Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon liittyy hämmennys, joka sai alkunsa nettikeskusteluista vuosia sitten: ”Potilaita saatettiin hoitaa vastoin lääketieteellisiä perusteita”
Kilpirauhasen vajaatoiminta on saamassa oman Käypä hoito -suosituksensa. Viime vuosina hämmennystä on herättänyt T3-hoito, jota on saatettu käyttää vastoin lääketieteellisiä perusteita. Asiantuntija painottaa, että kilpirauhasvalmisteiden käyttö on turvallista silloin, kun niillä hoidetaan todettua kilpirauhasen vajaatoimintaa.
Hivenen matalat kilpirauhasarvot eivät vielä tarkoita, että niitä pitäisi hoitaa tyroksiinilla.
Kilpirauhasen vajaatoiminta on saamassa oman Käypä hoito -suosituksensa. Viime vuosina hämmennystä on herättänyt T3-hoito, jota on saatettu käyttää vastoin lääketieteellisiä perusteita. Asiantuntija painottaa, että kilpirauhasvalmisteiden käyttö on turvallista silloin, kun niillä hoidetaan todettua kilpirauhasen vajaatoimintaa.
Kilpirauhasen vajaatoiminta on saamassa oman kansallisen Käypä hoito -suosituksensa. Lääkäriseura Duodecim laatii suosituksia yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.
– Suosituksessa käsitellään muun muassa kilpirauhasen vajaatoiminnan turvallista hoitoa ja lievennetään siihen liittyvää hämmennystä, endokrinologian ylilääkäri Saara Metso Taysista kertoo.
Hämmennys sai alkunsa kymmenisen vuotta sitten nettikeskusteluista, joissa levitettiin tietoa niin sanotusta Wilsonin oireyhtymästä tai kakkostyypin vajaatoiminnasta. Niissä henkilöllä on oireita, vaikka kilpirauhasarvot ovat laboratoriokokeissa normaalit.
– Näitä potilaita saatettiin hoitaa vastoin lääketieteellisiä perusteita kilpirauhashormonin T3-muotoa sisältävillä valmisteilla.
Todettua kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan pääsääntöisesti tyroksiinilla eli T4-hormonilla. Se muuntuu elimistössä solutasolla vaikuttavaksi T3-hormoniksi.
– T3-hoito ei ole automaattisesti huono valinta, mutta sitä käytetään aina yhdessä tyroksiinin kanssa. Pelkän T3-hormonin annostelu johtaa kilpirauhashormonitasojen voimakkaaseen vaihteluun ja liian suuriin kilpirauhashormonimääriin. Se lisää eteisvärinän ja siten veritulpan ja aivoinfarktin riskiä.
”Kaikki väsymys ei ole kilpirauhasen vajaatoimintaa”
Yhdistelmähoito vaatii Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean erityisluvan. Sitä voidaan kokeilla, jos potilaalla on vajaatoiminnan oireita, vaikka tyroksiiniannosta on säädetty yksilöllisesti siten, että kilpirauhaskokeiden tulokset ovat viitealueella. Toiset potilaat kokevat vointinsa paremmaksi viitealueen yläosassa ja toiset alaosassa.
– Keskustelu T3-hoidosta aiheutti joillekin väärinkäsityksiä ja pelkoja yhdistelmähoitoa kohtaan. Tuleva hoitosuositus pyrkii korjaamaan vääriä tulkintoja.
Metso painottaa, että kilpirauhasvalmisteiden käyttö on turvallista silloin, kun niillä hoidetaan todettua kilpirauhasen vajaatoimintaa.
– Kaikki väsymys ei ole kilpirauhasen vajaatoimintaa. Vajaatoiminta voidaan diagnosoida tai sulkea pois suomalaisissa laboratorioissa käytettävissä olevilla testeillä.
Hivenen matalat kilpirauhasarvot eivät vielä tarkoita, että niitä pitäisi hoitaa tyroksiinilla, sillä esimerkiksi infektiot muuttavat tilapäisesti kilpirauhasarvoja. Laboratoriotutkimus voidaan uusia kolmen kuukauden kuluttua ja tarvittaessa aloittaa lääkitys.
– Potilaan vointi ja laboratorioarvot yhdessä määräävät hoidon, eivätkä ne aina vastaa toisiaan. Tällöin säädetään lääkeannosta ja selvitetään, miksi hoito ei korjaa potilaan vointia.
Näissä tilanteissa syy oireisiin on useimmiten muussa sairaudessa tai muu sairaus vaikuttaa tyroksiinin tehoon.
– Kilpirauhasen vajaatoiminta puhkeaa monesti naisilla samaan aikaan vaihdevuosien kanssa, ja niissä on samanlaisia oireita.
