Kohti luomua (1/6): Miksi vaihtaisin puhtaampaan?
Luomuruoka on kallista. Luomuilu on hippejä varten. Luomutuotteita ei saa meidän lähikaupasta, enkä jaksa raahautua isompaan kauppaan. Miksi vaihtaisin luomuun ja puhtaampaan elämään, kun kaikesta tulee paljon hankalampaa? Ensimmäinen osa Kohti luomua -juttusarjasta yrittäävastata näihin kysymyksiin. Haasta vankat uskomuksesi!
Miksi vaivautuisin?
Luomuruoka on jo vanha juttu. Olen kuullut luomuhehkutusta vuosia, mutta en ole saanut kunnon kimmoketta ryhtyähankkimaan luonnonmukaisesti tuotettua, puhtaampaa ruokaa. Omalla kohdallani verukkeet ovat alkaneet siitä, että luomuruoka on niin paljon tavallista kalliimpaa. Pidemmälle ei ole tekosyiden listalla tarvinnut edetä.
Olen tietenkin, niin kuin jokainen muukin tässämaassa, kuullut myös, että vihanneksia ja hedelmiä pitää syödä runsaasti joka päivä. Mistä johtuu, että meistä suurin osa silti lipsuu tästä – joka päivä?
Olen myös ollut täysin tietoinen siitä, että käyttämäni kosmetiikka hammastahnoineen ja dödöineen, monet kodin pesuainepurkit ja -putelit sekä sisältävät myrkkyjä tai vähintään ihmiskehoa ärsyttäviä ainesosia, mutta olen tuupannut ajatuksen lokeroon, josta se ei ole päässyt kummittelemaan päivittäisessä elämässä.
Viime jouluna sain uutta ajateltavaa. Veljeni muutaman vuoden takaiset inttikaverit ovat alkaneet puuhata luomujuttujen ja kanssa ja lähettivät laskuvarjojääkäriystävilleen – noille raavaille, teräksestä tehdyille nuorille miehille – sähköisen joulukalenterin muodossa liudan pupunruokaohjeita sekävinkkejä myrkyttömämpään elämään. Kumma kyllä, hyvillä perusteluilla ja huikeilla treenitulosten paranemisilla kaverit saivat viestinsä nuorten lihansyöjien parissa läpi. Minä hullaannuin siinä sivussa.
Tekosyiden raivaustalkoot
Koetetaanpa lähestyä asiaa tekosyiden kärjen kautta.
1. Luomu on kallista
Luomuruoka on tosiaan ensisilmäyksellätyyriimpää kuin tavallinen ruoka. Lähemmällä tarkastelulla hinta ei enää olekaan kynnyskysymys, kun ruuan laatu ja ravintopitoisuus paranevat. Mietipä vaikka, minkä verran omenan painosta lähtee, kun kuorit sen. Luomuomenaa ei tarvitse kuoria, vaan se maistuu kuorineen päivineen samalta kuin mummolan pihalta poimittu omppu.
2. Luomu on hippejä varten
Niin minäkin luulin. Että pitää olla biodynaamisen viljelyn raskaan sarjan harrastaja tai pukeutua okranvärisiin organic cotton -vaatteisiin. Viimeksi kun olen kuullut vihreän ruokavalion ja elävän ruuan hyvistä puolista, kuulin sen kaverilta, joka oli pukeutunut märkäpukuun henkistä pääomaa käsittelevään seminaariin (joka pidettiin sisätiloissa) ja joudun myöntämään, että minulla oli lieviä ongelmia uskoa häntä.
Tällä kertaa puhtaan ruuan terveyttä edistävistä vaikutuksista kertoi minulle Numen-nimisessä yrityksessä työskentelevä hieman yli parikymppinen, pitkänhuiskea, treenattu, kilpaurheilutaustainen, hauska ja reipas mies nimeltä Jaakko Halmetoja. Tästä kaverista oli hippeys kaukana. Tai ehkä ei sittenkään – Jaakko on juuri sopivasti vapaa ja vallaton hippi, joka tykkään tervehtiessään kättelemisen sijaan halata uuttakin tuttavuutta.
3. Luomua ei saa meidän lähikaupasta
No eipä välttämättä saa. Meidän lähikaupastamme löytyy karkeasti ottaen vain luomuomenoita (suuressa pakkauksessa), jälkiuunileipää (joka on kyllä mainio löytö), perunoita (paperipussissa, jonka läpi et näe perunoiden kuntoa), maitoa ja pari muuta tuotetta. Muutama viikko sitten löytyi myös tuoremehua, mutta sekin hävisi.
