Terveys

Kannattaako kahvia juoda terveyssyistä ja montako kuppia on liikaa? Asiantuntija kertoo, miten kahvin hyviä vaikutuksia voi tehostaa

Pimeään vuodenaikaan kofeiini houkuttaa tavallistakin enemmän. Kahvin piristävää vaikutusta voi tehostaa, ja kohtuukäytöllä on jopa positiivisia vaikutuksia terveyteen.

Teksti:
Virve Järvinen
Kuvat:
Istock

Kofeiini alkaa piristää aikaisintaan vartin kuluttua kahvin juomisesta, ja vaikutus on huipussaan puolen tunnin jälkeen. Kysyimme asiantuntijalta, voiko kahvin piristäviä vaikutuksia tehostaa.

Pimeään vuodenaikaan kofeiini houkuttaa tavallistakin enemmän. Kahvin piristävää vaikutusta voi tehostaa, ja kohtuukäytöllä on jopa positiivisia vaikutuksia terveyteen.

1. Miksi kahvi piristää?

Kahvin piristävän vaikutuksen taustalla on kofeiini, joka estää väsyttävän adenosiinivälittäjäaineen pääsyä aivoihin. Adenosiinin sitoutumispaikat aivoissa eli reseptorit toimivat ihmisillä erilaisen perimän vuoksi eri tavoin, ja siksi ko­feiinin vaikutus ei ole kaikilla yhtä voimakas.

Kofeiinin määrä kahvissa vaihtelee kahvilaadun, juoman valmistustavan ja paahto­asteen mukaan. Tummapaahtoisessa kahvissa on monesti hieman vähemmän kofeiinia kuin vaaleapaahtoisessa juomassa.

Lue myös: Energiabuusti ilman kofeiinia – 10 kofeiinitonta keinoa karkottaa väsymys

2. Onko espresso tehokkaampi piriste kuin suodatinkahvi?

Espresso on tiivistä tavaraa, jossa on paljon kahvia ja vähän vettä. Sitä juodaan kuitenkin pienemmästä kupista pienempiä määriä kuin suodatinkahvia, jota hörpätään muki kerrallaan.

Pienessä espressokupillisessa, espressopohjaisissa erikoiskahveissa ja kupillisessa mustana nautittua suodatinkahvia on likimain yhtä paljon kofeiinia, joten ne piristävät samalla lailla. Kupillisessa suodatinkahvia on luonnollisesti vähemmän kofeiinia, jos juomaan sekoittaa maitoa.

Lue myös: Aloitatko sinäkin päiväsi aamukahvilla? Näin kahvin juominen tyhjään vatsaan vaikuttaa terveyteen

3. Voiko kahvin piristävää vaikutusta tehostaa?

Kofeiini alkaa piristää aikaisintaan vartin kuluttua kahvin juomisesta, ja vaikutus on huipussaan puolen tunnin jälkeen. Tuttu kikka on ottaa kahvin päälle pienet päiväunet, eli yhdistää kahvin piristävä vaikutus levon tuomaan virkeyteen.

Levätä voi muutenkin kuin nukkumalla. Jo se lepuuttaa kehoa ja mieltä, että rauhoittuu kahvikupillisen ääreen eikä hörpi sitä kiireessä seisaaltaan. Kahvin juominen rentouttaa, sillä monelle kahvi merkitsee taukoa töistä ja mukavaa seuraa.

Elimistö tottuu kofeiinin vaikutuksiin. Jos kahvi ei piristä entiseen tapaan, kannattaa pitää parin viikon kahvipaasto. Sen jälkeen kahvi on elimistölle taas uusi, piristävä tuttavuus.

4. Voiko kofeiini parantaa omaa suorituskykyä?

Kahvin nauttiminen tuntia ennen liikuntasuoritusta parantaa jonkin verran suorituskykyä kestävyys­lajeissa. Se vähentää rasituksen tunnetta, jolloin ihminen jaksaa liikkua väsyneenä pidempään. Kahvi vaikuttaa myös voimantuottoon, ja sen nauttiminen voi näkyä hyvällä tavalla räjähtävää voimaa vaativissa suorituksissa.

Herkkävatsaisen juoksijan kannattaa miettiä pari kertaa, pohjustaako pitkää matkaa kahvilla. Kestävyysjuoksu on vatsalle kova laji: nautittu neste ei imeydy kunnolla ja voi jäädä hölskymään vatsaan. Tottumattomalla kahvi lisää myös virtsaneritystä. Virtsamäärät ovat sen verran pieniä, etteivät ne aiheuta nestehukkaa.

Kahvi vaikuttaa myös henkiseen suorituskykyyn. Se valpastuttaa, lisää keskittymis­kykyä ja parantaa työmuistia. Tarkkuutta vaativissa töissä ja vuorotyössä kahvitauko lisää työturvallisuutta.

Kahvin nauttiminen tuntia ennen liikuntasuoritusta parantaa jonkin verran suorituskykyä kestävyyslajeissa. Se vähentää rasituksen tunnetta.

5. Kuinka pitkään kofeiini vaikuttaa elimistössä?

Kofeiinin määrä puoliintuu elimistössä keskimäärin 3–6 tunnissa. Pari, kolme kertaa päivässä kahvia juovalla ihmisellä voi olla kofeiinia veressään koko valveillaoloajan.

Olemme kofeiiniaineenvaihdunnaltamme erilaisia, ja toisen ihmisen elimistöstä kofeiinia poistuu vilkkaammin kuin toisen. Sen vuoksi toinen voi juoda kahvia iltayhdeksältä menettämättä yöuniaan.

6. Laihduttaako kahvi tai kofeiini?

Moni lykkää ateriaa juomalla kahvia. Pidemmän päälle tapa on huono ja johtaa liian suuriin ruoan annoskokoihin ja epäterveellisiin valintoihin eli lisää paino-ongelmia.

Kahvi ei sisällä lainkaan energiaa. Jos siihen lorauttaa täysmaitoa, makusiirappia tai trendikkäästi voita ja kookosöljyä, siitä tulee pikemminkin herkku kuin kahvitaukojen terveysteko.

Jotkin laihdutusvalmisteet sisältävät ko­feiinia, sillä teoriassa kofeiini voi tehostaa rasvan käyttöä energiaksi. Tällä ei ole merkitystä käytännön painonhallinnan kannalta.

7. Miten voi välttää kahvin haitalliset ainesosat?

Kahvipapujen sisältämät rasva-aineet kafestoli ja kahveoli voivat kohottaa veren LDL-kolesteroli­pitoisuutta. Kahvin valmistustavalla voidaan vaikuttaa siihen, onko niitä valmiissa juomassa.

Rasva-aineita on eniten pannu-, presso- ja espressokahveissa, mutta ei nimeksikään suodatinkahvissa, jossa rasva-aineet jäävät suodatinpaperiin.

Yksi päivittäinen espresso tuskin näkyy kolesteroliarvoissa, mutta useita kertoja päivässä käytettynä se voi kohottaa arvoja.

Pikakahvissa ei ole lainkaan kafestolia ja kahveolia. Siinä on myös hieman muita vähemmän kofeiinia.

Lue myös: Tutkimus: Tästä syystä juuri suodatinkahvi sopii paremmin sydämelle

8. Kannattaako kahvia juoda terveyssyistä?

Säännöllinen kahvin kohtuukäyttö vähentää sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen, maksasairauksien ja mahdollisesti joidenkin syöpätautien, kuten kohdunrungon syövän ja harvinaisen maksasyövän, riskiä. Kahvinjuojilla on myös vähemmän Alzheimerin ja Parkinsonin tautia. Kohtuukäytöllä tarkoitetaan kolmea neljää kahvikupillista päivässä: perinteinen mummonkuppi vetää 1,25 desilitraa juomaa.

Ei tiedetä, mikä tarkkaan ottaen aiheuttaa kahvin terveysvaikutukset. Kahvissa on kofeiinin lisäksi lukuisia yhdisteitä, jotka voivat vaikuttaa terveyteen, kuten polyfenolit. Voi olla, että kahvin hyvät vaikutukset syntyvät eri aineiden yhteisvaikutuksena.

9. Voiko kahvia juoda liikaa?

Kaikkia ruoka-aineita käytetään liikaa, jos ne vievät ruokavaliosta tilaa muilta, välttämättömiltä ravintoaineilta. Kahvi sopii jälki­ruoaksi, mutta sillä ei pidä korvata ateriaa.

Ihminen huomaa itse olostaan, koska vähempikin kahvi olisi riittänyt. Tällöin kahvi voi närästää, vaikeuttaa nukahtamista, tehdä olon levottomaksi ja aiheuttaa jopa sydämentykytyksiä.

Kofeiini vauhdittaa suolen toimintaa: jos juo paljon kahvia, saa juosta paljon useammin ja ehkä vauhdikkaammin vessaan.

10. Ovatko kahvin vieroitus­oireet merkki kahvin vaarallisuudesta?

Jos käyttää kahvia säännöllisesti, sen lopettaminen voi aiheuttaa vieroitusoireen kaltaisia oireita: päänsärkyä, väsymystä ja alakuloa. Oireet tulevat vuorokauden, kahden kuluessa kahvinjuonnin lopettamisesta.

Oireet kertovat tottumuksesta, eivät kahvin vaarallisuudesta. Kahvia voi juoda huoletta päivittäin pari mukillista.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti, tohtorikoulutettava Anni Kukkonen, Itä-Suomen yliopisto

Lue myös: Täydellinen kahvi – kahvitrendeissä vaalea paahto on nyt pop ja maitotilkka kruunaa tumman paahdon

X