Terveys

Keuhkoahtaumatauti on syvästi stigmatisoitu – ”sauhuttelijoiden sairaus” ei ole koko totuus

Keuhkoahtaumatauti etenee hitaasti ja salakavalasti. Pitkään oireet voivat olla lieviä ja huomaamattomia. 

Teksti:
Anna Ferrante
Kuvat:
Istock

Keuhkoahtaumatauti voi olla perua jo lapsuuden olosuhteista.

Keuhkoahtaumatauti etenee hitaasti ja salakavalasti. Pitkään oireet voivat olla lieviä ja huomaamattomia. 

Keuhkoahtaumatauti – itse aiheutettu tupakkatauti. Se on mielikuva, jonka moni liittää keuhkoahtaumatautiin. Tautiin liittyy stigmaa, joka saa yskivät tupakoitsijat jopa välttelemään lääkärille menoa häpeän ja kiusallisten kysymysten pelossa.

Samasta mielikuvasta johtuen monen tupakoitsijan vaiva, pitkään jatkunut rohiseva yskä usein kuitataan vähättelevästi ”tupakkayskäksi”.

Ei kannattaisi, sillä pitkäaikainen, erityisesti aamuisin esiintyvä yskä on rasitushengenahdistuksen ohella keuhkoahtaumataudin tyypillisin oire.

Hitaasti etenevä, keuhkojen toimintakykyä vahingoittava keuhkoahtaumatauti on monikasvoinen ja -kirjoinen sairaus, jossa ilmateiden ahtauma on voimakkaan tulehduksen seurausta. Tautiin kuuluu, vastoin kuin nimi antaa olettaa, osalla potilaista myös keuhkoputkien ja keuhkojen laajentumista, kun keuhkorakkuloiden pienet verisuonet ja ilmatiet tuhoutuvat.

Keuhkotautien erikoislääkäri Witold Mazur puhuisi keuhkoahtaumataudista jopa oireyhtymänä sen monikirjoisuuden takia.

– Jokaisella potilaalla on oma oirekuvansa ja taudinkulunsa riippuen iästä, altistuksesta ja perimästä.

Keuhkoahtaumatauti voi tulla, vaikkei olisi polttanut tupakan tupakkaa

Mazur ei pidä syyllistävästä ja vähättelevästä stigmasta, joka keuhkoahtaumataudilla on.

– Usein ajatellaan, että keuhkoahtaumatautiin sairastuminen on oma vika ja sen aiheuttaja on aina tupakointi. Me keuhkolääkärit tiedämme, ettei asia ole näin mustavalkoinen.

Maailmalla ja Suomessakin maahanmuuttajien myötä on olemassa keuhkoahtaumatautia, jonka syntyyn myötävaikuttavana tekijänä on ollut potilaan altistuminen lapsuudesta lähtien biomassan polttamiselle.

Biomassaksi kutsutaan monissa kehitysmaissa ruuanlaitossa käytettyä nuotion tai uunin polttoainetta, joka koostuu eläinten lannasta, puuhiilestä, kosteasta puusta ja muusta epäpuhtaasti palavasta, myrkyllisiä savukaasuja tuottavasta materiaalista.

Nuotiontapainen valmistustapa on monin paikoin kolmatta maailmaa ruoanlaiton arkea.
Nuotiontapainen valmistustapa on monin paikoin kolmatta maailmaa ruoanlaiton arkea.

Lapsuuden aikainen altistuminen myrkyllisille hengityskaasuille – tupakalle tai muille myrkkykaasuille – on nykytiedon mukaan huomattava riskitekijä keuhkoahtaumataudille.

Altistuminen voi alkaa jo kohdussa, jos äiti polttaa tai altistuu passiiviselle tupakoinnille.

– Tupakoiva äiti tai ympäristö voi johtaa muutoksiin keuhkokudoksissa solutasolla ennen kuin lapsi on edes syntynytkään, Mazur mainitsee.

Hän vertaa tilannetta melanoomaan, jonka kehittymiseen altistavana tekijänä on usein taustalla ihon lapsuudenaikainen, toistuva palaminen auringossa.

– Keuhkot ovat kohdussa ja lapsuuden aikana vasta kehittymässä ja kasvamassa, joten sillä on merkitystä, millaista ilmaa silloin hengitämme ja mitä myrkkyjä ilma mahdollisesti sisältää.

Keuhkoahtaumatauti voi olla myös työperäinen, eli altistuminen pölyille, kaasulle ja huuruille työelämässä aiheuttaa taudin kehittymisen.

Näin ollen keuhkoahtaumatautiin voi sairastua, vaikka ei olisi elämässään koskaan polttanut tupakan tupakkaa.

Tupakansavu on suurin riskitekijä

Tupakointi on kuitenkin suurin yksittäinen riskitekijä  tupakansavulle altistumisen ohella. Suomalaisista potilaista noin 90 prosentilla on taustalla tupakointia, joko omaa tai passiivista.

– Vielä 50- ja 60-luvulla ja osin myöhemminkin monissa kodeissa poltettiin tupakkaa, puhumattakaan työpaikoista, ravintoloista ja muista yleisistä tiloista. Moni altistui silloin tahtomattaan savulle, ja tätä altistusta on mahdoton edes tarkkaan laskea tai tietää, Mazur muistuttaa.

”Moni tupakoija sinnittelee yskänsä kanssa kauan ennen kuin lääkäriin lähdetään.”

Suurin osa potilaista on yli 60-vuotiaita, eli diagnoosi tehdään tyypillisesti vanhuusiässä tai sen kynnyksellä. Keuhkoahtaumatauti kuitenkin usein ”kytee” keuhkoissa pitkään, jopa vuosikausia ennen diagnoosia, ja oireisiin helposti tottuu. Tällöin sairaus pääsee salakavalasti etenemään.

– Oireet voivat alkuvaiheessa olla hyvin vähäiset: aamuista köhää ja limaisuutta, lievää hengenahdistuksen tunnetta rasituksessa. Varsinkin moni tupakoija sinnittelee yskänsä kanssa kauan ennen kuin lääkäriin lähdetään, Mazur kuvaa.

Keuhkoahtaumatauti diagnoosi tehdään tavallisesti pitkällä iällä, mutta kyse voi olla oireisiin tottumisesta vuosikymmeniä aiemmin.
Keuhkoahtaumataudin diagnoosi tehdään tavallisesti pitkällä iällä, mutta kyse voi olla oireisiin tottumisesta vuosikymmeniä aiemmin.

Viivyttely lääkäriin menon kanssa ei kuitenkaan kannata, varsinkin jos on tupakointitaustaa ja pitkittynyt, limainen yskä vaivaa:

– Näemme keuhkoklinikalla aika ajoin tapauksia, joissa puolet keuhkotoiminnasta on jo menetetty siinä vaiheessa, kun potilas hakeutuu tutkimuksiin.

Lue myös: Ilkka Heiskanen meni tajuttomaksi ambulanssissa – pahalle tavalle äkkiä loppu: ”Ymmärsin sen itsekin”

Keuhkoahtaumatauti voi aiheuttaa laihtumista ja liitännäissairauksia

Keuhkoahtaumatautia ei voi parantaa, mutta mitä aiemmin se huomataan, sitä paremmin oireita voidaan lääkkeellisin ja lääkkeettömin keinoin hoitaa, potilaan elämänlaatua parantaa ja ennustetta huonontavia pahenemisvaiheita estää.

Pahenemisvaiheiksi kutsutaan äkillisesti, 1-2 vuorokaudessa huomattavasti pahenevia oireita eli limaisuuden lisääntymistä, hengenahdistusta ja yskää. Vaikea pahenemisvaihe johtaa usein sairaalahoitoon ja huonontaa taudin ennustetta huomattavasti.

– Vaikean pahenemisvaiheen jälkeen kuolleisuusriski nousee: erään tutkimuksen mukaan jopa puolet potilaista menehtyi kahden vuoden sisällä vaikean sairaalahoitoa vaatineen pahenemisvaiheen jälkeen.

Keuhkoahtaumataudin lääkkeettömiin hoitokeinoihin kuuluvat muun muassa mahdollisen tupakoinnin lopettaminen ja liikuntahoidot. Pienikin liikunnan lisääminen on tehokasta ja hyödyllistä.

– Tupakoinnin lopettamisen ja liikunnan lisäämisen hyödyt ovat tutkimuksissa parasta a-luokkaa eli näyttö näiden keinojen toimivuudesta on erittäin vahvaa.

Tärkeää on myös keuhkoahtaumatautiin usein liittyvien liitännäissairauksien, kuten diabeteksen, osteoporoosin, masennuksen ja sydän-ja verisuonisairauksien tunnistaminen ja hoito.

Laihtuminen on usein taudin myöhäisvaiheen oire.

– Keuhkoahtaumatauti on solutasolla inflammatorinen eli tulehduksellinen sairaus, ja lisääntynyt hajottava aineenvaihdunta voi johtaa siihen, että potilaan paino laskee. Tulehdus alkaa keuhkoista mutta vaikuttaa lopulta koko elimistöön, sydämeen, luustoon, maksaan, mistä johtuu myös lisääntynyt riski liitännäissairauksiin, Mazur summaa.

X