Terveys

Kun kuukautisia ei tule – milloin on syytä harkita keltarauhashormonikuuria? Kysyimme asiantuntijalta

Milloin hedelmällisessä iässä olevan naisen on syytä harkita keltarauhashormonikuuria, jos kuukautisia ei kuulu? Kysyimme asiantuntijalta.

Teksti:
Hilppa Wuokko
Kuvat:
Istock

Normaali kuukautiskierron pituus eli kuukautisten alkamispäivien väli on 21–35 päivää.

Milloin hedelmällisessä iässä olevan naisen on syytä harkita keltarauhashormonikuuria, jos kuukautisia ei kuulu? Kysyimme asiantuntijalta.

Kun nainen ei käytä hormonaalista ehkäisyä, kuukautiskierto on säännöllinen ja ovulaatio tapahtuu normaalisti, progesteronin eli keltarauhashormonin tuotannon hiipuminen saa aikaan kuukautisvuodon alkamisen 12–14 päivää ovulaation jälkeen.

Jos ovulaatiota sen sijaan ei tapahdu, ei keltarauhashormonia ala erittyä, mutta estrogeenitaso nousee edelleen. Se paksuntaa kohdun limakalvoa tavallista pidempään, mikä tavallisesti lopulta johtaa sekin vuodon alkamiseen.

Mutta mitä jos kuukautiset eivät ala, vaan kierto kestää useamman kuukauden? Tällaisessa tilanteessa kannattaa hakeutua asiantuntijan eli gynekologin pakeille, neuvoo naistentautien erikoislääkäri Sari Ahonkallio Mehiläisestä.

– Kuukautiset eivät sinänsä ole tarpeen, jos haaveena ei ole raskaus. Mutta jos kohdun limakalvoon kohdistuu pelkkä estrogeenivaikutus pitkään, se voi johtaa ensin kohdun limakalvon hyvälaatuiseen liikakasvuun eli hyperplasiaan ja pitkittyessään pahimmillaan jopa kohdun runko-osan syöpään, Ahonkallio sanoo.

Keltarauhashormonikuuri varmistaa, ettei limakalvo paksune liikaa

Pillereinä nautittavalla keltarauhashormonilla voidaan estää se, ettei limakalvo paksune liikaa. Vaikka keltarauhashormonikuuri ei saa aikaan ovulaatiota, sillä voidaan saada aikaan vuoto, mikäli niin halutaan.

– Keltarauhashormonia voidaan antaa joko jaksoittain, jolloin kuukautisvuototyyppinen tyhjennysvuoto alkaa muutaman päivän kuluessa kuurin päättymisen jälkeen, tai jatkuvasti, jos halutaan, että kuukautisia ei tule lainkaan.

Keltarauhashormonia saatetaan joutua käyttämään kertaluonteisen kuurin sijaan säännöllisesti, jos kuukautiset jäävät hedelmällisessä iässä kokonaan pois.

– Näin voi käydä esimerkiksi joillekin PCOS-potilaille. Heille suositellaan kymmenen päivän keltarauhashormonikuuria kolmen kuukauden välein. On suositeltavaa, että sen pidempään kohdun limakalvoille ei kohdistuisi pelkkä estrogeenivaikutus.

Keltarauhashormonikuuri voi olla tarpeen, jos kuukautisia ei kuulu. Kuvassa yhdistelmäehkäisypillerit.
Yhdistelmäehkäisypillerit sisältävät kahta hormonia: estrogeenia ja keltarauhashormonia.

Aina keltarauhashormonikuurikaan ei saa vuotoa alkamaan. Esimerkiksi anoreksian takia loppuneet vuodot eivät ala, vaikka anoreksiaa sairastava söisi keltarauhashormonikuurin.

– Keltarauhashormonista ei ole anoreksiaa sairastavalle mitään hyötyä, koska anoreksiassa estrogeeninkin eritys laskee niin, että kohdun limakalvo ei paksuunnu. Anoreksian takia kuukautisten puuttuminen on pitkittyessään elimistölle hyvin haitallinen tilanne, jossa riskinä on muun muassa osteoporoosi. Anoreksiaa pitäisikin hoitaa hyvin monialaisesti, jos kuukautisten puuttuminen johtuu siitä.

Jos toiveena on raskaus, ratkaisu voi olla ovulaatioinduktiohoito

Jos kuukautisia ei tule ja haluaa tulla raskaaksi, keltarauhaskuuri ei edesauta asiaa. Tärkeää on kartoittaa, mistä ovulaation puuttuminen johtuu ja keskittyä siihen, että nainen saataisiin ovuloimaan.

– Tällaisessa tilanteessa keltarauhaskuurin sijaan pitää usein aloittaa ovulaatioinduktiohoito eli munarakkulan kypsytys.

Lue myös:

Kuinka pitkään yhdistelmäehkäisypillereitä voi syödä putkeen? Asiantuntija vastaa

Mitä kuukautiskierto kertoo hedelmällisyydestä? Kysyimme asiantuntijalta

Mistä lyhyt tai pitkä kuukautiskierto kertoo? Kysyimme asiantuntijalta

X