Terveys

Silmien kuivuminen voi jopa sumentaa näön – oireiden lievitykseen on muitakin keinoja kuin kosteuttavat silmätipat

Näyttöjen tuijotus, kuiva sisäilma ja koneellinen ilmastointi pahentavat kuivasilmäisyyden oireita talvella. Useimmat saavat apua kosteuttavista silmätipoista, mutta muitakin hoitokeinoja on.

Teksti:
Jaana Kalliokoski
Kuvat:
iStock

Ruudun tuijotus vähentää räpyttelyä ja väsyttää silmiä.

Näyttöjen tuijotus, kuiva sisäilma ja koneellinen ilmastointi pahentavat kuivasilmäisyyden oireita talvella. Useimmat saavat apua kosteuttavista silmätipoista, mutta muitakin hoitokeinoja on.

Kuivasilmäisyys on silmäsairaus – vaikeusaste vaihtelee

Kuivasilmäisyys tarkoittaa joko kyynelnesteen vähyyttä tai olemassa olevan kyynelnesteen laadun heikkoutta, jolloin kyynelneste ei pysty pitämään silmää kosteana – tai molempia. Sen vaikeusaste voi vaihdella huomattavasti. Yhdelle se on pieni väliaikainen kiusa, toiselle ääritapauksessa näköä uhkaava sairaus.

Kuivasilmäisyyden oireita ovat silmien kirvely ja roskan tunne silmissä, silmien kuivuminen tai toisaalta vuotaminen, silmän pinnan ärsytys sekä vaihtelu näöntarkkuudessa.

Silmien kuivumiselle ei välttämättä löydy syytä

Kuivasilmäisyyden diagnosointi on helppoa, mutta sen juurisyytä ei aina välttämättä löydy. Niitä voi olla useita, ja ne voivat nivoutua toisiinsa.

Yksi syy kuivasilmäisyyteen on ikääntyminen, jonka vuoksi kyynelnestettä erittyy aiempaa vähemmän samalla kun sen laatu heikkenee.

Naisilla hormonitasapainon häiriöt voivat aiheuttaa kuivasilmäisyyttä, ja ainakin siksi kuivasilmäisyys on naisilla miehiä yleisempää.

Kuivasilmäisyys ja silmän pinnan ärsyyntyminen voivat johtua myös jostakin silmän pintasairaudesta. Sellaisia ovat krooniset silmän pinnan tulehdustilat, kuten ruusufinni. Myös erilaiset sidekudossairaudet, kuten nivelreuma, voivat aiheuttaa kuivasilmäisyyttä.

Jos silmiin on tehty laser- tai kaihileikkaus, kuivasilmäisyys on hyvin tyypillinen vaiva.

Näyttöjen tuijotus pahentaa silmien kuivumista

Näyttöpäätetyö ja jatkuva puhelimen selailu lisäävät silmien kuivumista. Ruutuun tuijotellessa ei tule räpytelleeksi silmiä kovin tiheästi, jolloin myöskään kyynelnestettä ei erity ja levity. Sininen valo lisää silmien väsymistä ja kuivumista, sillä se pakottaa silmät tarkentamaan voimakkaammin kuin mikään muu valo.

Myös talvinen kuiva sisäilma ja koneellinen ilmastointi kuivattavat silmiä.

Kuivista silmistä kärsivä ja paljon näyttöpäätetyötä tekevä voi hyötyä silmäjumpasta. Se rentouttaa ja virkistää väsyneet ja kuivat silmät, jotka ovat älylaitteiden katselusta jatkuvassa jännitystilassa. Silmäjumpassa silmiä räpytellään ja liikutellaan ja katse kohdistetaan eri paikkoihin. Liikuttelu ja räpyttely lisäävät kyynelnesteen ja luomirauhasten tuottaman rasvan määrää silmän pinnalla.

Kuivasilmäisyyden hoito alkaa kosteuttavilla silmätipoilla

Kuivasilmäisyyden löydökset ja oireet eivät aina kulje käsi kädessä. Silmän pinnat saattavat näyttää lääkärin tutkimuksessa ikäviltä, mutta potilas voi silti olla oireeton, tai päinvastoin.

