kuitenkin raskaita kantamuksia ja kiertoliikkeitä, sillä ne voivat altistaa murtumille.

Katjan elintavat olivat hyvät jo ennen sairastumista. Osteoporoosi on kuitenkin kannustanut panostamaan yhä enemmän esimerkiksi monipuoliseen syömiseen.

Hän suosii arjessa runsaasti kasviksia ja täysjyväviljoja sisältävää kotiruokaa ja kiinnittää erityishuomiota kalsiumin riittävään saantiin myös ravinnosta.

– Etenkin sairauden alkuvaiheessa tein päivittäin laskelmia varmistaakseni, että kalsiumin saantisuositus täyttyisi varmasti. Lisäsin erityisesti hyvänä kalsiuminlähteenä toimivien rae- ja arki­juustojen, maitorahkojen ja kasvisten käyttöä.

”Pelkäsin pitkään, että murtaisin urheillessani jotain uudelleen.”

Luuston mineraalikato oli saatu pysähtymään

Katjan sairastuminen kuormitti aluksi myös perheen lapsia, mutta vähitellen suhtautuminen on muuttunut arkiseksi.

– Kerran viikossa syömme koko perheen voimin jäätelöä. Se on lasteni kehittämä konsepti, jonka avulla taistellaan yhdessä osteoporoosiani vastaan, Katja nauraa.

Helpotus oli suuri, kun vuosi sitten uusitussa luuntiheysmittauksessa selvisi, että luuston mineraalikato oli saatu pysähtymään.

– Todennäköisesti siihen on vaikuttanut paitsi D-vitamiini- ja kalsiumvalmisteiden käyttö, myös Cushingin oireyhtymään saamani hoito. Osteoporoosi tulee vaatimaan säännöllistä seurantaa loppuelämäni ajan, mutta lääkärit ovat kannustaneet elämään mahdollisimman tavallista arkea.

Sairaudet ovat silti monimutkaistaneet elämää, ja välillä huoli osteoporoosin vaikeutumisesta pelottaa.

Paras lääke huoliin on edelleen liike.

– On uskomatonta, kuinka paljon iloa ihan tavallinen juoksu- tai kävelylenkki voi tuottaa etenkin, kun sinne pääseminen ei ole minulle enää itsestäänselvyys. Vaikeina hetkinä pitää vain mennä eteenpäin askel kerrallaan.

Lue myös:

• Terveys

  Osteoporoosin oireet: Kivulias ensioire jää usein hoitamatta – tunnista 3 hälytysmerkkiä

• Kauneus

  Testasimme erikoisen hittiripsivärin, jossa harjan tilalla on pelkkä rauta – yksi ominaisuus ylitse muiden

• Terveys

  Osteomalasia oireilee usein salakavalasti – lääkäri suosittelee mittauttamaan oman D-vitamiinitason