Kohti luomua (4/6): Kemikaalicocktail-blogin Noora luovii luonnonkosmetiikan maailmassa

Ajattelin luonnonkosmetiikan maailmaan sukeltamisen olevan helppoa. Pakkausmerkintöjen kirjavuus, tuotteiden teho ja saatavuus olivat kuitenkin varsin haasteellisempia selvittää. Pyysin koordinaatteja luonnonkosmetiikkaviidakossa pidempään kahlanneelta Kemikaalicocktail-blogin Nooralta.

Noora Shingler työskentelee toimittajana ja YLEn ympäristökoordinaattorina. Vapaa-ajallaan hän kirjoittaa suosittua Kemikaalicocktail-nimistä blogia, joka tutkii ja makustelee niin luonnonkosmetiikkaan kuin luomuruokaan ja muihin ympäristöaiheisiin liittyviä juttuja.

”Päädyin juontamaan Kuningaskuluttaja-ohjelmaa ja ensimmäisen juttuni aihe oli terveyssiteen anatomia. Toimituksessa haluttiin tietää, millaisia kemikaaleja terveyssiteissä on, ja uutena toimittajana sain tietysti tämän hieman oudon aiheen tutkittavakseni.”

Juttua tehdessään Noora huomasi, että kaikessa päivittäin käsittelemässämme – ruuassa, vaatteissa, kosmetiikassa – on paljon sellaista, mitä emme näe ja mitä tuoteseloste ei paljasta. Tästä heräsi kiinnostus tutkia aihetta syvemmin, ja kun työaika ei siihen riittänyt, syntyi blogi.

Vatsavaivoista eroon puhtaan ruualla

Luomun pariin Noora ohjautui toisaalta myös huolehtiessaan omasta fyysisestä hyvinvoinnistaan. ”Olen kärsinyt vatsavaivoista siitä saakka, kun muutin kotoa. Läheiseni sanoivat, että ne liittyivät opiskelustressiin, ja lääkärit antoivat minulle monen muun vatsavaivoista kärsivän tapaan ärtyneen paksunsuolen diagnoosin.”

Ollessaan kaksi viikkoa Japanissa Noora huomasi vatsavaivojen kadonneen. ”Ryhdyin miettimään, miltä osin ruokavalioni oli siellä erilainen ja totesin, etten käyttänyt ainakaan lehmänmaitoa, leipää enkä sokeria. Reissun jälkeen aloin tutkia, mitä syön ja pääsin hieman jyvälle elintarvikkeiden lisäaineista. Vatsan turpoaminen ja kivut loppuivat siihen.”

Kovin runsaasti kosmetiikkaa Noora ei käytä, mutta sen vähänkin hän pyrkii valitsemaan luonnonmukaisena. Tällä hetkellä peilikaapin valikoimiin kuuluu lähinnä Weledaa, Logonaa ja Laveraa, mutta ihan kaikkeen ei toimivaa luonnonmukaista valintaa ole löytynyt. ”En ole esimerkiksi löytänyt hyvää meikkivoidetta luonnonkosmetiikkasarjoista. Vaikka etsinkin vaihtoehtoja tavalliselle kosmetiikalle, en ole valmis ryhtymään näppylänaamaiseksi.”

Luonnonkosmetiikan tunnistaa sertifikaatista

Hankalinta luonnonkosmetiikkaan siirtymisessä on Noorankin mukaan todellisten luomutuotteiden tunnistaminen. ”Tärkein luonnonkosmetiikan tunnusmerkki on sertifikaatti. Hyvää perustietoa löytyy Totuus kosmetiikasta -kirjasta, jossa on kattavat listat tuotteiden ainesosista.”

Luonnonkosmetiikan sertifikaatteja myöntävät esimerkiksi saksalainen BDIH, ranskalainen Cosmebio ja brittiläinen Soil Association. Rita Stiensin Totuus kosmetiikasta on jo löytänyt tiensä minunkin kirjahyllyyni.

Luomuilun myötä Noora on jättänyt myös hiusten värjäämisen. Blogipostauksessaan Noora kirjoittaa hiusväriaineiden vaaroista. ”Arkiympäristössämme on alle kymmenkunta niin voimakasta kemikaalia kuin hiusväriaine.  En usko, että kaikki meistä voisivat mitenkään kestää niitä.”

Ahkerana hiusten värjääjänä minua kiinnostaa, mitkä väreistä ovat pahimpia. Toisin kuin arvaisin, Noora sanoo, että tummimmat värit ovat voimakkaimpia. ”Vaalentaminen on hiusten laadulle kuluttavaa, mutta vaalennusaineet eivät sisällä yhtä vahvoja kemikaaleja kuin tummat.”

Oma kampaajani käyttää hiusvärejä, jotka ovat ammoniakittomia. Nooran mukaan ne ovat parempia kuin ammoniakkia sisältävät, mutta eivät silti vaarattomia. ”Organic-sarjoja löytyy myös hiusten värjäämiseen. Toisaalta, ellei vertailukohtaa värille aseta kaupan purkkiväriin, näyttää luonnollinen hiusten väri itse asiassa todella hyvältä. Monesti se sopii paremmin omien kasvojen ihonväriin ja silmiin.”

Muutoksia kumpaankin suuntaan

Huomaan odottavani pelkkiä positiivisia vastauksia kysyessäni, millaisia muutoksia luomuilu on tuonut mukanaan. Yllätyn Nooran vastatessa, että kasvojen iho on mennyt jopa aavistuksen huonommaksi. ”Minulla ei aikaisemmin ollut näppyjä, mutta nyt niitä on tullut. Olen tosin lopettanut kaksi vuotta sitten myös e-pillereiden syömisen, mutta en usko, että se yksin vaikuttaisi näin pitkään. Etsin edelleen iholleni parasta sarjaa.”

Noora arvelee, etteivät luonnonkosmetiikan pesu- ja puhdistusaineet aivan jaksa tehota, jos kasvoilla käytetään myös tavanomaista kosmetiikkaa. ”Ehkä pitäisi vaihtaa aivan kaikki tuotteet luonnonkosmetiikkaan, jottei iho jäisi puhdistettaessa likaiseksi. Kuorin ihoni joka viikko saadakseni sen puhtaaksi, mutta parasta olisi kaiketi päästä kokonaan irti kemiallisesta ja keinotekoisesta.”

Ihastuminen kookosöljyyn

Erityisiä ilonaiheita kuitenkin löytyy. ”Ehdoton suosikkini on luomukookosöljy, jota käytän sekä ihorasvana että dödönä. Ollessani reissussa Thaimaassa testasin varovasti, toimiiko öljy väitetysti myös aurinkorasvan korvikkeena, ja näin tosiaan oli. Kaiken tämän lisäksi kookosöljy kestää ruoanlaitossa kuumentamista paremmin kuin muut kasviöljyt.”

”Luonnonkosmetiikan käyttäminen tuo minulle henkistä hyvinvointia tietäessäni, että huuhdellessani meikit en kuormita ympäristöä. Nykypesuaineet jämähtävät luontoon, kertyvät eläimiin ja kasveihin, mutta me tulemme harvoin ajatelleiksi sitä.”

Kiisteltyjä raaka-aineita

Olen lukenut hammastahnoissa käytetyn fluorin ja dödöjen alumiinin vaaroista – mitä Noora niistä ajattelee? ”Fluori hammastahnassa on kiistelty aihe, johon ei ehkä ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Kokeilin viime keväänä Weledan tahnoja, ja ne toimivat hyvin. Reikiintyminen on kuitenkin hidas prosessi, joten en osaa sanoa, olivatko tahnat tarpeeksi tehokkaita.”

”Jos söisimme vain luomuruokaa ja välttäisimme lisättyä sokeria, ehkä luonnollisempikin hammastahna riittäisi. Ruokailumme on kuitenkin niin kaukana luonnollisesta ravinnosta, että tarvitsemme myös tehokkaampia aineita purukaluston puhdistamiseen.”

Antiperspiranttien sisältämään, hikoilun estävään alumiiniin Noora suhtautuu varauksella. ”Mielestäni on luonnotonta, että ihmisen hiki ei tule ulos kehosta. Ei alumiini välttämättä syöpää aiheuta, mutta minulle luonnottomuuden tunne riittää kannustukseksi käyttää jotain muuta. Luomukookosöljyn ohessa yritän käyttää mitä tahansa muuta dödöä kuin alumiinia sisältävää.”

Eikä hikoilun estämisessä vielä mitään, mutta eräs ystävättäreni kertoi, että on olemassa aineita, jotka estävät ihokarvojen kasvun. En haluaisi edes tietää enempää! Kuinka voimakasta aineen tulee olla, jotta se muuttaa niin radikaalista kehon luontaisia toimintoja?

Suurien kosmetiikkatalojen ja kuluttajan haaste

Noora näkee luonnonkosmetiikan tulevaisuuden valoisana, mutta kuluttajalle haastavana. ”Uskon, että luonnonkosmetiikkavalikoimat paranevat entisestään. Jopa isoilla kosmetiikkataloilla on painetta luonnonmukaistumiseen: ne lanseeraavat vihreitä pakkauksia ja pohtivat, pitäisikö niiden tehdä omaa tutkimusta luonnonkosmetiikan saralla.”

Mukavia uutisia kuuluu jo. Esimerkiksi Biotherm on lanseerannut Deo Pure Natural Protect -dödön, joka on parabeenittoman ja alumiinittoman koostumuksensa ansiosta saanut ECOCERT-sertifikaatin. Onkohan kukaan lukijoista ehtinyt sitä vielä testata?

Toisaalta Noora uskoo kuluttajan aseman vaikeutuvan entisestään. ”Hyvien tuotteiden rinnalle tulee varmasti myös kyseenalaisia tuotteita, joiden vuoksi kuluttajan vaikea erottaa oikeaa luonnonkosmetiikkaa.”

Lue luomujuttuja:
BDIH
Cosmebio
http://joulukalenteri24.blogspot.com/
Kemikaalicocktail
Luomu.fi
Nutrix
Pro luonnonkosmetiikka ry
Puhdistamo
http://raakareseptit.blogspot.com/
Soil Association

Anne