Tässä kohden sopii soimata vain itseään. Kunhan saan aikaiseksi, marssin kauppaan ja kysyn, voisivatko he ystävällisesti tilata sen tuoremehun lisäksi muutamia muitakin luomutuotteita. Kysyntäohjaa kumma kyllä myös luomutuotteiden kohdalla tarjontaa. Jos askel painaa, etkäjaksa kantaa kauppakasseja suuremmasta puodista, on otettava aktiivisesti yhteyttä lähikauppiaaseen ja toivoa valikoimaa.
4. Luomunmetsästys tekee elämästä hankalampaa
Hmm, miksi tekisi? Suurin osa meistä on valmis vaahtoamaan tuohtuneena siitä, ettei kaupasta löydy tälläkertaa lempisiideriä tai siitä että olutmäyräkoirat ovat loppuneet. Miksi et näkisi vaivaa sen eteen, että saat puhtaampaa ruokaa?
Ai miksi tarvitsisit puhtaampaa ruokaa, eikösuomalainen ruoka muka ole ihan puhdasta? Kas, siihen löytyy toivottavasti vastaus Kohti luomua -sarjan loppuun mennessä.
Pupunruokaa ja maailman vahvimpia nisäkkäitä
Valmentaja Jaakko Halmetoja puhuu ja konsultoi työkseen puhtaamman ravinnon puolesta. Kun kysyn Jaakolta, miksi luomua pitäisi pyrkiä käyttämään ja elämäntapoja remppaamaan, Jaakko vastaa kysymyksellä. ”Miksi käyttäisin jotain muuta? Luomu on minusta se puhdas perusruoka – miksi siis laittaisin itseeni jotain, mihin on lisätty haitallisia, tarpeettomia aineita?”
Mutta että nuoret miehet ja salaatti. Miten sellainen muka toimii? ”Kyllä aina joskus joku sanoo, että puput syö salaattia. Minä sanon niille, että katsokaa mitä maailman vahvimmat nisäkkäät syövät ja kerron tuloksista, joita oikeilla ravintomuutoksilla on saavutettu.”
MS-taudista Cooperin testiin
Jaakon ja kumppaneiden innostus syttyi erään tuttavan myötä. Tuttavalla (nuorehko mies hänkin) oli todettu MS-tauti, joka johtaa liikuntakyvyn rajoittumiseen. Tuttava oli lähtenyt diagnoosin jälkeen reissaamaan Aasiaan ja palannut Suomeen tuomisinaan repullinen puhtaamman ruuan ohjeita. Perusteellisen elämäntaparemontin jälkeen tauti ei näyttänytkään enää kuihduttavan. Hiljattain tuttava pinkaisi Cooperin testissä 3 450 metriä.
”Se on enemmän kuin meikä ikinä on juossut”, Jaakko toteaa. Jaakko katsoessani uskoisin, että hänkin hölkkää aikamoisen matkan testiajan puitteissa.
Luomutuotteiden laadusta
Mikä niissä luomutuotteissa sitten konkreettisesti on parempaa? ”Luomu on ravintorikkaampaa ja vähemmän saasteista eli lähempänä sitä ruokaa, jota elimistömme on kehittynyt hyödyntämään. Nykyisen kaltainen ruoantuotanto eli teollisessa mittakaavassa tapahtuva, yksipuolinen tuotanto, on altis taudeille ja tuholaisille. Älä osta geenimanipuloitua ruokaa – kukaan ei tiedä seurauksista.”
Vihersmoothie tuli elämääni –jäädäkseen
Ensimmäinen asia, jonka omalla kohdallani adoptoin Jaakon ja kavereiden puhtaammista, terveellisemmistäruokaohjeista, oli vihersmoothie. Siihen olen nyt hurahtanut aivan täysin, eikä päivä tunnu hyvältä ilman vihreää pirtelöä.
Ongelma superterveellisten, ravitsevien vihreiden vihannesten kohdalla on, että ne eivät maistu järin kutkuttelevalle. Lisäksi meidän ruuansulatuksemme on Jaakon mukaan nykyisin niinkin hyvässäkunnossa, että suuhun laitettu salaatti tulee lähestulkoon samanmoisena ulos.
Kas, ruuansulatuksen auttamiseksi vihreät salaatinlehdet laitetaan tehosekoittimeen ja lisätään runsaasti vettä. Harvassa ovat ne, jotka väittäisivät salaatin ja veden yhdistelmää hyvän makuiseksi, mutta jos joukkoon sekoitetaan banaani, marjoja tai muita herkullisia hedelmiä – väri ei ehkä edelleenkään puhuttele, mutta maku on ihastuttava!
Pois, pois psoriaasi ja vatsalle hemmottelua
Hyvän ystäväni tyttökaverilla on muuten nivelpsoriaasi, joka aiheuttaa särkyä ja turvotusta. Tyttökaveri suhtautui aluksi epäilevästi ystäväni esittelemiin ruokaohjeisiin, mutta oli kokeillut kuukauden verran (salaa ystävältäni) vihersmoothieita. Kuukauden jälkeen tyttökaveri oli kainosti kertonut, ettäturvotus oli laskenut merkittävästi. Että ehkä niissä ohjeissa sittenkin oli jotain hyvää.
