Terveys

Saisiko olla lisää energiaa, parempaa seksiä ja vähemmän stressiä? Näin lisäät helposti mielihyvähormonien tuotantoa ja lasket kortisolitasoasi

Lisää virtaa, parempaa seksiä ja vähemmän kipuja. Kun aivokemia toimii hyvin, arki voi muuttua hivenen onnellisemmaksi. Hyvän olon kemikaaleihin jokainen voi vaikuttaa itse.
Teksti: Virve Järvinen Kuvat: iStock

Hyvän seksin tai kunnon juoksulenkin jälkeen maailma tuntuu hetken entistä paremmalta paikalta: olo on levollinen ja voimaantunut. Kiitos siitä kuuluu hormoneille; umpirauhasten erittämille, elimistön kemiallisille viestinvälittäjille. Hikinen hetki vällyjen välissä tai pururadalla aiheuttaa elimistössä melkoisen hormonimyrskyn.

– Oksitosiini-, dopamiini-, serotoniini- ja endorfiinihormo­nien määrä lisääntyy, ja kortisolin, adrenaliinin ja noradrenaliinin määrä vähenee, endokrinologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Reeta Rintamäki Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoo.

Osuuttaan veressä kasvattavat hormonit lisäävät mielihyvää. Vähemmistöksi jäävät hormonit ovat stressihormoneja, joiden määrän lasku rentouttaa ja rauhoittaa.

Terveen ihmisen elimistö tuottaa hormoneja niin kauan kuin ihmisessä henki pihisee. Niiden määrän lisääntyminen tai laskeminen tuntuu hyvinvoinnissa. Seksiä ei kuitenkaan voi harrastaa koko ajan, eikä kukaan jaksa juosta määrättömästi. Onneksi hormonitoimintaan voi vaikuttaa hetkellisesti muillakin tavoilla.

Lue lisää: Sotku ja kodin epäjärjestys aiheuttavat tutkitusti stressiä ja vaikuttavat jaksamiseen – raivaaminen kannattaa aloittaa pienin askelin

Oksitosiini auttaa kiintymään

Hyvältä tuntuva kosketus, seksi ja orgasmi kiihdyttävät oksitosiinin eritystä. Sitä erittyy, kun ihminen koskettaa toista tai tulee itse kosketetuksi.

Oksitosiinia erittyy tavallista runsaammin verenkiertoon myös synnytyksen ja maidon­erityksen käynnistymisen yhteydessä.

Mihin tarvitaan?

Oksitosiini vahvistaa hoivaamisen halua ja kiintymystä. Se lujittaa luottamusta toiseen ihmiseen ja saa ihmisen tuntemaan myötätuntoa.

Mistä lisää?

Halaa ja helli. Hiero ja rasvaa jalkoja, pese selkää ja harjaa hiuksia – tai turkkia. Lemmikkieläin helpottaa yksinasuvan kosketuspulaa.

Kokeile kosketushoitoja. Jos ne tuntuvat vierailta, pyydä ammattilaista aloittamaan hartioista ja kämmenistä. Niiden hierominen tuntuu tottumattomastakin mukavalta.

Endorfiini lisää mielihyvää

Endorfiinit ovat morfiinin kaltaisia aineita, elimistön omia opiaatteja. Niitä vapautuu verenkiertoon rankan liikunnan aikana.

Mihin tarvitaan?

Endorfiinit lisäävät mielihyvää, lievittävät kipua ja vähentävät nälän tunnetta. Niiden voimin juostaan maratoneja, sinnitellään sairauteen liittyvän säryn kanssa ja pidetään paino kuosissa. Niiden vapautuminen liikunnassa lisää liikuntamotivaatiota – tosin kaikilla ihmisillä liikunta ei potki niitä liikkeelle samalla tavalla.

Mistä lisää?

Lisää tehoja liikuntaan. Lyhytkin liikuntasessio saa endorfiinit ryöpsähtämään, kunhan se on riittävän rankka.

Myös nauraminen vapauttaa endorfiineja, joten katso komedia tai kerää ystävät kokoon.

Mindfulness-harjoitukset lisäävät hyvän olon hormoneja: hengitykseen keskittyminen on helppo harjoitus.

Dopamiini lisää seksuaalista halukkuutta

Dopamiinia erittyy tavallista enemmän, kun kokee jotain uutta, kiihottavaa tai nautinnollista. Se tekee ateriasta elämyksen ja toisesta ihmisestä haluttavan, sillä se lisää seksuaalista halukkuutta aivoissa.

Mihin tarvitaan?

Dopamiini on elimistön oma keino palkita ihminen suorituksistaan. Se motivoi tavoittelemaan päämääriä, haluja ja tarpeita ja tuo tekemisiin merkityksen. Dopamiininnälkä saattaa selittää riippuvuuksia ja ihmisen elämyshakuisuutta.

Mistä lisää?

Kuuntele mielimusiikkia. Jo oman lempimusiikin odottaminen aktivoi aivojen mielihyväjärjestelmää.

Innostu uudesta. Utelias elämänasenne ja uudet harrastukset ylläpitävät dopamiinin tuotantoa.

Pitkitä nautintoa. Mielihyvä motivoi vain, jos siitä on niukkuutta. Siksi on parempi tehdä joka päivä jotain pientä, joka tuottaa mielihyvää kuin ahmaista – kirjaimellisesti – kerralla koko kakku.

Serotoniini säätelee mielialaa ja unen laatua

Serotoniinia vapautuu, kun tuntee itsensä tärkeäksi. Rakastuneena sen pitoisuudet lisääntyvät voimakkaasti. Serotoniinin puute liittyy mielialan laskuun. Valtaosa serotoniinista muodostuu suolistossa.

Mihin tarvitaan?

Serotoniini osallistuu mielialan ja ruokahalun säätelyyn. Se vaikuttaa unen laatuun ja nukkumiseen.

Mistä lisää?

Hakeudu valoon. Auringonvalo ja pimeän vuodenajan aikaan kirkasvalo lisäävät serotoniinin tuotantoa.

Ruoki suolistomikrobeja. Kuitupitoinen ruoka ja maitohappobakteerit lisäävät suoliston hyviä bakteereita.

Auta muita. Vapaaehtoistyö lisää monesti merkityksellisyyden tunnetta.

Muistele mukavia. Aivot eivät tunnista, tuleeko mielihyvä tästä vai menneestä hetkestä.

Stressi­hormonit: kortisoli, adrenaliini ja nor­adrenaliini

Kortisoli, adrenaliini ja nor­adrenaliini ovat lisämunuaisten erittämiä hormoneja, joita vapautuu erityisesti stressitilanteissa. Adrenaliini ja noradrenaliini kiihdyttävät aineenvaihduntaa ja kohottavat sydämen sykettä ja verenpainetta.

Kortisoli vaikuttaa kaikkiin soluihin ja kudoksiin. Se säätelee kehon rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa, uni-valverytmiä ja puolustusmekanismeja.

Kortisoli ja muut stressihormonit olisi pidettävä matalalla, mutta milloin niitä tarvitaan?

Stressihormonit auttavat suoriutumaan paremmin lyhytkestoisessa stressissä. Jatkuva stressi on kuluttavaa, joten sitä kannattaa säännöstellä.

Jos kortisoli-, adrenaliini- tai nor­adrenalitaso on koholla jatkuvasti, miten tasoa voisi laskea?

Huolehdi palautumisesta. Riittävä uni ja pienet t­auot pitkin päivää laskevat stressihormonitasoja. Liiku luonnossa. Luonto palauttaa, vaikka siellä ei tekisi mitään erityistä. Opettele rauhoittumaan. Jatkuva suorittaminen pitää stressihormonit tapissa. Tiukan työpäivän jälkeen kannattaa liikkua, mutta kevyesti.

Kortisoli ei ole läheskään aina painonnousun syy

Kun mieliala heittelee, paino nousee tai seksi ei suju, on helppo moittia hormoneja.

– Hormoneissa ei ole hyviksiä eikä pahiksia, vaan elimistö säätelee niiden tuotantoa tarpeen mukaan, endokrinologi Reeta Rintamäki muistuttaa.

Yksittäisen hormonin osuutta esimerkiksi painonnousuun on hankala osoittaa, sillä hormonit leviävät verenkierron mukana laajalti.

– Joskus on kuitenkin helpompi syyttää hormoneja kuin hakea syytä omista elintavoista.

Harvinaisessa Cushingin oireyhtymässä kasvaimesta erittyy liikaa kortisolia elimistöön. Vale-Cushingin oireyhtymässä oireet ovat samanlaisia, mutta niiden taustalla voivat olla elintavat.

– Kortisolin tuotanto vaihtelee eri vuorokaudenaikoina. Jatkuva ylivireystila ja huonolaatuinen uni sotkevat sen. Tällöin kortisoli pysyy korkealla myös illalla ja yöllä, kun pitäisi rauhoittua nukkumaan.

Lue lisää:

Serotoniini ja uni: Uniongelmien taustalla voi olla serotoniinin puute

X