Vaihdevuosioireet johtuvat estrogeenitason laskusta. Se vaikuttaa tyroksiinin tarvittavaan annokseen. Jos tätä ei huomata, naisen vointi voi huonontua.
– Jotta nainen voisi hyvin vaihdevuosissa, tulee hoitaa molempia: sekä vaihdevuosioireita että kilpirauhasen vajaatoimintaa, Metso sanoo.
Kommentit
En tiedä kenen agendaa Metso ajaa tällä hoitopolitiikalla mitä hän vie eteenpäin Suomessa. Potilaiden etua se ei aja millään tavalla. Uskallan väittää, että Metso on näillä väitteillä ja ajamallaan hoitomallilla vaarantanut enemmän potilasturvallisuutta tässä maassa kuin yksikään hoito-oikeutensa menettänyt lääkäri. Lisäksi hänen ajamansa yksioikoinen hoito tulee tälle maalle todella kalliiksi. Kun kilpirauhassairautta sairastava ei saa itselleen toimivaa lääkitystä päätyy hän helposti työkyvyttömyyseläkkeelle vajaatoiminnan aiheuttaman masennuksen, väsymyksen, ahdistuksen ym. ongelmien takia, jotka eivät muilla lääkityksillä korjaannu.
Meillä on lääkärit myös niin peloteltuja, ettei hoitovastetta saada aikaan aina edes sillä ainoalla oikealla tyroksiinilla. Turhan moni käy hakemassa sen oikealle tasolle kardiologin kautta. Turhamenoerä sekin. Koska ilmeisesti Metso ja hänen kolleegansa, jotka tätä yksioikoista hoitomallia ajavat, eivät ole selvillä siitä, että lieväkin vajaatoiminta vaikuttaa sydämen toimintaan. Se ei tosin yllätä, koska tiedon taso tuntuu olevan välillä todella heikko näillä päättävissä asemissa olevilla lääkäreillä. Niin kauan kun näihin ei puututa niin meillä tulee terveysmenot vain kasvamaan. Valitettavasti kilpirauhassairaus ei oikeuta sairaslomiin tai työkyvyttömyyseläkkeisiin vaan niitä pitää hakea muilla diagnooseilla, joten tämän sairauden todelliset vaikutukset jäävät piiloon. Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka suurella joukolla tämä on oikeasti taustalla esim. kun puhutaan masennuksesta.
Toimittajilta toivoisi laajempaa lähestymistä asoihin, koska ehkä se auttaisi laajentamaan tätä keskustelua niin, ettei tämä ”piiri pieni pyörii” joukko pystyisi niin voimakkaasti ajamaan omaa agendaansa. Että saataisiin tähän maahan kaikille toimiva hoito ja ennen kaikkea hoito jonka kanssa ei tarvitse mennä konkurssiin, riippumatta siitä millaisen lääkityksen kilpirauhassairastavan keho tarvitsee. Tai miettiä uskaltaako sitä mainita muissa hoitotahoissa, koska sehän se vasta parantaakin potilasturvallisuutta kun joutuu piilottelemaan sitä lääkitystään sen pelossa, että menettää hoitavan lääkärinsä. Mikä on tätä päivää Suomessa.
Kommentit
Voisiko toimittaja lisätä Metson kertomille asioille lähdeviitteet.
Hämmennystä on herättänyt ainoastaan endot ja lääkärit, jotka eivät osaa tutkia riittävästi potilasta, eivätkä tulkita laboratoriotuloksia. Hämmennystä on herättäneet kantelijoiden aiheuttama kaaos. On myös aivan turha demonisoida T3-hoitoa, moni voi hyvin pelkällä T-3 lääkityksellä, jos on esimerkiksi muunto-onglema kehossa. Tuolloin synteettinen T4-lääke ei muunnu aktiiviseen T3-muotoon.
Metsolla on tapana pelotella asioilla, joilla ei ole tutkittua tietoa takanaan. Esimerkiksi mittaamattomissa oleva TSH-arvo on hänen mielestään vaarallista ja potilas on liikatoiminnalla. Tämä ei pidä paikkansa, koska kun lääke tulee purkista, niin aivolisäkkeen ei tarvitse piiskata kilpirauhasta tuottamaan hormoneja. TSH ei painu ainoastaan T3 tai eläinperäisellä lääkkeellä, vaan myös Thyroxinilla.
Julkisella ei myöskään tutkita potilasta riittävästi, pelkkä TSH tai TSH ja T4V ei riitä diagnosoinnissa, eikä myöskään kontrolleissa. Tärkein mittari on T3V, koska se antaa hieman edes osviittaa siitä onko solutasolla riittävästi aktiivista hormonia käytettäväksi. Moni lääkäri jättää myös tutkimatta vasta-aineet diagnosoinnin aikana, kuitenkin yleisin syy kilpirauhasen vajaatoiminnalle on autoimmuuni vajaatoiminta.
Jos aihe kiinnostaa, niin lisää tietoa ja lähdeviitteitä löytyy kilpirauhaspotilaat.fi
Tällä endokrinologi Metsolla on tapana esittää väitteitä ilman mitään lähdeviitettä. Hänen väitteensä eivät pohjaa tutkittuun tietoon. Hänen väitteensä eivät myöskään ole yhteneväisiä lääkkeiden valmisteyhteenvetojen kanssa. Ristiriitaa lääkkeen valmisteyhteenvedon kanssa ei saisi olla, se on oikeastaan kielletty, mutta Metson väitteet eivät perustu valmisteyhteenvetoihin.
Toivoisin toimittajan perehtyvät aiheeseen laajemmin ja ottavan muitakin haastateltavia. Suomessakin on asiaan perehtyneitä endokrinologeja ja muita perehtyneitä lääkäreitä, ja hyvä potilasyhdistys kilpirauhaspotilaat.fi. Kilpirauhaspotilaiden yhdistyksellä on antaa vinkkejä hyvistä haastateltavista, sekä lääkäreitä että potilaita.
Jutussa esitetty väite, että kiistan ydin olisi potilaiden nettikirjoittelussa, on tuulesta temmattu. Kiista lähti lääkäreiden välisestä kiistasta ja ilmiantokampanjasta. Siinä monelta osaavalta lääkäriltä vietiin oikeudet hoitaa tätä sairautta, ja tuhannet potilaat ovat jääneet ilman asianmukaista hoitoa. Missä muussa sairaudessa yhden lääkkeen on pakko sopia kaikille? MOT dokumentti vuosien takaa YLE Areenassa avaa tätä aihetta:
Katso Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-2270161
En tiedä kenen agendaa Metso ajaa tällä hoitopolitiikalla mitä hän vie eteenpäin Suomessa. Potilaiden etua se ei aja millään tavalla. Uskallan väittää, että Metso on näillä väitteillä ja ajamallaan hoitomallilla vaarantanut enemmän potilasturvallisuutta tässä maassa kuin yksikään hoito-oikeutensa menettänyt lääkäri. Lisäksi hänen ajamansa yksioikoinen hoito tulee tälle maalle todella kalliiksi. Kun kilpirauhassairautta sairastava ei saa itselleen toimivaa lääkitystä päätyy hän helposti työkyvyttömyyseläkkeelle vajaatoiminnan aiheuttaman masennuksen, väsymyksen, ahdistuksen ym. ongelmien takia, jotka eivät muilla lääkityksillä korjaannu.
Meillä on lääkärit myös niin peloteltuja, ettei hoitovastetta saada aikaan aina edes sillä ainoalla oikealla tyroksiinilla. Turhan moni käy hakemassa sen oikealle tasolle kardiologin kautta. Turhamenoerä sekin. Koska ilmeisesti Metso ja hänen kolleegansa, jotka tätä yksioikoista hoitomallia ajavat, eivät ole selvillä siitä, että lieväkin vajaatoiminta vaikuttaa sydämen toimintaan. Se ei tosin yllätä, koska tiedon taso tuntuu olevan välillä todella heikko näillä päättävissä asemissa olevilla lääkäreillä. Niin kauan kun näihin ei puututa niin meillä tulee terveysmenot vain kasvamaan. Valitettavasti kilpirauhassairaus ei oikeuta sairaslomiin tai työkyvyttömyyseläkkeisiin vaan niitä pitää hakea muilla diagnooseilla, joten tämän sairauden todelliset vaikutukset jäävät piiloon. Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka suurella joukolla tämä on oikeasti taustalla esim. kun puhutaan masennuksesta.
Toimittajilta toivoisi laajempaa lähestymistä asoihin, koska ehkä se auttaisi laajentamaan tätä keskustelua niin, ettei tämä ”piiri pieni pyörii” joukko pystyisi niin voimakkaasti ajamaan omaa agendaansa. Että saataisiin tähän maahan kaikille toimiva hoito ja ennen kaikkea hoito jonka kanssa ei tarvitse mennä konkurssiin, riippumatta siitä millaisen lääkityksen kilpirauhassairastavan keho tarvitsee. Tai miettiä uskaltaako sitä mainita muissa hoitotahoissa, koska sehän se vasta parantaakin potilasturvallisuutta kun joutuu piilottelemaan sitä lääkitystään sen pelossa, että menettää hoitavan lääkärinsä. Mikä on tätä päivää Suomessa.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous