Legionella voi muhia suihkusuuttimessa – yksi toimenpide jokaisen olisi hyvä tehdä, jos asunnon hanoja ei ole toviin käytetty
Legionella on noussut puheenaiheeksi uimahallista saadun tartuntatapauksen vuoksi ja energiansäästötalkoiden myötä. Mitä tavallisen tallaajan olisi hyvä tietää legionelloosia aiheuttavasta legionella-bakteerista? Kysyimme asiantuntijalta.
Legionella on noussut puheenaiheeksi uimahallista saadun tartuntatapauksen vuoksi ja energiansäästötalkoiden myötä. Mitä tavallisen tallaajan olisi hyvä tietää legionelloosia aiheuttavasta legionella-bakteerista? Kysyimme asiantuntijalta.
– Legionella on luonnonvesien bakteeri, joka voi rikastua ihmisten rakentamissa vesijärjestelmissä, THL:n erikoistutkija Silja Mentula kertoo.
Seuraavat asiat jokaisen olisi hyvä bakteerista tietää.
Legionella ei ole syy vältellä uimahalleja
Yle uutisoi vuoden 2023 alussa legioonalaistautiin eli legionelloosiin sairastuneesta pieksämäkeläisestä perheenäidistä. Legionelloosi vei perheenäidin hengenvaaralliseen tilaan, ja tämä vietti teho-osaston hengityslaitteessa yli viikon.
Legionella ei tartu vedestä juomalla eikä ihmisestä toiseen. Ihminen voi saada tartunnan hengittäessään legionellabakteereja sisältäviä aerosoleja esimerkiksi suihkussa ollessaan.
Legionnelloosin oireita ovat kuiva yskä, kuume, pääsärky, lihaskipu ja hengenahdistus. Epidemioiden yhteydessä on havaittu, että alle 5 prosenttia altistuneista sairastuu keuhkokuumeeseen, johon pieksämäkeläisnainenkin sairastui.
Pieksämäkeläisnaisen tartuntalähdettä selvitettäessä paljastui, että legionelloosia aiheuttava bakteeri, legionella, ylitti raja-arvot sekä uimahallissa että kylpylässä, joissa nainen oli vastikään vieraillut.
Leppävirran kylpylässä raja-arvo ylittyi hiukan. Pieksämäen uimahallissa legionellaa oli kuitenkin jopa yli kolminkertainen määrä sallittua enemmän.
Mentula ei silti näe syytä karttaa uimahalleja legionella kauhukuvana mielessä.
– En rupeaisi pelkäämään uimahalleja. Mitä isompi laitos, sitä varmemmin siellä on erikseen valvontajärjestelmä ja osaavat ihmiset ylläpitämässä sitä.
Tällaisissa laitoksissa pystytään myös reagoimaan nopeasti, jos ongelmatilanteita tulee. Sairastuneen naisen tilanne oli toki sellainen, jota ei saisi sattua, mutta myös todella harvinainen.
– Uimahalleissa käy kuitenkin valtavia määriä ihmisiä ja näitä tapauksia ei monta ole. Riski saada legionella uimahallista on todella pieni.
– Riskialttiimpia ovat esimerkiksi yksityiset porealtaat, joita kukaan nimetty henkilö ei välttämättä hoida säännöllisesti ja jotka eivät välttämättä ole koko ajan käytössä.
Onko sinulla poreamme kotona? Avainasia legionellariskin minimoimisessa on noudattaa laitteen mukana tulevien ohjeita, etenkin desinfiointiaineiden käytössä.
Legionella kannattaa pitää mielessä energiansäästötalkoissa
Veden lämpötila vaikuttaa suoraan siihen, millaisella vauhdilla legionella lisääntyy.
20–45 asteen lämpötila on bakteerin lisääntymiselle suotuisin. Siksi olisikin tärkeää, että käyttöveden alin lämpötila on alle 20 astetta ja ylin vähintään 50 astetta, mieluummin 55.
