Terveys

Lääkkeetön apu stressiin, unettomuuteen ja masennukseen? 5 faktaa neuroterapiasta

Neurofeedback-hoidossa eli neuropalautehoidossa aivoja opetetaan säätelemään omaa toimintaansa palkitsemisen avulla.

Teksti:
Hilppa Wuokko
Kuvat:
123Rf

Neurofeedback-hoidossa eli neuropalautehoidossa aivoja opetetaan säätelemään omaa toimintaansa palkitsemisen avulla.

Neuroterapia on yleisnimitys menetelmille, joilla voidaan vaikuttaa aivojen sähköiseen toimintaan ja siihen, miten aivoissa muodostuu uusia yhteyksiä.

Neuropalautehoito on yksi neuroterapian muodoista.

Suomen Neuroterapia Oy:n toimitusjohtaja, psykiatrian erikoislääkäri Marja Vihervaaran mukaan neuropalautteella voidaan hoitaa esimerkiksi keskittymishäiriöitä, autismia, migreeniä, kroonisia kiputiloja ja stressioireita.

Hänen mukaansa hoidosta voi olla apua myös muihin neurologisiin sairauksiin, kuten Parkinsonin tai Alzheimerin tautiin. Tällaisissa etenevissä sairauksissa oireiden poistamisen tai oireiden merkittävän vähentämisen sijaan voidaan keskittyä hidastamaan taudin etenemistä.

1. Hoidossa seurataan aivosähkökäyrää

Neuropalautehoidossa potilaan päähän kiinnitetään sensorit, joista seurataan reaaliaikaisesti aivosähkökäyrää eli EEG:tä.

Vihervaaran mukaan hoidettavalle voidaan näyttää esimerkiksi elokuvaa tai tietokonepeliä, jonka eteneminen muuttuu sen mukaan, millaisia muutoksia EEG:ssä tapahtuu.

– Jos esimerkiksi stressaava potilas rentoutuu, etenee peli helpommin tai elokuva muuttuu mustavalkoisesta värilliseksi. Jos taas stressitaso nousee, peli vaikeutuu tai elokuva hidastuu, Vihervaara sanoo.

Palautteen avulla ihminen näkee tiedostamattomat fyysiset reaktionsa ja aivot voivat näin oppia säätelemään omaa toimintaansa.

Lue myös: Aivot tarvitsevat lepoa ja jumppaa

2. Lääkitys ei estä hoitoon hakeutumista

Marja Vihervaara sanoo, että neuropalautehoitoon voi hakeutua, vaikka omaan sairauteen tai häiriöön olisi jo käytössä lääkkeet.

Hänen mukaansa joissain tapauksissa lääkehoidon tarve on vähentynyt tai poistunut kokonaan neuroterapian myötä. Tarvittaessa lääkehoitoa voidaan kuitenkin jatkaa tavalliseen tapaan, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

Lue myös: Aivojen ikääntyminen – 8 vinkkiä aivojumppaan

3. Ristiriitaisia tutkimustuloksia

Norjassa neuroterapiaa tarjotaan jo julkisessa terveydenhuollossa, mutta Suomessa sitä on tarjolla vasta vähän.

Hoitomenetelmiä on kehitetty 1960-luvulta lähtien, mutta vasta viiden viime vuoden aikana lääketieteellinen tutkimus on lisääntynyt.

Tutkimustulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Joidenkin tutkimusten mukaan hoidosta on ollut apua. Toisissa tutkimuksissa ei ole havaittu merkittäviä hyötyjä lumehoitoon verrattuna.

Lue myös: Kun oudot oireet piinaavat – Uskallanko turvautua luontaishoitoon?

4. Tyyris vaihtoehtohoito

Neuropalautehoito on toistaiseksi vaihtoehtohoito, eikä se kuulu Kela-korvattaviin lääketieteellisiin hoitoihin.

– Virallista luokitusta ei vielä ole, koska maassamme tehtyä tutkimusta ei ole. Näin ollen menetelmää ei ole vielä luokiteltu mitenkään. Se, että kokonaan uudelle menetelmälle saadaan Kela-korvausoikeudet, vie vuosia. Siksi riippuu täysin jatkotutkimuksista, millainen asema tälle hoitomuodolle Suomessa tulee, Vihervaara arvioi.

Yhden hoitokerran lähtöhinta Suomessa on 100 euroa. Hoitokertoja voidaan useissa tapauksissa suositella noin 20–40. Hoidon tarve suunnitellaan kuitenkin tapauskohtaisesti.

Lue myös: Parempi muisti helposti – Katso 10 vinkkiä!

5. Väärin tehty hoito voi aiheuttaa ahdistusta

– Ammattitaidottomasti tai väärin tehty neuroterapiahoito voi aiheuttaa potilaalle ahdistusta, jännitystä ja stressioireita ja ajaa ylivirittyneeseen tilaan, Vihervaara huomauttaa.

Terapeutti kannattaa siis valita huolella. Tämä kannattaa muistaa erityisesti ulkomailla, jossa tarjontaa on jo Suomea enemmän.

Lue myös: Onko terapiasi ajanhukkaa? Näin tunnistat huonon terapeutin

X