Omalla kohdallani vihersmoothie tuntuu aivan ensimmäisinä päivinä hieman oudolta. Kaverit naureskelevat salaatin silppuamisvimmalleni ja vihertävä litku näyttää itsestänikin hieman suspektilta. Muutamassa päivässä pääsen kuitenkin vauhtiin ja parin viikon jälkeen huomaan, ettämakeanhimoni on laantunut huomattavassa määrin. Toinen positiivinen vaikutus on verensokerin heittelehtimisen lakkaaminen. Jokapäiväistä keskipäivän väsähdystä en huomaa enää.
Vihersmoothiella on myös varsin puhdistava vaikutus. Siispä ensimmäisinä päivinä ottaessani pirtelön ruokalistalle, olen tyytyväinen, että päivärytmi on rauhallinen ja masulla on aikaa tottua.
Vihersmoothieresepti
tammenlehtisalaatti (luomua tietty)
200 g pakastemustikoita
1 luomubanaani
1 rkl luomuhunajaa
reilusti vettä
Heitä ainekset blenderiin ja anna tehosekoittimien laulaa. Nauti heti – voit myös laittaa lasillisen tai pari jääkaappiin ja nauttia ne myöhemmin päivän aikana. Varioi reseptiä rohkeasti omien mieltymyksiesi mukaan! Lisää raikkaita reseptejä löydät Nutrix-kirjasta.
PS. Siitä hippeydestä vielä, suuressa maailmassa organic food on kova juttu, eikä sitä liitetä pelkästään rastoihin ja hamppupaitoihin. Tsekkaa vaikka alla olevat kuvat tyylikkäästä BioMarkt-liikkeestä. Seuraavassa jutussa asiaa ekokauppa Ekolosta.
Lue lisää:
Luomu.fi
Numen
Puhdistamo
Joulukalenteri
Kemikaalicocktail
Anne
Kommentit
Öö tota Intiassa kyllä syödään maitotuotteita. Mites vaikka toi paneer-juusto, raita ja lassi?
Kommentit
Kuulostaa hyvältä. 😀 Ehkä minä olen jotenkin ”outo” koska minä pidän salaateista… (=_X)
Kuulostaa hyvältä, mutta luomuruuan kalleus ei valitettavasti ole myytti vaan tosiasia. Kaikilla ei yksinkertaisesti ole varaa ”satasta ruokaan enemmän ja tinkiä jostakin muusta”! Tinkiä mistä, kun rahat riittävät vain perustoimeentuloon, vuokrasta vai?
Jos lukee kirjoja liittyen lisäaineisiin huomaa, että ei edes ne luomuruuat ole kovin puhtaita… Niissä vain ei ole käytetty niitä PAHIMPIA myrkkyjä. Kyllä hyvin tarkkaan saa koluta isompiakin marketteja että löytää oikeasti ihan puhdasta, eli lisäaineetonta ruokaa. Kaikki kevytvaihtoehdot on mm. poissuljettu…
Kun kerran maitoa mollataan niin olisi kiva tietää millä sen korvaisi: soijamaidoilla tai kaura- /riisimaidoilla ehkä? Kuinkakohan paljon niissä on kalsiumia?
Mitä maitoon tulee ihminen on ainut nisäkäs joka juo vielä täysikasvuisena maitoa ja vieläpä toisen nisäkkään. Pikainen vilkaisu jääkaappiin kertoo, että ainakin soijamaidossa on 100ml.ssa 120mg. Näppäränä ja säästeliäänä erillaisia kasvimaitoja vääntää juotavaksi ihan kotikeittiössä ja seesaminsiemenet sisältävät kalsiumia erittäin paljon. Toki luomuviljelyssä käytetään luonnollisempia luonnosta peräisin olevia torjunta-aineita, mutta kyllä se huomattavasti houkuttelevampi vaihtoehto on kuin tehomyrkyt. Nämä myrkyt kun varmasti ovat haitaksi oman kropan lisäksi myös ympäristölle. Eipä ole mullakaan aina varaa ostaa luomua, kallis vuokra ja ei ole töitä, mutta kasvisruokavalio tulee kuitenkin edullisemmaksi kukkarolle ja luonnolle.
siis soijamaidon kalsiumpitoisuus on 120 mg/ 100ml oikolukutaito oli mikä…
Luomu on valitettavan kallista, rajoittaa täysluomuilijaksi ryhtymistä. Olin noin 20 vuotta sitten mukana ruokapiirissä, joka osti tuotteensa suoraan tuottajilta, oli huomattavasti edullisempaa, eikä siihen aikaan edes saanut marketeista luomua. En tiedä onko tällaisia ruokapiirejä vielä olemassa…Jäisi muutama välikäsi pois, jotka nostavat hintaa…
Näin maidontuottajana haluaisin korjata väittämät antibioottijäämistä ja ym myrkyistä ja ” estoaineista ” ( joiksi monet lääkkeetkin on luokiteltu) on suomessa puppua. Meitä ”vahditaan” ja ja otetaan näytteitä joka ikisestä maitokuormasta ettei yhtään epäkuranttia erää ei pääsisi kuluttajille eli voisin hyvällä omatunnolla väittää teidän juovan maailman puhtainta maitoa 🙂 tutustukaa esim Valion alkutuotantoon. Hyvää ja vihreää kesää !
