kilpirauhasen liikatoiminta
Kilpirauhasen liikatoiminnan taustalla on usein autoimmuunisairaus Basedowin tauti.
Terveys

Kilpirauhasen liikatoiminta saa elimistön ylikierroksille – oudot oireet voi sekoittaa stressiin tai vaihdevuosioireiluun

Kilpirauhasen temppuilu voi laittaa elämän sekaisin. Kilpirauhasen liikatoiminta saa kehon ylikierroksille, koska elimistöön pääsee liikaa hormoneja.
Teksti: Maria Lieto Kuvat: iStock

Kurkunpään alapuolella sijaitseva kilpirauhanen on parinkymmenen gramman kokoinen rauhanen, jolla on elimistössä pienestä koostaan huolimatta lukemattomia tärkeitä tehtäviä. Koska kilpirauhasen erittämä tyroksiinihormoni vaikuttaa lähes kaikkien elinten toimintaan, voi kilpirauhasen liikatoiminta aiheuttaa moninaisia oireita.

Kilpirauhanen säätelee tyroksiinin avulla elimistön aineenvaihduntaa ja vaikuttaa esimerkiksi vireyteen, lämmönsäätelyyn, mielialaan, sydämen lyöntitaajuuteen, suolen toimintaan ja painoon. Kilpirauhasen liikatoiminnassa tyroksiinia erittyy liikaa ja elimistö alkaa käydä ylikierroksilla, dosentti ja endokrinologian erikoislääkäri Sari Mäkimattila HUSista sanoo.

Kilpirauhasen liikatoiminta: oireet sekoittuvat helposti vaihdevuosioireiluun

Kilpirauhasen liikatoiminta voi aiheuttaa outoja oireita, jotka sekoitetaan Mäkimattilan mukaan joskus vaihdevuosioireiluun tai stressiin.

Mäkimattila sanoo, että oireiden voimakkuus riippuu häiriön vaikeusasteesta ja aiheuttajasta. Useimmiten oireet kuitenkin kehittyvät pikkuhiljaa viikkojen tai kuukausien mittaan.

– Kilpirauhasen liikatoiminnan yleisimpiä oireita ovat voimakas väsymys, kiihtynyt syke, hikoilu, rytmihäiriöt, ripuli, sormien vapina ja tahaton painonlasku. Osalla oireina voi tosin olla myös selittämätön ruokahalun lisääntyminen ja painonnousu. Moni kärsii lisäksi runsaasta hikoilusta ja kuumuuden tunteesta, hän luettelee.

Kilpirauhasen liikatoimintaan liittyy usein myös psyykkistä oireilua, joka voi pahimmillaan sekoittaa arjen.

– Moni kilpirauhasen liikatoiminnasta kärsivä tuntee olonsa hermostuneeksi ja ahdistuneeksi tai kärsii unettomuudesta. Pinna voi olla todella kireällä ja tunteet jatkuvasti pinnassa. Liiallinen tyroksiinin eritys aiheuttaa psyykkisiä oireita kiihdyttämällä hermostoa ja lisäämällä stressihormonien eritystä.

Yleisin syy kilpirauhasen liikatoiminnan taustalla on Basedowin tauti

Kilpirauhasen liikatoiminnasta kärsii arviolta noin 50 000 suomalaista, kun taas vajaatoimintaan lääkitystä saa noin 300 000 suomalaista. Liikatoimintaan sairastutaan tyypillisesti 30–60-vuotiaana, mutta tauti voi ilmaantua muunkin ikäisillä.

Mäkimattilan mukaan kilpirauhasen liikatoiminta on suomalaisilla naisilla noin 5–6 kertaa yleisempää kuin miehillä.

Mikä aiheuttaa kilpirauhasen liikatoimintaa?

– Arviolta 80 prosentissa tapauksista taustalla on autoimmuunisairaus Basedowin tauti. Silloin elimistöön muodostuu vasta-aineita, jotka saavat kilpirauhasen toimimaan tarpeettoman tehokkaasti. Basedowin tauti puhkeaa tyypillisesti aikuisiässä ja on naisilla selvästi yleisempi kuin miehillä.

Basedowin tautiin voi liittyä kilpirauhasoireiden lisäksi silmäoireita.

– Sairauteen liittyy joskus myös erillinen silmäoireyhtymä, joka voi saada silmät pullistumaan ulospäin ja aiheuttaa silmissä kipua, lisääntynyttä kyynelvuotoa, hiekan tunnetta sekä kaksoiskuvia. Vaikeimmissa tapauksissa silmäoireyhtymä voi heikentää näkökykyä, Mäkimattila sanoo.

Muita mahdollisia syitä kilpirauhasen liikatoiminnan taustalla ovat muun muassa kyhmystruuma, yksittäiseen kilpirauhaskyhmyyn liittyvä liikatoiminta tai kilpirauhasen tulehdus. Mäkimattilan mukaan myös stressin ja kilpirauhasen liikatoiminnan välistä yhteyttä on tutkittu.

– Ihmisen immuunipuolustusjärjestelmä reagoi kaikenlaiseen stressiin. Tiedetään, että stressi voi altistaa autoimmuunitaudeille, mutta suorasta yhteydestä stressin ja kilpirauhasen liikatoiminnan välillä ei ole vahvaa tutkimusnäyttöä. Kilpirauhashäiriöt ovat ylipäänsä sairauksia, joiden syntymiseen ei juurikaan voi elintavoillaan vaikuttaa. Tupakoinnin tosin tiedetään altistavan Basedowin taudin silmäoireyhtymälle.

Verikoe paljastaa häiriöt kilpirauhasen toiminnassa

Miten pitää toimia, jos epäilee kärsivänsä kilpirauhasen liikatoiminnasta?

– Lääkäriin kannattaa mennä matalalla kynnyksellä. Kilpirauhasen toiminta voidaan testata helposti verikokeella, jonka avulla määritetään kilpirauhashormonien sekä kilpirauhasen toimintaa kiihdyttävien vasta-aineiden määrä. Vasta-aineet ovat koholla Basedowin taudissa, Mäkimattila sanoo.

Lääkäri valitsee jatkotutkimukset riippuen sitä, minkä arvellaan olevan syy kilpirauhasen ongelmille.

– Tarvittaessa selvittelyjä voidaan jatkaa esimerkiksi ultraäänitutkimuksen avulla. On myös hyvä selvittää, onko lähisukulaisilla kilpirauhasongelmia, sillä alttius sairastua on usein perinnöllinen.

Siinä missä kilpirauhasen vajaatoiminta on useimmiten pysyvä tila ja vaatii elinikäisen lääkityksen, liikatoiminnan hoidossa pyritään aina parantavaan hoitoon.

Kilpirauhasen liikatoimintaa voidaan hoitaa monella eri tavalla: lääkkeillä, radiojodilla tai leikkauksella.

– Ensisijaisesti kilpirauhasen toimintaa hillitään karbimatsoli-nimisellä lääkkeellä, joka rauhoittaa hormonitoiminnan yleensä noin vuodessa. Lääke voi aiheuttaa osalle potilaista haittavaikutuksia eikä sovi käytettäväksi esimerkiksi alkuraskauden aikana. Silloin käytetään erityisluvalla saatavaa propyylitiourasiili-lääkettä. Liikatoiminnan oireita, kuten sydämen lyöntitaajuutta, vapinaa ja hikoilua hillitään usein aluksi beetasalpaaja-tableteilla.

Joskus lääkehoito ei riitä rauhoittamaan kilpirauhasen liikatoimintaa pysyvästi.

– Silloin voidaan kokeilla radiojodihoitoa, jossa potilas ottaa kapselina suun kautta pienen määrän radioaktiivista jodia. Jodi hakeutuu kilpirauhaseen, ja paikallinen säteily vähentää kilpirauhashormonin tuotantoa tehokkaasti tuhoamalla aktiivisinta kilpirauhaskudosta. Joissain tapauksissa kilpirauhanen on tarpeen poistaa leikkauksella kokonaan, jolloin potilas tarvitsee elinikäisen hormonikorvaushoidon.

X