Terveys

Kun päänahka kutisee ja kuivuu, moni pidentää pesuväliä – oikea hoito on pestä usein ja välttää tiettyjä kosmetiikan aineita

Moni pyrkii pidentämään kutisevan päänahan pesuväliä, mutta niin ei ihotautilääkärin mukaan kannata tehdä. Sen sijaan ärtynyt hiuspohja kaipaa helliä otteita.

Teksti:
Outi Pippuri
Kuvat:
Istock

Kuiva ja kutiseva päänahka kiusaa monia tyypillisimmin talvella. Moni pidentää pesuväliä, mutta sitä ei ihotautilääkärin mukaan kannata tehdä. 

Moni pyrkii pidentämään kutisevan päänahan pesuväliä, mutta niin ei ihotautilääkärin mukaan kannata tehdä. Sen sijaan ärtynyt hiuspohja kaipaa helliä otteita.

Hiuspohja on ihoa siinä missä muukin iho, ja myös se voi kuivua. Kuiva päänahka on vaivana tyypillisimmin talvella, jolloin kuiva ulkoilma ja lämmityksen kuivattama sisäilma luovat lisähaastetta kaikelle ihon hyvinvoinnille. Mutta kuivalta tuntuvan päänahan oireilu saattaa viestiä muistakin ongelmista kuin kuivuudesta.

Hyvinvoivan päänahan tunnistaa ehkä parhaiten siitä, että sen olemassaolon voisi jopa unohtaa. Se ei hilseile, kutise, punoita tai muutenkaan ilmoittele ärtyneenä itsestään.

Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Kristiina Hintsanen Ihosairaalasta sanoo, että kuivuuden lisäksi tyypillisimpiä päänahan ongelmia on kolme: atooppinen ihottuma, psoriasis ja seborrooinen ihottuma, joka tunnetaan myös tali-ihottumana.

– Näiden erottaminen toisistaan kotikonstein voi olla vaikeaa, sillä ne kaikki aiheuttavat samankaltaisia oireita, kuten hilseilyä ja kutinaa. Välillä ihottumat voivat olla hyvinkin saman näköisiä. Lisäksi päänahkaan on vaikea itse nähdä, Hintsanen sanoo.

Kuiva päänahka: vältä sulfaatteja sampoossa

Päänahan tavallisin ongelma on seborrooinen ihottuma, joka johtuu talin erityksestä ja hiuspohjassa esiintyvästä malassezia furfur -hiivasienestä. Kyseinen hiivasieni on oleellinen osa lähes kaikkia hiuspohjan ongelmia.

– Jos hiuspohjan talineritys pääsee liian runsaaksi, malessezia-hiiva lisääntyy ja hiuspohjaan syntyy tulehdus, joka aiheuttaa hilseilyä, kutinaa, punoitusta ja ärsytystä, Hintsanen sanoo.

Moni pyrkii pidentämään kutisevan päänahan pesuväliä, mutta niin ei ihotautilääkärin mukaan kannata tehdä. Sen sijaan ratkaisevaa on se, miten ja millaisella tuotteella hiuksensa ja päänahkansa pesee.

Tärkeintä on valita herkälle iholle sopiva hellävarainen ja pH-neutraali sampoo, jossa ei ole hiuspohjaa ärsyttäviä hajusteita. Myös sulfaatteja, kuten natriumlauryylisulfaattia eli SDS:ää, sisältävät sampoot voivat joskus kuivattaa hiuspohjaa. Natriumlauryylisulfaatti on kosmetiikkatuotteissa hyvin yleinen tensidi eli pinta-aktiivinen aine, joka saa sampoon vaahtoamaan.

– Myös hankaaminen voi kuivattaa hiuspohjaa. Jos suihkussa pitkään hieroo ja hankaa päänahkaansa sampoolla, kuivuu hiuspohjan iho varmasti.

Etenkin seborrooisen ihottuman hoidossa ja ennaltaehkäisyssä päänahka on kuitenkin tarpeen pestä tarpeeksi usein.

– Pesemistä ei tarvitse pelätä, jos tuotteet ovat hellävaraiset. Hiuspohjaa ei kannata päästää rasvoittumaan turhaan. Runsas talin määrä hiuspohjassa altistaa hiivasienelle, mikä aiheuttaa päänahan ongelmien kierteen. Hiukset olisi hyvä pestä myös aina silloin, kun on hikoillut.

Lue myös: Kuinka usein peset hiuksesi? Trikologi kertoo, miksi ahkera peseminen kannattaa

Metyyli-isotiatsolinoni allergisoi herkästi

Päänahka on usein samaa paria muun ihon kanssa. Esimerkiksi atoopikko kärsii usein myös atooppisesta hiuspohjasta.

Silloin, jos päänahka on erittäin kuiva, sitä ei kannata pestä turhan usein, sillä vesipesukin kuivattaa ihoa. Muutama pesukerta viikossa voi riittää, mikäli hiusjuuret eivät rasvoitu. Erityisen tärkeää on käyttää hellävaraista, hajusteetonta ja pH-neutraalia pesutuotetta.

Hintsanen sanoo itse välttelevänsä metyyli-isotiatsolinonia sisältäviä tuotteita. Metyyli-isotiatsolinoni on herkästi allergisoiva, poishuuhdeltavassa kosmetiikassa käytettävä säilöntäaine, joka voi aiheuttaa iho-oireita. Aineen tunnistaa pakkauksen ainesosaluettelosta nimellä methylisothiazolinone.

Kuiva päänahka hyötyy perusvoidepesusta

Kuivuudesta kärsivälle iholle olisi tärkeää saada kosteutta. Kuiva päänahka saa kosteutta esimerkiksi perusvoidepesun avulla.

– Kosteusvoidepesu tehdään apteekista saatavalla perusvoiteella. Voidepesussa kannattaa käyttää jonkin verran vesipitoista perusvoidetta. Voidepesu kannattaa tehdä muutamana päivänä peräkkäin, Hintsanen sanoo.

Ensin hiukset kastellaan vedellä ja sen jälkeen perusvoide hierotaan päänahkaan. Lopuksi hiukset huuhdellaan vedellä ja tarvittaessa pestään hellävaraisella sampoolla.

Kuivuudesta kärsivälle iholle olisi tärkeää saada kosteutta. Päänahkaa voi kosteuttaa esimerkiksi perusvoidepesun avulla.

Esimerkiksi talvisin jokainen voi kuuriluontoisesti helliä päänahkaansa perusvoidepesulla.

Apteekeista saa myös erilaisia hiuspohjaseerumeita ja muita hiuspohjaan jätettäviä hoitotuotteita, jotka osa kokee hyödyllisiksi kuivan hiuspohjan kosteuttamisessa. Kotona voi halutessaan kokeilla myös oliiviöljyä päänahan kosteutukseen.

Hierominen voi ärsyttää päänahkaa

Millaisin keinoin oman päänahan hyvinvointia voisi edistää?

Kristiina Hintsanen sanoo, että toisin kuin moni luulee, esimerkiksi päänahan hieronta ei erityisesti edistä päänahan hyvinvointia. Hiuspohjassa on jo valmiiksi hyvä verenkierto. Sen sijaan hiuspohjan hankaaminen sormilla tai raastaminen harjalla voivat ärsyttää päänahan ihoa. Raapimisessakin on se riski, että iho voi rikkoutua ja altistua siten bakteeritulehdukselle.

– Sen sijaan esimerkiksi aurinko tekee kesällä hyvää hiuspohjalle. Tehokkaimmin päänahan hyvinvointia edistää sillä, että pesee hiuksia tarpeeksi usein tarpeeksi hellävaraisilla tuotteilla, sillä kaikilla meillä on talia ja hiivaa hiuspohjassa. Sen lisäksi päänahkaa kannattaa silloin tällöin kosteuttaa esimerkiksi perusvoidepesun avulla. On hyvä muistaa, että värjääminenkin voi ärsyttää ärtynyttä päänahkaa. Myös pipon jatkuva käyttäminen hautoo päänahkaa, mikä saattaa lisätä talineritystä ja hiivaongelmaa.

Hilsesampoo tai hydrokortisoniliuos rauhoittavat ärtynyttä päänahkaa

Mikäli päänahka hilseilee, kannattaa apteekista ostaa hilsesampoota ja käyttää sitä kuuriluontoisesti. Hilsesampoiden vaikuttavia aineita ovat esimerkiksi ketokonatsoli, salisyylihappo, erilaiset seleeniyhdisteet ja sinkkipyritoni.

– Hilsesampoota voi käyttää omatoimisesti muutamien viikkojen kuurina pari kertaa viikossa ja tarvittaessa ylläpitohoitona esimerkiksi kerran viikossa. Muina päivinä hiukset kannattaa pestä hellävaraisella sampoolla. Hilsesampoot kuivattavat päänahkaa, jos niitä käyttää jatkuvasti.

Hintsasen mukaan ärtynyttä päänahkaa voi myös tyynnyttää apteekista saatavalla miedolla hydrokortisoniliuoksella, joka rauhoittaa hiuspohjassa helposti syntyvää tulehdusprosessia.

– Hydrokortisoniliuosta levitetään päänahkaan kerran päivässä muutaman viikon kuureina.

Älä jää potemaan hiuspohjan kiukuttelua turhaan. Mikäli päänahka ei rauhoitu hellävaraisen pesun, perusvoidekosteutuksen, mahdollisen hilsesampookuurin tai miedon hydrokortisoniliuoksen avulla, kannattaa suunnata ihotautilääkärille.

X