– Yli 50 asteessa legionella alkaa kuolla. Ja mitä kuumempaa vesi on, sitä nopeammin ja tehokkaammin legionella vedestä kuolee.
Vaikka energian säästäminen laskemalla käyttöveden lämpötilaa houkuttaisi, ajatus kannattaa Mentulan mukaan unohtaa.
– Tästä on haluttukin ihmisiä varoittaa. Mieluummin lyhyemmät suihkut kuin veden lämpötilan laskeminen.
Lue myös: Nämä ovat oikeasti kodin pahimmat sähkösyöpöt
Mutta entä jos asiasta tietämättömänä on jo mennyt laskemaan käyttöveden lämpötilaa alle suosituksen?
– Tällöin voi tehdä lämpösokkikäsittelyn, Mentula neuvoo.
Lämpösokkikäsittely tarkoittaa sitä, että veden lämpö nostetaan hetkeksi 60 asteeseen. Kun vesi on 60 asteista, jokaisesta vesipisteestä valutetaan vettä 2 minuuttia maksimilämmöllä. Näin vesijärjestelmä huuhtoutuu. Tämän jälkeen lämpötilan voi laskea 55 asteeseen.
– Lämpötilaa ei kuitenkaan saa nostaa, ellei siitä tiedota kaikkia käyttäjiä. Veden lämpötilan nostosta tietämätön voisi pahimmassa tapauksessa saada palovamman, kun ei osaa varautua veden kuumuuteen.
Etkö itse säädä kotisi käyttöveden lämpötilaa, mutta legionella huolestuttaa?
– Lämpötiloja voi itsekin tarkistaa, jos on huolissaan. Ihan paistomittarilla voi tarkistaa, tuleeko vesipisteistä tarpeeksi kuumaa ja kylmää vettä.
2 minuutin valutuksen aikana kuuman veden pitäisi saavuttaa vähintään 50 asteen lämpötila. Ja kylmää vettä valuttaessa 2 minuutin kuluessa pitäisi tulla alle 20-asteista vettä.
Jos veden lämpötilat ovat hälyttävät, asiasta kannattaa olla yhteydessä isännöitsijään.
Jokaista kodin vesipistettä pitäisi käyttää – eikä pelkästään legionellan takia
Mentulan mukaan jokaisen olisi hyvä tietää myös se, että kodin jokaisen vesipisteen säännöllinen käyttäminen on suositeltavaa.
– Se on tärkeää ylipäätään veden laadun parantamiseksi, ei pelkästään legionellariskin minimoimiseksi. Putkistosta irtoaa rautaa ja muita yhdisteitä sekä vesi voi vähän samentua ja maistua tunkkaiselle, jos se on päässyt seisomaan.
Mitä jos on ollut viikon poissa kotoa, eikä kukaan ole ollut kotona käyttämässä vesipisteitä? Tällöin Mentula suosittelee juoksuttamaan vettä jokaisesta vesipisteestä ennen veden käyttämistä.
– 2 minuutin juoksutus on yleisohje. Eli ensin lasketaan kaksi minuuttia niin kuumaa vettä kuin mahdollista ja sitten kaksi minuuttia mahdollisimman kylmää.
Kuuma vesi tulee valuttaa hanasta rauhallisesti, jotta ensimmäiset kuumat vedet ehtivät valua pois ilman hengitettävän vesihöyryn syntymistä.
– Eli jos pidemmältä matkalta tulee, ei kannata mennä heti suihkuun.
Nämä ohjeet koskevat niin omakotitalo- kuin kerrostaloasujaakin. Kerrostaloasujana ei voi vain ajatella, että kyllä tässä talossa putkia käytetään, joten legionella ei varmasti ole ongelma minulle.
– Se voi olla se sinun oma suihkusuuttimesi, jossa legionella muhii, vaikka naapurissa tilanne olisi ihan hyvä.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous