Terveys

Laboratoriokokeiden lyhenteet tutuksi – asiantuntija neuvoo, kuinka luet laboratoriotuloksia

Maallikolle laboratoriokokeiden lyhenteet ovat varsinaista hepreaa erilaisine lyhenteineen ja kirjainyhdistelmineen. Jotta emme tulkitsisi tuloksia väärin yhden mittauksen perusteella, kysyimme asiantuntijalta, mitä tavallisen ihmisen olisi oikeastaan hyvä tietää mittauksista.

9.4.2019 Teksti: Päivi Pelkonen Kuvat: iStock

1. Mitä laboratoriokokeiden lyhenteet tarkoittavat?

Laboratoriokokeiden lyhenteet kertovat, mistä mikäkin näyte otetaan.

B edessä tarkoittaa kokoverta. L tarkoittaa valkosoluja (leukosyytit) ja E viittaa punasoluihin (erytrosyytit). Joskus voidaan käyttää f-kirjainta lyhenteen edessä. f eli fasting tarkoittaa yön yli paastoa.

Tavallisesti verenkuvia varten ei tarvitse paastota. Tässä jutussa mainitut viitearvot koskevat ilman paastoa otettuja näytteitä, koska se on yleisin tapa mitata arvoja.

2. Mitä eroa on perusverenkuvalla ja laajalla verenkuvalla

Perusverenkuvalla (B-PVKT) kartoitetaan yleisesti elimistön terveydentilaa. Perusverenkuvassa tutkitaan veren valkosoluja (leukosyytit), punasoluja (erytrosyytit) ja verihiutaleita (trombosyytit). Perusverenkuva paljastaa muun muassa erilaisia vuotoja, tulehdustiloja, häiriöitä veren muodostuksessa ja monia ravitsemukseen liittyviä seikkoja.

Jos valkosolujen kokonaismäärä (B-Leuk) on joko suurentunut tai alentunut perusverenkuvassa, saattaa olla tärkeää terveyden kannalta selvittää, mitkä valkosolulajit ovat lisääntyneet tai vähentyneet. Tällöin perusverenkuvaa täydennetään laajalla verenkuvalla, joka sisältää valkosolujen erittelylaskennan (B-Diffi). Erittelylaskennassa jaetaan valkosolujen kokonaismäärä alatyyppeihin: neutrofiilit (L-Neut ja B-Neut), lymfosyytit (L-Lymf ja B-Lymf), basofiilit (L-Baso ja B-Baso), monosyytit (L-Monos ja B-Monos), eosinofiilit (L-Eos ja B-EOS).

Perusverenkuvaan (B-PVKT) kuuluvat kokeet viitearvoineen

B-Leuk = valkosolujen kokonaismäärää: 3,4-8,2 x 109/l

B-Eryt = punasolujen kokonaismäärää: naiset 3,90-5,20 x 1012/l, miehet 4,25-5,70 x 1012/l

B-Hb = hemoglobiini: naiset 117-155 g/l, miehet 134-167 g/l

B-Hkr = hematokriitti: naiset 35-46 %, miehet 39-50 %

E-MCV = punasolujen keskitilavuus: 82-98 fl

E-RDW = punasolujen koon vaihtelu: naiset alle 15 %, miehet alle 14 %

E-MCH = punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin määrä: 27-33 pg/solu

E-MCHC = punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin pitoisuus: 320-355 g/l

B-Trom = verihiutaleiden määrä: 150-360 x 109/l

Laajaan verenkuvaan kuuluvat kokeet viitearvoineen

Kuvaa osuutta valkosouluista:

L-Neut: 41-81 %

L-Lymf: 20-45 %

L-Monos: 1-11 %

L-Eos: 1-6%

L-Baso: 0-1%

Kuvaa osuutta kokoverestä:

B-Neut: 1,5-6,7 109/l

B-Lymf: 1,3-3,6 109/l

B-Monos: 0,2-0,8 109/l

B-EOS: 0,03-0,44 109/l

B-Baso: 0,00-0,1 109/l

3. Milloin pitää huolestua omista tuloksistaan?

Maallikko ei voi tehdä yksin tulkintoja omista tuloksistaan yksittäisten lukujen perusteella. Tulkinta vaatii aina ammattilaisen silmää.

Maallikko ei voi tietää, missä yhden luvun heitto viitearvoista on merkityksellistä ja missä ei. Iällä, sukupuolella, vuorokauden ajalla, harrastetulla liikunnalla sekä nautitulla nestemäärällä voi olla myös oma osuutensa arvoihin.

Laboratoriokokeiden lyhenteet ovat maallikolle mahdottomia tulkita täysin oikein, joten anna ammattilaisen hoitaa analyysin tekeminen. Tästä huolimatta on hyvä tietää itse suurin piirtein, että mistä oikein puhutaan, kun käytetään lyhenteitä.

Laboratoriokokeiden lyhenteet ovat maallikolle mahdottomia tulkita täysin oikein, joten anna ammattilaisen hoitaa analyysin tekeminen.

4. Mitä muutokset valkosoluarvoissa yleensä kertovat?

Valkosolujen (B-Leuk) määrä suurenee usein tulehduksissa. Hieman koholla olevat arvot ovat yleisiä ja esimerkiksi raskaus, fyysinen tai psyykkinen rasitus, ateriointi, tupakointi tai kortisonikuuri voivat nostaa arvoja.

Pienet muutokset voivat johtua myös stressistä, mutta isommat muutokset, joiden syy ei ole ilmeinen, kuten akuutti infektiotauti, täytyy aina selvittää tarkemmin. Monissa leukemiatyypeissä valkosolujen määrä esimerkiksi suurenee huomattavasti.