Kyynelnesteellä on silmän pinnan bakteeri- ja virustulehduksilta suojaavia ominaisuuksia. Kuivat ja tulehtuneet silmät voivat aiheuttaa pysyviä muutoksia pintakudokseen ja johtaa sarveiskalvon arpeutumiseen, mutta riski on onneksi vain hyvin pienellä osalla potilaista, esimerkiksi nivelreumaatikoilla. Perusterveen kuivasilmäisen ei tarvitse pelätä tulehdusalttiutta.

Kuivasilmäisyyteen on erilaisia hoitoja, mutta koska kuivasilmäisyyden eri syyt ja ongelmat nivoutuvat toisiinsa, sama hoito ei tepsi kaikille. Hoito kannattaa aloittaa kosteuttavilla silmätipoilla. Jos ne eivät tunnu riittävän, kannattaa kokeilla asteittain muita hoitomuotoja.

Kosteuttavien silmätippojen koostumuksissa on eroja

Ensisijainen ja helpoin hoito kuiviin silmiin ovat apteekista reseptivapaasti saatavat silmätipat ja -suihkeet, eli keinokyyneleet. Silmätipoissa ja -suihkeissa on erilaisia ominaisuuksia.

Tietyissä valmisteissa on lipidiä eli rasvaa, joka vähentää kosteuden poistumista silmästä ja edistää kyynelkalvon laatua. Jotkut tipat ovat enemmän vesimäisiä ja toiset geelimäisiä. Vesimäinen tippa voi olla miellyttävä käyttää mutta ei välttämättä kosteuta silmiä kovin pitkään. Geelimäinen tippa pitää kosteuden hyvin silmissä mutta voi kuivua karstaksi ja sotkea näöntarkkuutta.

Kokeilemalla löytyy itselle paras tuote. Jos tippa tuntuu hyvältä silmissä ja sitä on helppo käyttää, silloin se todennäköisesti myös toimii. Jos silmätippoja käyttää usein, on hyvä valita säilöntäaineeton tuote.

Valoimpulssi- ja lämpöhoito auttavat osaa kuivasilmäisistä

Valoimpulssihoito on hyvä vaihtoehto niille kuivasilmäisille, joiden luomireunat ovat tulehtuneet ja tukkoiset. Hoito vaikuttaa silmän ylä- ja alaluomissa sijaitsevien Meibomin rauhasten toimintaan ja lämmittää ja avaa niitä. Hoidossa rauhasten silmiä voitelevan eritteen laatu paranee ja se pääsee leviämään silmän pinnalle.

Valoimpulssihoidon teho perustuu silmän luomireunan pienten verisuonten tukkeuttamiseen, joka rauhoittaa tulehdusta ja vähentää punoitusta. Myös luomireunan tulehdusta ylläpitävä bakteerikuorma vähenee.

Kuiviin silmiin voi kokeilla myös lämpöhoitoa. Lämpöhoidossa rauhaset pyritään saamaan mekaanisesti auki hieromalla, jolloin saadaan samalla poistettua tulehtunutta rauhaseritettä.

Silmien ärsytykseen apua tulehdusta hillitsevistä lääkkeistä

Kuivien silmien aiheuttamaan ärsytykseen ja tulehdukseen voi kokeilla tulehdusta hillitseviä reseptivapaita silmätippoja, kuten syöttösolusalpaajia. Näitä ovat natriumkromoglikaatti ja lodoksamidi. Silmien ärsytystä voi hillitä myös miedoilla kortisonitipoilla, joihin tarvitaan lääkärin resepti.

Joku voi kokea saavansa apua omega-3- tai omega-7 rasvahappolisistä, mutta niiden tehosta on ristiriitaisia tuloksia.

Kuivasilmäinen voi käyttää piilolinssejä

Piilolinssit saattavat ärsyttää kuivasilmäisiä, mutta kuivasilmäisyys ei ole este käyttää niitä. Hyvin vaikeassa kuivasilmäisyydessä piilolinssejä voidaan jopa käyttää terapeuttisessa mielessä vähentämään kyynelnesteen haihtumista ja suojaamaan sarveiskalvoa tulehtuneiden luomien vaikutuksilta.

Asiantuntijana silmätautien erikoislääkäri Tuomo Lehtonen, Silmäasema

Juttu on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 2/2023.

X