Liikehäiriösairaudet yleistyvät iän myötä, eikä parannuskeinoa ole – liikunnasta ja mindfulnessista voi silti olla hyötyä esimerkiksi Parkinsonin taudissa

Liikehäiriösairaudet aiheuttavat vapinaa, lihasjäykkyyttä, tasapainovaikeuksia tai pakkoliikkeitä. Yleisimpiä liikehäiriösairauksia ovat Parkinsonin tauti, essentiaalinen vapina ja dystonia.

Liikehäiriösairaudet ovat joukko neurologisia sairauksia, jotka aiheuttavat erilaisia liikehäiriöitä, kuten vapinaa, lihasjäykkyyttä, tasapainovaikeuksia tai pakkoliikkeitä. Joskus sairauksiin liittyy myös esimerkiksi muistiongelmia tai autonomisen hermoston häiriöitä.

Yleisimmät liikehäiriösairaudet ovat Parkinsonin tauti, essentiaalinen vapina ja dystonia.

– Liikehäiriösairaudet aiheuttavat erilaisia epätarkoituksenmukaisia motorisia oireita, jotka johtuvat sairauksien aivoihin tekemistä muutoksista. Esimerkiksi Parkinsonin taudissa ongelmana on yleensä liikeratojen pieneneminen, kun taas dystonia aiheuttaa lihasten yliaktiivisuutta, neurologian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Rebekka Ortiz kertoo.

Riski liikehäiriösairauksien puhkeamiseen kasvaa iän karttuessa, mutta niitä sairastaa myös 1–2 prosenttia työikäisistä. Myös sukupuoli vaikuttaa sairastumisriskiin ja sairauksien kulkuun. Esimerkiksi Parkinsonin tauti on miehillä yleisempi, mutta etenee naisilla usein nopeammin.

”Estrogeenillä voisi olla Parkinsonin taudilta suojaava vaikutus.”

– Syyt sukupuolten välisten erojen taustalla ovat epäselviä. Yksi teoria on, että estrogeenilla voisi olla vaihdevuosiin asti jonkinlainen Parkinsonin taudilta suojaava vaikutus, mutta kovin laajaa tutkimustietoa asiasta ei ole.

Toisaalta lihasten lisääntyneestä aktiivisuudesta johtuvia, nykiviä tai vääntäviä liikkeitä aiheuttava dystonia on naisilla 2–3 kertaa yleisempi kuin miehillä. Servikaalinen dystonia, joka on tavallisin dystonian muoto, puhkeaa yleensä keski-iässä.

Seura.fi: Kaarina elää täyttä elämää Parkinsonin taudista huolimatta: ”Aina löytyy uusia apuvälineitä, kun vauhti alkaa vähentyä”

Liikehäiriösairaudet tulisi tunnistaa varhain

Koska liikehäiriösairauksia ei voida parantaa tai ennaltaehkäistä, niiden varhainen tunnistaminen on tärkeää. Perintötekijät voivat vaikuttaa liikehäiriösairauksien kehittymiseen, mutta tarkkaa syytä sairauksien puhkeamisen taustalla ei tunneta.

– Nykytiedon valossa elintavoilla ei ole merkittävää vaikutusta liikehäiriösairauksien syntymiselle. Tehokkaan lääkityksen löytäminen on kuitenkin todennäköisempää silloin, kun sairauden jäljille päästään nopeasti.

Ortizin mukaan moni saa liikunnasta apua oireiden helpottamiseen. Etenkin Parkinsonin taudin varhaisvaiheessa monipuolinen liikunta voi parantaa toimintakykyä merkittävästi.

– Varsinkin tasapainoa kehittävistä liikuntalajeista, kuten tanssista, kuntosaliharjoittelusta, ryhmäliikunnasta ja metsässä liikkumisesta voi olla apua liikehäiriösairauksien oireiden helpottamisessa. Myös lihaskunnosta huolehtiminen auttaa ennaltaehkäisemään kaatumisia.

”Moni potilas hyötyy tietoisen läsnäolon harjoittelusta.”

Viime vuosina erilaisten mindfulness-harjoitusten hyödyistä on saatu lupaavaa tutkimusnäyttöä.

– Moni potilas hyötyy tietoisen läsnäolon harjoittelusta, koska stressi usein pahentaa liikehäiriösairauksien oireita. Mindfulness-harjoitukset auttavat rentoutumaan ja vähentämään stressiä.

Liikehäiriösairaudet aiheuttavat aivojen rappeutumista, joka voi altistaa masennus- ja ahdistusoireille.

– Näkyviä oireita aiheuttaviin sairauksiin liittyy usein turhaan myös häpeää ja sosiaalista eristäytyneisyyttä, sillä esimerkiksi Parkinsonin taudin vuoksi puhe voi puuroutua ja arkiset toiminnot hidastua. Avoimuus omasta sairaudesta auttaa muita ymmärtämään syitä oireiden taustalla.

Artikkelin lähteenä on käytetty myös Parkinsonliitto ry:n verkkosivustoa.

Lue myös: Parkinsonin taudin ensioireet – 10 varoitusmerkkiä, jotka voivat kertoa sairaudesta

Sinua voisi kiinnostaa myös:

• Terveys

  Jatkuva käsien tärinä voi hävettää ja huolestuttaa – essentiaalinen vapina on liikehäiriö, joka kulkee usein suvussa

• Terveys

  Selkävaivat paljastuivat Parkinsonin taudiksi – Virpi Koistinen jäi eläkkeelle viisikymppisenä: "Terveyteni on mennyt, mutta olen saanut tilalle paljon"

• Terveys

  Harvinainen neurologinen sairaus muutti nelikymppisen perheenäidin elämän: ”Servikaalinen dystonia oli kidnapannut kehoni”