Terveys

Kohonneet valkosoluarvot huolestuttavat – voiko verikoe paljastaa syövän?

Veritaudeissa, kuten leukemiassa, valkosoluarvot nousevat yleensä selkeästi. Verikoetta käytetäänkin apuna syövän toteamisessa, mutta sen lisäksi tehdään myös muita tutkimuksia. Tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen.

Teksti:
Johanna Jantunen
Kuvat:
Istock

Kohonneet valkosoluarvot eli leukosytoosi voi johtua monesta asiasta.

Veritaudeissa, kuten leukemiassa, valkosoluarvot nousevat yleensä selkeästi. Verikoetta käytetäänkin apuna syövän toteamisessa, mutta sen lisäksi tehdään myös muita tutkimuksia. Tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen.

Naisen valkosoluarvot ovat verikokeen mukaan korkeat. Hän tuntee kuitenkin olonsa terveeksi eikä kärsi esimerkiksi flunssasta, joka voisi saada arvot kohoamaan. Nainen pohtii Anna.fi:n keskustelussa, voiko omituisten veriarvojen taustalla olla syöpä.

Selvitimme, voiko syöpä näkyä verikokeessa.

Verestä voidaan etsiä syövän merkkejä

Tällä hetkellä 100 prosenttisen varmaa ja tarkkaa ”syöpäverikoetta” ei vielä ole olemassa.

Koholla olevat valkosoluarvot voivat esimerkiksi johtua fyysisestä tai psyykkisestä rasituksesta, infektiosta, tietyistä lääkkeistä, ruokailusta, tupakoinnista tai raskaudesta. Veritaudeissa, kuten leukemiassa, valkosoluarvot nousevat yleensä selkeästi. Toisaalta leukemian oireita voi esiintyä, vaik­ka ve­riarvot oli­sivat suhteellisen hy­vät.

Jos syöpää epäillään, tarvitaan tarkempia tutkimuksia kuin perusverenkuva. Yleinen keino on etsiä verestä kasvainmerkkiaineita eli jälkiä kasvaimen dna:sta.

Esimerkiksi maksasyöpää epäiltäessä tutkitaan, kuinka paljon veressä on alfafetoproteiinia. Jopa 80 prosentilla maksasyöpää sairastavista sen pitoisuus on suurentunut.  Rintasyöpää epäiltäessä puolestaan tarkastellaan CA 15-3 -merkkianeen pitoisuutta, ja munasarjasyöpää epäiltäessä tutkitaan CA 125 -antigeenin määrää.

Kohonnut merkkiainepitoisuus ei silti aina tarkoita syöpää, eikä kaikilla syöpäpotilailla merkkiainetta välttämättä löydy verestä.

Yksin verikokeen perusteella ei siis voida todeta, sairastaako henkilö syöpää. Lisäksi ihminen on kuvattava ja häneltä on otettava koepala. Lopullinen syöpädiagnoosi tehdään kudos- tai solunäytteen perusteella.

Kehitteillä tarkempi syöpäverikoe

Tulevaisuudessa verikokeella voidaan saada tarkempaa tietoa syövästä, kun tutkijat onnistuvat kehittämään uusia menetelmiä. Näin sekä syövän diagnosointi että hoito voivat muuttua tehokkaammiksi.

Esimerkiksi Kalifornian yliopiston tutkijat kehittävät verikoetta, joka paljastaa paitsi sen, onko ihminen sairastunut syöpää, myös sen, missä kohtaa elimistöä syöpäsolut sijaitsevat.

Lähteet: Eurek Alert, Kristina Hotakainen, Kliinisen kemian yksikkö, HY ja HUSLAB: Kasvainmerkkiaineet, Kaikki syövästä, Potilaan lääkärilehtiTerveyskirjasto

X