Kolposkopia on gynekologinen tähystys, jossa otetaan koepala – sattuuko se? Lääkäri vastaa

Kolposkopia on gynekologin tekemä tähystystutkimus. Kotilääkärin lukija Nekku kysyy gynekologi Katja Kerolta, miten tutkimukseen pitää valmistautua.

Mitä kolposkopiassa tapahtuu, sattuuko se? Miten tutkimukseen pitää valmistautua ja kuinka kauan tuloksissa kestää?
Nekku

”Kolposkopia tarkoittaa ulkosynnytinten, emättimen ja kohdunsuun tähystystä. Se tehdään, jos kohdunsuun irtosolututkimuksessa on todettu poikkeava löydös tai jos suuren riskin papillooma- eli HPV-virustesti on toistuvasti positiivinen. Virustyypit jaetaan ryhmiin sen mukaan, miten vahva yhteys niillä on kohdunkaulan syöpään. Yleisimmät suuren riskin tyypit ovat HPV 16, 18, 31, 33, 45, 52 ja 58.

Muita syitä kolposkopialle voivat olla kondyloomat, ulkosynnyttimien näppylät tai kyhmyt, ulkosynnyttimien ja emättimen ihottumat, kuten valkojäkälä ja punajäkälä, yhdynnänjälkeiset verenvuodot, välivuodot, vaihdevuosien jälkeen ilmenevä verenvuoto tai poikkeavan näköinen kohdunsuu.

Kolposkopiassa saadaan tarkempaa tietoa irtosolunäytteessä näkyvistä poikkeavista soluista sekä mahdollisesta hoidontarpeesta. Toimenpiteenä se muistuttaa tavallista gynekologista tutkimusta ja irtosolunäytteenottoa, mutta lisäksi siinä käytetään mikroskooppia sekä etikka- ja jodivärjäystä. Värjäykset tehdään vanutupolla, joka kastetaan mietoon etikkahappoon ja jodiliuokseen, jonka jälkeen ulkosynnyttimet ja emätin pestään näillä vanutupoilla. Värjäykset voivat tuntua kylmiltä, mutta ne eivät satu. Jos limakalvo on rikki, saattaa tuntua lievää kirvelyä.

Värjäykset tuovat mahdolliset muutosalueet paremmin esille, jolloin niistä on helpompi ottaa pieniä nuppineulan pallopään kokoisia koepaloja patologille tarkastettavaksi. Koepalan otto emättimen yläosasta ja kohdunsuulta ei yleensä tee kipeää. Ulkosynnyttimet ovat tuntoherkemmät, joten ne puudutetaan aina.

Koepalan otto voi toimia myös tavallaan ”rokotteena” aktivoimalla potilaan omaa immuunijärjestelmää hoitamaan muutosalueita. Se voi vaimentaa viruksen latentiksi eli elimistössä nukkuvaksi virukseksi, joka ei aiheuta elimistössä muutoksia.

Koepalavastauksissa menee usein muutama viikko. Sinä aikana sinun kannattaa unohtaa koko asia ja luottaa siihen, että olet hyvässä hoidossa.

Kolposkopian yhteydessä otetaan usein papakoe. Koska verinen vuoto häiritsee sen tulkintaa, toimenpide tulisi tehdä silloin, kun potilaalla ei ole kuukautisia.

Kolposkopia kestää 10–20 minuuttia. Sen jälkeen voi tulla verivuotoa muutaman päivän ajan, jolloin on syytä välttää tamponin ja kuukupin käyttöä, yhdyntää ja ammekylpyjä.

Voit mennä kolposkopiaan rauhallisin mielin. Sinun ei tarvitse valmistautua toimenpiteeseen mitenkään.
Kerro lääkärille tai hoitajalle, jos sinua pelottaa tai sinulla on traumaattisia, tutkimuksessa mahdollisesti aktivoituvia kokemuksia. Näin ammattilaiset osaavat kohdata sinut entistäkin rauhallisemmin.”

Katja Kero, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaalineuvoja, psykoterapeutti

Kysy Kotilääkäriltä

Kaipaatko neuvoa johonkin terveysongelmaasi? Kotilääkärin asiantuntijat vastaavat joka numerossa lukijoiden kysymyksiin terveydestä, hyvinvoinnista, ravitsemuksesta tai lääkityksestä. Kotilääkäri on terveyteen ja hyvinvointiin erikoistunut lehti, jota tehdään Annan toimituksessa.

Kysymyksiin vastaavat:

Karin Blomgren, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Jaakko Halonen, yleislääketieteen erikoislääkäri
Esko Kaartinen, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
Pasi Lehto, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri
Katja Kero, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaalineuvoja, psykoterapeutti
Pirjo Saarnia, laillistettu ravitsemusterapeutti
Reija Yrjölä, apteekkari