”Luomu on ravintorikkaampaa ja vähemmän saasteista eli lähempänä sitä ruokaa, jota elimistömme on kehittynyt hyödyntämään. Nykyisen kaltainen ruoantuotanto eli teollisessa mittakaavassa tapahtuva, yksipuolinen tuotanto, on altis taudeille ja tuholaisille. Älä osta geenimanipuloitua ruokaa – kukaan ei tiedä seurauksista.”
Onpa erikoista lukea asiasta noin päin! Se, mitä luomutuotteita ammatikseen tutkivilta ihmisiltä olen kuullut, on osa luomutuotteista laatunsa puolesta jopa niin ala-arvoista, ettei niitä tulisi käyttää ihmisravintona lainkaan. Valitettavasti näyttää siltä, että luomu-uskovaisten lobbaus on ainakin jonkin verran ehtinyt tehdä myyräntyötään – siihenhän tämäkin artikkeli kaiketi pyrkii.
Täh edelliselle! Itse asiassa maailmalla on jo tutkimuksia, joiden mukaan nälkäongelma vootaisiin poistaa kokonaan suosimalla luomu- ja pienviljelyä tehotuotannon sijaan. Luomutuotteet ovat varmasti ravintorikkaampia kuin moni tehotuotettu – siitä kertoo jo maku. Kokeilkaa itse kysymällä lähiseutunne luomuviljelijöiden tuotteita ja testaamalla. Täällä onneksi on useita luomuviljelijöitä ja porkkanat, punajuuret ja lantut herkullisia. Mansikoita myös tiedossa, nam!!
itse olen syönyt pitkään lähes luomua, herkuttelen kyllä useasti epäterveellisillä ruoilla mutta kun keho polttaa puhtaan ravinnnon eikä varastoi sitä ja vaikka syö epäterveelisiä herkkujakin välillä niin paino on pudonnut roimasti. Ja puhtaalla ravinnolla en nyt tarkoita vain kasviksia ja hedelmiä! Kookoskermat-maidot, luomu suklaat, luomu leipä-pulla ym.ym. paljon ruokaa missä on kaloritaulukkoon katsoen paljon kaloreita mutta ei kerry kehoon varastoon niinku huonos mössö ruoas 🙂
Kun kokeilee luomua ja puhtaampaa ruokaa niin sen huomaa omassa kohossa nopeasti ja olossaan! virtaa on enemmän, nälkä lähtee paremmin jne.
Esim. valkoinen suola,sokeri ei niis oo mitään ravintoaineita, vitamiini ja hivenaineita tallel,kun ne valkaistaan että ois kauniimman näköistä.. mut vertaappas ruskeaan sokeriin ja ruususuolaan/himalajansuolaan!suola pahasta kolesteriin ei oikea suola eli luomu!Se jopa alentunu pois!!;) Ja miten ihanaa on syödä leivällä oikeaa voita, kun ei oo niin paljo myrkkyi ku kevytleveissä mitkää on tehty muovin kaavalla!!! yök!!!! eikä maito luomuna niin pahasta oo, mutku se käsitellään kauppaa varten niin siinä se huononee!! Kai sen nyt puhdas järkiki kertoo miksi luomut on parenpaa kuin käsitelty ruoka! ja lääkärikuluis sen sit vanhemmite säästää ja hyvässä olossa!
En nyt oikein Tiedä luomusta muutakun sen että apulantaa pellolle ei laiteta eikä kemiallisia lannoitteitakaan. kalleus tulee luomuruokaan sen takia koska kunnon lannoitteita ei laiteta, kun taas massa tuotannossa (Eli ei luomu viljelyssä) lannoitteita pistetään niin että seuraavana päivänä pellosta kasvaa jo tynkä… Luomu on muutenkin kallista vaikkei se välikäsi olisikaan siinä myynnissä sillä satoa tulee kuitenkin vähemmän kuin massa tuotannossa.
(Mistä tiedän? asun maatilalla maidontuotanto elinkeinonani)
Tässä valitettavasti huomaa sen ”faktojen” tason, jonka varassa moni liikkuu:
”Luomutuotteet ovat varmasti ravintorikkaampia kuin moni tehotuotettu – siitä kertoo jo maku.”
Täysin mutu-tuntumaan perustuva väite, ja vielä ”varmasti”!
”–maailmalla on jo tutkimuksia, joiden mukaan nälkäongelma vootaisiin poistaa kokonaan suosimalla luomu- ja pienviljelyä tehotuotannon sijaan.” Millä matematiikalla tämä voisi toteutua? Nälkäongelma perustuu pitkälti siihen, että ruokaa ei voida riittävästi kaikille tuottaa. Ja nyt väitetään, että ruuantuotannon tehokkuutta rajusti vähentämällä sekä ruuan laatua huonontamalla tilanne jotenkin korjaantuisi.
”eikä maito luomuna niin pahasta oo, mutku se käsitellään kauppaa varten niin siinä se huononee!! Kai sen nyt puhdas järkiki kertoo miksi luomut on parenpaa kuin käsitelty ruoka!”
No, maitohan käsitellään, jotta se ylipäätään säilyisi käyttökelpoisena myyntiin saakka. Mihin perustuu väite siitä, että laatu päinvastoin huononisi? Ja mitä tulee puhtaaseen järjenkäyttöön: järjenkäytön tulisi perustua objektiivisesti tutkittuun tietoon eikä subjektiiviseen mutu-tuntumaan.
Ei siinä mitään, jos ei välttämättä haluta käyttää lannoitteita, joilla kasvua voitaisiin kiihdyttää, mutta luomutuotteet altistetaan kasvisairauksille jollei niitä asianmukaisesti kemikaalein suojata. Tällä on suora vaikutus tuotteen laatuun. Eivät kaikki kemikaalit ole myrkkyä pelkästään siitä syystä että ne ovat kemikaaleja. Makuasioista ei puolestaan auta kiistellä. Itse olen kyllä kuullut ihmisiltä luomutuotteiden mausta enimmäkseen negatiivisvoittoisia kommentteja. Itsekin olen taipuvainen samalle kannalle…
Realistikko, nuo tukimukset, joihin viittasin, ovat viime vuosina julkaistuja tieteellisiä tutkimuksia, jotka löytyvät mm. solubiologi Liisa Kuusipalon nettisivuilta. Mistään ’mutu-tuntemuksesta’ ei ole kyse, vaikkakin tehomaatalouden ystävät kyllä puoltavat tunteiden vallassa omaa linjaansa 😉
On muuten kukkua, että ilman kemikaaleja kasvisairaudet pääsevät automaattisesti rehottamaan … Ilman ko aineita pärjättiin tuhansia vuosia ennen nykyisten myrkkyjen keksimisä. Niin moni asia vaikuttaa vastustuskykyyn, ja myrkyt useasti heikentävät kasvien kestävyyttä, suojaamisen sijaan.
Tokihan kaikenlaisia tutkimustuloksia voimme kaikki julkaista täytenä totena omilla sivuillamme. Hyvänä tieteentapana on kuitenkin siteerata tuloksia, joihin useampi tutkija toisistaan riippumatta on päätynyt, ja joista sitä kautta on tullut vallitseva kanta.
Vuosituhansia sitten piti pärjätä sillä, mitä oli käsillä. Jos väittää, että taantuminen tuolle aikakaudelle on edistystä, niin mietitäänpäs mikä tuolloin oli mm. odotettavissa olevan eliniän ennuste. Pitäisiköhän meidän samantien unohtaa myös moderni lääketiede kemikaaleineen, joka esittämäsi logiikan mukaan myrkyttää myös meidät hengiltä…
kun lääkkeistä puhuit, niin totta on että lähes kaikki lääkkeet on myrkkyä, joista tulee vain toisia sivuvaikutuksia, lääkefirmat ja lääkärit tekee yhteeistyötä ja aina kun lääkäri määrää tiettyä reseptiä saavat he siitä lisä bonuksia ja matkoja jne. Tiedän kyllä että lääkkeistä on osin apua ja ovat pakollisia joillekkin, mutta lähes kaiken sen olisi ja voisi estää puhtaamman ruoan syönnillä. Se että maito huononee sen käsittelyssä kun sen halutaan säilyvän johtuu siitä että sen muoto muuttuu käsiteltäessä! Siitä johtuu laktoosi-intorelanssi vaivat jne. Ja siksi luomulehmien maito on parempaa kun lehmille ei syötetä mm. aiv-myrkkyrehua, se happo mitä sinne rehun joukkoon laitetaan huhhuh mitä myrkkyä, ja se kaikki imeytyy ja kulkee maidon ja lihan mukana mmeihin ihmisiin. Ei se ole mitään taantumaa jos palattaisiin myrkyttömänpään ruokaan. Kun keksittiin lisä-ja säilöntäaineet ym. ei sillon tietty mitä ne tekee keholle. Nyt ne ovat vaan niin totuttua tavaraa. Kun vertaa moniin etelän maihin missä syödään paljon ravintorikkaampaa ja moninkertaisesti kaloripitoisempaa ruokaa kuin suomessa eli ei niin käsiteltyä, ihmiset ovat terveitä ja hoikkia toisin kuin täälläpäin nykyään ja ovat myös sisältä terveitä, eivät syöpyneitä myrkyistä ja kevyt ruoista. Se mitä syöt sitä olet, myrkkyjä tai joain parempaa!
Kohta on mennyt vuosi siitä, kun hieman epäileväisenä, mutta uteliaana lähdin kokeilemaan luomutuotteita. Hämmästys on ollut melkoinen: energiaa on ollut ihan eri tavalla kuin aiemmin, vuosikausia käyttämäni lääkkeet iho-ongelmiin olen saanut jättää kokonaan pois ja monet, epäterveellisiksi jo aiemminkin tietämäni syömiset ovat ruvenneet tuntumaan todella vastenmielisiltä (esim chipsit, joita ennen napsin tosi reippaasti). Kaikki on tapahtunut vähitellen, enkä suinkaan ole totaalinen luomusyöjä, mutta kun kroppa kertoo itse, miten hyvältä tuntuu, niin kylläpä tämä luomuilu saa jatkua!
Tutkimustulos luomun terveellisyydestä ja ravintopitoisuudesta mm. täällä:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12590461?dopt=Abstract
Realistikko, ruokaa ei riitä kaikille, koska ihmisen ravinnoksi kelpaavaa ruokaa kierrätetään lihakarjan kautta. Näin ruokaa menee enemmän kuin tulee.
Taitaisi riittää ruokaa ja viljelyalaa, jos keskityttäisiin kasvattamaan oikeasti ravinteikasta ruokaa, eikä mitään viljahöttöä.
Maidon pastörointi poistaa siitä mm. hyödyllisiä entsyymejä ja bakteereja, muuntaa proteiinit vaikeammin sulavaksi ja heikentää vitamiinipitoisuutta. Sen takia maitoon nykyään lisätään d-vitamiinia. Rasvaisuuden vähentäminen myös huonontaa d-vitamiinin imeytymistä. Laktoosi-intoleranssiin pastörointi ei juuri vaikuta (muuten kuin ehkä maidon omien entsyymien puutteen kautta), sillä laktoosin pilkkomiskyky perustuu elimistön tuottamaan laktaasiin. Osalla ihmisistä on geenimuunnos, joka jatkaa laktaasin tuottamista aikuisiälle. Laktoosin käsittelykyky on siis enemmänkin poikkeama, vaikkakin täälläpäin maailmaa laajalle levinnyt. Ne, joille käsittelemätön maito ei yhtäkkiä tuotakaan ongelmia, eivät luultavasti olleet laktaasi-vajaavaisia laisinkaan, vaan ongelmia aiheuttivat maidon muut muuntuneet ominaisuudet.
Maidosta sen verran, että siinä lisääntyvät mätänemisbakteerit vilkkaasti siitä lähtien kun se pastöroidaan… Maito ei happane pitkään aikaan mutta samat bakteerit jotka lisääntyvät kun kuollut ruumis mätänee, hengailevat sun maidossas kokoajan. Ja kohta vatsassa. Ja suolistossa. Erittäin terveellistä? Ja tämän olen siis lukenut mm. Ann Wigmoren kirjoista, ja muista Elävän ravinnon kirjoista.
Ja mihin tarvitaan tutkimustuloksia jos ihminen huomaa sen olossaan? Jos ihminen pitää paaston ja alkaa siitä elävän luomuravinnon elämäntavan, hän on sataprosenttisen varmasti erittäin energinen ja hehkuu terveyttä niin kauan kuin tämä ruokavalio jatkuu.
Ja nimim. nenä kiinni kirjassa- kalsiumia saa tsiljoonasti paremmin ja varmemmin esim. seesaminsiemenistä, joissa sitä on monta kertaa enemmän kuin maidossa. Helppoa kuin mikä; seesamipatukka päivässä, tai 2 rkl tahini-tahnaa ruokailujen yhteydessä (esim. leivän päällä, hummuksessa)… Siinä on päivän kalsium! Seesaminsiemenistä voi myös kotona valmistaa maitoa.
Ja lääkkeisiin voisin kommentoida; muistaakseni oli runsaasti yli 50% lääkkeiden vaikutuksista placeboa…
Joku tietty sanoo tähän että placeboa voi olla myös luomun aiheuttama hyvä olo. No jos onkin, niin ainakaan tämä placebo ei SILTIKÄÄN kerää kehoon ylimääräisiä kemikaaleja runsain mitoin! Eikä luontoon.
Ihmiset keillä on lapsia; haluatteko te vartavasten heittää rakkaat lapsenne maailmaan joka hukkuu kohta paskaan ja sairauksiin? Tai siis hukkuu jo. Mm. monta kertaa Suomen kokoinen muovilautta tyynellä merellä. ”No mut sehän on siel merellä, mitä se meitä haittaa”. Haluatteko te työntää lapsiinne myrkkyjä vauvasta asti? Niin täällä suurin osa tekee. Valitettavasti.
Olkaa tarkkoina soijan kanssa. Ks. Monsanto- dokumentti http://ohjelmat.yle.fi/ulkolinja/monsanto_outoa_agrobisnesta. Tuon dokumentin jälkeen mietin kaksi kertaa pistänkö suuhuni soijaa tai maissia.
Intiassa ei juoda lainkaan maitoa ja ei siellä ole myöskään osteoporoosia. Kalsiumin saa muualta paremmin imeytyvässä muodossa, esim. niistä seesaminsiemenistä. D-vitamiiniä täällä Suomessa tarvittaisiin monikertaiset määrät mitä nykysuositukset on, että mm. se kalsiumikin imeytyisi paremmin.
Ihana juttu Anne! Odotan innolla jatkoa sarjalle. 🙂
Huh on kyllä hyvää tuo smoothie. Täytyy ottaa tavaksi..
Teksti täynnäkirjoitusvirheitä! Raskasta luettavaa ilmanvälilyöntejä!
Joo todella freesiä tekstiä! Et sattuisi Jontun sisko olemaan?
Lähiluomuleivän tiestä löytyy lisää havainnollista materiaalia täältä
http://www.luomu.fi/mistaruokatulee/_pages/leivantie.htm
Lähellä tuotettu luomuruoka on kyllä ihan jees, mutta kun sitä ruvetaan kuljettamaan ympäri maata, niin sana luomu menettää merkityksensä.
Harvat kyseenalaistavat sitä, että luonnonmukainen maatalous on ympäristön ja ihmisten kannalta toivottavaa. Yleinen pelko kuitenkin on, ettei luomuviljely tuota riittävän hyvin.
Se ei pidä paikkaansa. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että kehittyneissä maissa luomusadot vertautuvat tavallisiin satoihin ja kehitysmaissa ne ovat merkittävästi näitä suuremmat {minus} erityisesti siellä, missä viljely perustuu vähäisiin tuotantopanoksiin, kuten Afrikassa.
Vuonna 2007 julkaistu, maailmanlaajuiseen aineistoon perustuva tutkimus osoitti, että luomusadot olivat kehittyneissä maissa keskimäärin 92 prosenttia tavallisista sadoista. Kehitysmaissa luomuviljely tuotti 80 prosenttia tavallisia tiloja enemmän.
Tutkijoiden oletuksen mukaan luomumenetelmin voitaisiin tuottaa tarpeeksi ruokaa, jotta nykyinen maapallon väestö tai jopa suurempi joukko saisi syödäkseen. Viljelyyn ei tarvitsisi raivata lisämaata.
Laskelmien mukaan käyttämällä hernekasveja peittokasveina olisi myös mahdollista sitoa niin paljon typpeä maaperään, että se korvaisi nykyiset synteettiset lannoitteet. Tämä kumoaa pelon siitä, ettei luomukriteerit täyttäviä lannoitteita olisi tarjolla.
Kaikkiaan 57 maata ja 286 viljelyhanketta kattaneessa tutkimuksessa havaittiin, että tuotantomäärät kasvoivat keskimäärin 79 prosenttia, kun viljelijät omaksuivat tiettyjä luomumenetelmiä. Näitä olivat esimerkiksi integroitu tuhoeläintorjunta ja ravinnehuolto, kynnöstä luopuminen, lyhytkiertoviljely, sadeveden hyödyntäminen kuivilla alueilla sekä karjankasvatuksen ja kalanviljelyn yhdistäminen kasvintuotantoon.
Latinalaisessa Amerikassa suurimpien tilojen kokonaistuotanto lisääntyi 46 prosenttia. Afrikassa sadot kasvoivat keskimäärin jopa enemmän kuin koko aineistossa: 116 prosenttia koko Afrikassa ja 128 prosenttia Itä-Afrikassa. Myös kaikki ruoantuotannosta julkaistut case-tutkimukset ovat osoittaneet satojen lisääntyneen hehtaaria kohden.
Uudet käytännöt myös vähensivät ympäristöhaittoja. Entistä tehokkaampi vedenkäyttö, hiilidioksidin sitominen maaperään ja tuholaismyrkkyjen tarpeen väheneminen ovat osoitus siitä, miten olennaisesti luomuun siirtyminen vaikuttaa ympäristöön.
Etiopiassa vuodesta 1996 toimineen Tigray-hankkeen tiedot vuosilta 2002, 2003 ja 2004 osoittavat, että kompostimullalla lannoitetuista pelloista saatiin keskimäärin suurempia – joskus jopa kaksinkertaisia – satoja kuin kemiallisesti lannoitetuista.
Hernettä lukuun ottamatta kompostimullan käyttö kaksinkertaisti sadot verrattuna sellaiseen viljelyyn, jossa mitään lannoitteita ei käytetty. Kompostimulta tuotti suuremmat sadot myös verrattuna kemiallisiin lannoitteisiin, joskaan ero ei ollut yhtä selvä.
Tutkimus kertoo Afrikasta paljon muutakin tärkeää tietoa. Esimerkiksi maaperän ja vesien suojelu Burkina Fason ja Nigerin kuivilla alueilla on kohentanut jo kerran loppuun kulutetun viljelymaan laatua. Keskivertoperhe tuotti nyt 153 kiloa ylijäämäviljaa vuodessa, kun ennen sato jäi noin 644 kiloa vajaaksi.
Etiopiassa noin 12500 taloutta on siirtynyt kestävään maatalouteen, minkä ansiosta niiden sadot ovat kasvaneet 60 prosenttia. Pohjois-Etiopian Tigrayssa kompostimullalla lannoitettujen peltojen sadot olivat 3{minus}5-kertaiset verrattuna kemikaaleilla lannoitettuihin.
Malawissa kalankasvatuksen yhdistäminen vähäisten tuotantopanosten viljelyyn noin 2000 tilalla lisäsi vihannessatoja 2700:sta 4000 kiloon hehtaaria kohden. Samaan aikaan perheet saivat 1500 kiloa kalaa hehtaaria kohden ja uuden ruoanlähteen.
Myös Latinalaisesta Amerikasta saatiin hämmästyttäviä tuloksia. Hondurasissa ja Guatemalassa 45000 perhettä on karkeasti ottaen viisinkertaistanut satonsa käyttämällä luomulannoitteita, peittokasveja, korkeuskäyrän mukaisia nurmikaistoja ja eläinten lantaa.
Perun, Bolivian ja Ecuadorin korkeiden vuoristoseutujen viljelijät kolminkertaistivat perunasatonsa pääasiassa käyttämällä luomulannoitteita maaperän rikastamiseen. Alueet kuuluvat maailman vaikeimmin viljeltäviin.
Brasiliassa luomulannoitteiden ja peittokasvien käyttö suurensi maissisatoja 20{minus}250 prosentilla. Perussa perinteisten inkojen kehittämien pengerrysten hyödyntäminen lisäsi ylänköalueiden satoja 150 prosenttia.
Hondurasissa maaperän suojelu ja luomulannoitteet ovat kolmin- tai nelinkertaistaneet sadot. Kuubassa, jossa on yli 7000 luomuviljeltyä kaupunkipuutarhaa, tuottavuus on kasvanut 1,5 kilosta 20 kiloon neliömetriltä.
Nepalissa luomuun siirtyminen on lisännyt satoja 175 prosenttia. Pakistanissa mangon ja sitrushedelmien sadot ovat kasvaneet 150{minus}200 prosenttia luomumenetelmien ansiosta. Näitä ovat esimerkiksi multaus, suorakylvö, kompostointi sekä hedelmäpuiden istuttaminen kahden vaon tekniikalla.
Tulosten perusteella on ilmeistä, että luomumaatalous on tuottavaa ja että sillä voidaan vastata ruokaturvallisuuden haasteisiin etenkin kehitysmaissa.
Kansainvälinen maataloustutkimusfoorumi IAASTD toteaa viime vuoden raportissaan, että maataloustietämyksen, -tutkimuksen ja -tekniikan painopisteen siirtäminen luomun suuntaan auttaa vastaamaan ympäristöongelmiin ja samalla ylläpitää tai lisää tuottavuutta.
Luomun avulla viljelijät voivat myös kehittää paikallista ruoantuotantoa pienin kustannuksin, heti saatavilla olevin keinoin ja ympäristön kärsimättä.
Kirjoittaja työskentelee Oakland Institute -kansalaisjärjestössä erikoistutkijana sekä Third World Network -kansalaisjärjestöverkoston bioturvallisuusohjelmassa.
©IPS
Luomuruoka on tosiaan vanha tuttu ja ihan hyvä juttu. Suosin kaupassa käydessä luomua ja tilaan jotain luomu-superruokaa netistäkin http://luontaistuote.nettikauppaa.fi
Luomua tärkeämpää itselleni on että saisin lähiruokaa – on käsittämätöntä että osa ruoasta on käynyt Kiinassa lentokoneella ennen päätymistä rekka-auton konttiin, josta se on lopulta päätynyt lähikauppani hyllylle – hyi olkoon. Lähiruoka on tyypillisesti vieläpä luomua, joten kiinnittäisin siihen isomman huomion kuin ”pelkkään” luomuun.
Öö tota Intiassa kyllä syödään maitotuotteita. Mites vaikka toi paneer-juusto, raita ja lassi?
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous