Terveys

Koronavirus pelottaa riskiryhmään kuuluvaa Anna-Stina Määttää: “En tiedä, selviäisinkö siitä”

Koronavirustaudin riskiryhmään kuuluva ihminen on suuremmassa vaarassa covid-19-taudin suhteen. Anna-Stina Määttä on yksi heistä. “Tartunnan saaminen pelottaa, koska jo tavallinen flunssa voi viedä minut sairaalaan.”
Teksti: Pauliina Rasi Kuvat: iStock, Anna-Stina Määtän kotialbumi

Rovaniemeläinen Anna-Stina Määttä, 42, on pysynyt tiukasti kotona viimeiset kaksi viikkoa. Määtällä on vaikea astma, joka lääkehoidosta huolimatta oireilee. Hän kärsii lähes päivittäin hengenahdistuksesta, yskästä ja keuhkojen vinkumisesta. Hän kuuluu vaikean astmansa vuoksi koronavirustaudin riskiryhmään, ja jos hän sairastuu, hän saa sairauden vaikean muodon todennäköisemmin kuin perusterve ihminen.

– Koronavirus pelottaa. Tiedän, että jos saan sen, se on minulle tosi paha juttu. En tiedä, selviäisinkö siitä, Anna-Stina sanoo.

Anna-Stina Määttää mietityttää koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvien tilanne panepidemian aikana.

Anna-Stina Määttää mietityttää koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvana covid-19-taudin leviäminen.

Sairaalaan monta kertaa vuodessa

Jo tavallinen nuha aiheuttaa Anna-Stinan astman pahenemisen ja saattaa johtaa jopa sairaalahoitoon.

– Hengitys menee niin ahtaaksi, etten pysty enää puhumaan tai toimimaan. Juuri puolitoista kuukautta sitten olin sairaalassa flunssan vuoksi. Yleensä niin käy kahdesta neljään kertaa vuodessa, hän kertoo.

Anna-Stina asuu normaalioloissa kahdestaan 15-vuotiaan tyttärensä Emman kanssa, mutta kaksi viikkoa sitten tytär joutui muuttamaan isänsä luokse suojellakseen äitiään tartunnalta.

– Totta kai on kauhea ikävä. Soittelemme ja viestittelemme monta kertaa päivässä ihan tavallisista asioista, kuten miten etäkoulu sujuu ja onko hän muistanut syödä. Onneksi Emma on hyvin ymmärtänyt, miksi nyt ei voi mennä kavereiden kanssa ostoskeskuksiin tai Mäkkärille hengailemaan.

Kuka tahansa voi olla covid-19-taudin tartuttaja

Anna-Stinalla on myös kaksi jo aikuista poikaa, ja lapset ovat tietysti huolissaan äidin puolesta.

Eristäytynyt elämä tuntuu sosiaalisesta ihmisestä välillä raskaalta. Henkilökohtainen avustaja tuo ruokatarpeet ja lääkkeet kotiin, ja ulkona Anna-Stina käy vain lenkittämässä koiraa.

– Mietin joka kerta koskiessani vaikkapa ovenkahvaan, että tästä voi saada viruksen. Ulkona liikkuessani ajattelen, että kuka tahansa voisi olla tartuttaja. Pidän tietysti turvavälin muihin ulkoilijoihin.

Lue myös: Jos koronavirus huolestuttaa jatkuvasti, mitä tehdä? Katkaise huolikierre psykologin ohjeilla

Videopuhelut soimaan

Sosiaalinen Anna-Stina pitää itsensä kiinni ystävien elämässä puhelujen, viestien ja videopuheluiden avulla. Myös kissa ja koira pitävät seuraa, ja käsitöiden parissa aika kuluu nopeasti.

Hyvää ajankulua ovat myös viime syksynä etäopiskeluna aloitetut coaching-opinnot. Coachingin ajatuksena on auttaa ihmisiä saamaan selkeyttä elämäänsä ja tukea esimerkiksi elämänmuutoksissa.

Anna-Stina on aloitellut ensimmäisiä harjoituspuheluitaan coaching-asiakkaidensa kanssa ja huomannut, että monet tekniikat auttavat hyvin koronaviruksen herättämään huoleen ja ahdistukseen.

– Esimerkiksi rentoutus- ja hengitysharjoitukset voivat auttaa, jos tilanne huolestuttaa kovasti.

Lue myös: Kokeile Sanna Mämmin ihanasti piristävää loving kindness -meditaatiota – alle 3 minuutissa parempi olo

Koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvan toive

Jos Anna-Stina haluaisi yhden asian viestittää koko Suomelle, hän toivoisi ihmisten pysyvän nyt kodeissaan mahdollisimman paljon.

– Että ihmiset ottaisivat vakavasti tämän asian ja hoitaisivat esimerkiksi pakolliset kauppa-asiat vain kerran viikossa, jotta taudin leviäminen saataisiin kuriin, eikä tilanne pääsisi yhtä pahaksi kuin Italiassa ja Espanjassa.

Anna-Stina kokee, että alkuun koronaviruksen vaaraa myös vähäteltiin.

– Minua ärsytti, kun ihmiset sanoivat, että koronavirus on kuin mikä tahansa flunssa. Olen tyytyväinen, että rajoituksiin on ryhdytty ja tämä otetaan vakavasti.

Kaaoksen keskellä Anna-Stina näkee kuitenkin myös paljon hyvää: ihmiset auttavat toisiaan, ja esimerkiksi vapaaehtoiset vievät vanhuksille ruokaa kotiin, ettei heidän tarvitsisi lähteä kodeistaan.

Silti tulevaisuus mietityttää.

– Kuukausi tai kaksi sujuu varmasti hyvin. Mutta mitä jos tämä venyy vaikka puoleen vuoteen? Sitä en oikein osaa edes ajatella.

Kuka kuuluu koronavirustaudin riskiryhmään?

  • Allergikot ja atoopikot eivät kuulu koronaviruksen suhteen riskiryhmää. Heidän kannattaa kuitenkin lääkitä allergioita hyvin kevään siitepölykauden aikana.
  • Jos astma on hyvin hoitotasapainossa, eli ei aiheuta normaalissa elämässä oireita, riski on vähäinen. On tärkeää kuitenkin jatkaa oman lääkityksen ottamista säännöllisesti, lääkärin määräämän annostuksen mukaan. Näin pidetään astma hyvässä hallinnassa.
  • Astma, joka ei ole tasapainossa, kasvattaa riskiä sairastua koronaviruksen vakavampaan muotoon. Jos astma oireilee, nosta lääkitystäsi lääkärin antaman ohjeistuksen mukaan, tai kysy lääkäriltä tarkempia ohjeita. Hengitettävien kortisonilääkkeiden ja esimerkiksi allergiseen nuhaan käytettävien kortisonisuihkeiden käyttö on turvallista.
  • Julkisten paikkojen välttäminen on riskiryhmäläisille tärkeää juuri nyt. Jos etätyö ei ole mahdollista, kiinnitä erityistä huomiota suojautumiskeinoihin tai puhu työnantajan kanssa erikoisjärjestelyistä. Apua voi kysyä myös työterveyshuollosta.
  • Jos koronavirukseen viittaavia oireita ilmenee, ota herkällä korvalla yhteyttä terveydenhoitoon. Muista mainita, että sairastat astmaa.
  • Astmaatikkoja on Suomessa noin puoli miljoonaa. Tilastot eivät sen sijaan kerro, kuinka monen astma on huonossa hoitotasapainossa.
  • Apua ja neuvoja saa Allergia, iho- ja astmaliiton neuvontapuhelimesta kaikkina arkipäivinä: 0600 144 19.

Asiantuntijana Anne Vuorenmaa Allergia-, iho- ja astmaliitosta.

X