Valkosolujen määrä voi olla myös viitearvojen alapuolella. Esimerkiksi joissain virustaudeissa tai luuytimen toimintahäiriöissä valkosolujen määrä voi olla viitearvojen alapuolella. Valkosolujen lasku voi johtua myös joistain lääkkeistä, kuten sytostaateista tai altistuksesta myrkyille tai säteilylle.

Neutrofiilit ovat merkittävin valkosoluluokka. Ne torjuvat etenkin bakteeri-infektioita. Jos neutrofiilien määrä on hyvin matala, on henkilöllä suurentunut infektioriski. Monet lääkkeet, kuten autoimmuunisairauksissa käytettävät lääkkeet, voimakkaat mielialalääkkeet ja tulehduskipulääkkeet sekä antibiootit, voivat vaikuttaa verisolujen muodostukseen luuytimessä. Tämän vuoksi tiettyjen lääkehoitojen yhteydessä seurataan neutrofiilien määrää laajalla verenkuvalla.

Lymfosyytit ovat yleensä koholla virustulehduksen vuoksi. Mononukleoosille eli pusutaudille tunnusomaista on, että monosyytit ovat koholla. Runsas eosinofiilien määrä voi viitata muun muassa allergia- ja astmatauteihin tai loistauteihin. Basofiileja on verenkierrossa normaalisti hyvin vähän. Kohonneet basofiiliarvot voivat viitata luuydinsairauksiin.

5. Mitä muutokset punasoluarvoissa yleensä kertovat?

Punasolujen (B-Eryt) tehtävä on kuljettaa elimistössä happea ja hiilidioksidia. Kehon kokonaispunasolutilavuus (B-Hkr) on normaalisti terveellä ihmisellä melko vakaa. Punasoluarvoissa (B-Hb, B-Eryt ja B-Hkr) voi tapahtua vaihtelua vuorokauden ajasta, nesteytystilanteesta tai fyysisestä rasituksesta johtuvaa vaihtelua.

Kun hemoglobiini (B-Hb) on alhainen, puhutaan anemiasta. Anemian taustalla voi olla monia syitä ja sairauksia, ja sen vuoksi tehdään täydentäviä mittauksia (B-Hkr, E-MCV, E-RDW, E-MCH, E-MCHC) syyn selvittämiseksi. Anemian luokittelussa punasolujen keskitilavuutta kuvaava mittaus (MCV) on tärkeä.

Anemioista yleisin on raudanpuuteanemia. Punasolut ovat pieniä ja kalpeita, jolloin punasolujen kokoa kuvaava MCV-arvo ja hemoglobiinin määrää mittaavat MCH ja MCHC-arvot ovat viitearvoja matalampana. Raudanpuuteanemia voi johtua myös suoliston sairaudesta kuten keliakiasta. Lisäksi vatsahaava tai kasvain paksusuolessa voivat aiheuttaa verenvuotoa ja veren menetyksestä johtuen huonontaa veren rautavarastoja.

Suurisoluisessa anemiassa (MCV-arvo korkea) voidaan epäillä B12-vitamiinin tai foolihapon puutetta. Erilaiset imeytymishäiriöt, lääkitykset tai puutteellinen ruokavalio voivat aiheuttaa puutoksen. Runsas alkoholinkäyttö ja maksasairaus voivat suurentaa punasolujen kokoa, vaikka anemiaa ei olisi.

Hemoglobiini voi ylittää viitearvot, jos elimistön hapensaanti on pitkään tavallista vähäisempää. Tupakoitsijoilla hemoglobiiniarvo voi olla korkea. Myös esimerkiksi kroonisessa keuhkosairaudessa tai luuydinsairaudessa hemoglobiini suurenee liikaa.

Hematokriitti (B-Hkr) kertoo, kuinka suuri osuus veren tilavuudesta on punasoluja. Hematokriitti kertoo kehon nesteystilanteesta. Arvo voi muuttua pelkästään runsaan vedenjuonnin seurauksena tai kuumalla ilmalla, joten on tärkeää tarkastella asiantuntijan kanssa laboratoriotulosten kokonaisuutta ennen kuin diagnosoi itselleen vakavampia sairauksia.

6. Mitä muutokset verihiutalearvoissa yleensä kertovat?

Verihiutaleita (B-Trom) tarvitaan verenvuodon tyrehdyttämisessä. Jos verihiutaleiden määrä on liian alhainen, voidaan epäillä vuotovaaraa. Yleisimpiä syitä ovat virusten ja bakteerien aiheuttamat tulehdukset, lääkkeet, runsas alkoholinkäyttö ja luuytimen sairaudet.

Lievä verihiutaleiden määrän pieneneminen ei vielä aiheuta vuotoja, sillä veressä on paljon hyytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Pelkkä verihiutaleiden riittävä määrä ei silti kerro vielä, että ne toimivat oikein. Jos epäillään verenvuototaipumusta voi olla syytä selvittää verihiutaleiden toimintaa tarkemmin.

Verihiutaleiden määrä voi lisääntyä hetkellisesti esimerkiksi liikunnan tai synnytyksen yhteydessä. Verihiutaleiden määrä lisääntyy myös tulehdustautien, verenvuoron, leikkausten, raudanpuutteen ja joidenkin syöpätautien yhteydessä.

Lähteet: Kristina Hotakainen, laboratoriosektorin johtaja, dosentti, Mehiläinen, Terveyskirjasto: LeukosyytitHemoglobiiniTrombosytopenia, Trombosytoosi, SolunettiPotilaan Lääkärilehti, Duodecim

Kommentit

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *