Vyötärölle kertyneet liikakilot ja vähäinen liikunnan harrastaminen lisäävät salakavalan esidiabeteksen riskiä. Esidiabetekseen kannattaa puuttua ajoissa, jotta se ei kehity tyypin 2 diabetekseksi.
Tiedätkö, toimiiko sokeriaineenvaihduntasi normaalisti? Jopa puolet keski-ikäisistä tai sitä vanhemmista suomalaisista kärsii esidiabeteksesta, joka on tyypin 2 diabeteksen esiaste.
Esidiabetes kehittyy vähitellen varsinaiseksi diabetekseksi, jos asiaan ei puututa. Siksi esidiabeteksen kehittyminen täytyy pysäyttää.
Kokosimme yhteen esidiabeteksesta kertovat varoitusmerkit.
Vyötärölihavuus voi aiheuttaa esidiabetesta
Esidiabetesta voi olla vaikea itse tunnistaa, sillä se ei aiheuta selviä oireita. Sen todennäköisyyttä on kuitenkin mahdollista arvioida omia elämäntapojaan ja kehoaan tarkkailemalla.
Jos liikkuu hyvin vähän, syö epäterveellisesti, kärsii jatkuvasta stressistä, nukkuu huonosti ja vyötärölle on kertynyt liikakiloja, esidiabeteksen riski on suuri. Erityisesti vyötärölihavuus on selvä riskitekijä, sillä vatsaonteloon ja maksaan kertynyt rasvakudos johtaa usein sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin.
Toisaalta myös normaalipainoinen voi kärsiä esidiabeteksesta, sillä hän voi kantaa diabeteksen riskigeenejä sukurasitteenaan. Jos omalla vanhemmalla on todettu tyypin 2 diabetes, on diabetekseen sairastumisen riski itsellä kohonnut 40 prosentilla.
Sokerirasituskoe paljastaa esidiabeteksen
Mikäli omat sokeriarvot mietityttävät, kannattaa veriarvonsa käydä tutkituttamassa.
Esidiabetes voidaan todeta sokerirasituskokeen avulla. Mikäli koe paljastaa, että paastoverensokeri on kohonnut ja sokerinsieto heikentynyt, kyseessä on esidiabetes. Myös pelkkä paastosokerin kohoaminen tai sokerinsietokyvyn heikentyminen kertoo siitä, että sokeriaineenvaihdunta ei enää toimi niin kuin pitäisi.
Omaa riskiään sairastua diabetekseen voi myös testata Diabetesliiton riskitestin avulla. Jos testissä saa 12 pistettä tai enemmän, diabeteksen vaara on kasvanut.
Hoitona liikunta ja terveellinen ruokavalio
Jos ihmiselle on kertynyt ylipainoa, esidiabeteksen hoitona ja varsinaisen diabeteksen puhkeamisen ehkäisynä toimii laihdutus. Jo muutaman kilon painonpudotus alentaa sairastumisriskiä.
Sekä liikunnan lisääminen että ruokavalion muuttaminen terveellisemmäksi vähentävät diabeteksen vaaraa ja auttavat painoa putoamaan.
Liikunta tehostaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa ja kehittää lihaskudosta. Mitä enemmän kehossa on lihaskudosta, sitä enemmän se kuluttaa energiaa. Liikunnan harrastamisen voi aloittaa esimerkiksi päivittäisistä tai lähes päivittäisistä kävelylenkeistä.
Ruokavaliossa on tärkeää vähentää kovan eli tyydyttyneen rasvan saantia. Kovaa rasvaa on esimerkiksi rasvaisissa maitotuotteissa, kuten juustossa, lihavalmisteissa ja leivonnaisissa. Kovan rasvan sijaan elimistön on tärkeää saada hyviä rasvahappoja.
Täysjyvätuotteiden, kasvisten, hedelmien ja marjojen lisääminen ruokavalioon on myös tarpeellista. Terveellinen ruokavalio parantaa sokeriarvoja ja saa liikakilot karisemaan.
Lähteet: Diabetesliitto, Käypä hoito, Terveyskirjasto
Lue myös:
Aikuistyypin diabetes – Elämäntapavalinnoilla voi estää sairastumista
Onko aineenvaihduntasi hidastunut? 3 oiretta, jotka kertovat kehon olevan säästöliekillä
Näin saat alennettua verenpainettasi – 10 tehokasta kotikonstia
Kommentit
Missä ihmeen ravintosuosituksissa kehotetaan syömään lisää tärkkelystä ja sokeria?
Kommentit
Lisää vain tärkkelystä ja sokeria, niin kuin ravitsemussuosituksissa kerrotaan. Ja rasvaa vähemmäksi tietysti. Varsinkin tyydyttynyt rasva on erityisen pahaa, koska se nostaa hyvää HDL-kolesterolia ja maitorasva tutkimusten mukaan vastoin artikkelin kertomaa suojaa diabetekselta. Ne siis pois. Liikunta on myös hyvää, vaikka se hetkellisesti laskeekin verensokeria, niin se kehittää nälkää, jotta voi syödä lisää hiilihydraattipitoisia eineksiä.
Kyllä se näillä ohjeilla piilodiabetes ihan oikeaksi muuttuu. Asiaa voi lääkärin suosiollisellla avustuksella nopeuttaa aloittamalla insuliinin eritystä edistävä lääkitys, niin saadaan hyperinsulemian aiheuttama insuliiniresistanssi tehokkaammin käyntiin.
Missä ihmeen ravintosuosituksissa kehotetaan syömään lisää tärkkelystä ja sokeria?
Vuonna 1940 Suomessa oli 6 000 diabeetikkoa, vuonna 1970 heitä oli 80 000, vuonna 1990 jo 150 000 ja vuonna 2006 puoli miljoonaa. On ennustettu, että vuonna 2030 Suomessa olisi jo kaksi miljoonaa kakkostyypin diabeetikkoa.
Mikä geneettinen muuutos Suomalaisissa tapahtui 40-luvulla?
Niin, ei mikään.
Jos sukulainen on omilla elintavoilla itsensä sairastuttanut, niin sinun sairastumisriskisi on tasan nolla.
Epigenetiikan mukaan ihminen voi vaikuttaa elintavoillaan geenien toimintaan. Luonnollisesti genetiikka vaikuttaa esimerkiksi sairauksien esiintyvyyteen, mutta järkevällä ruokavaliolla voidaan joidenkin arvioiden mukaan ”ohittaa” jopa 80 % perintötekijöistä. Ravinto säätelee geenien aktivoitumista ja passivoitumista.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous