Luonnollinen apu syysflunssaan! Lue, mitä kaikkea muutakin hunaja parantaa

Joko syysflunssa iski? Kurkun karheutta voi lievittää lusikallisella hunajaa. Hunaja on turvallinen ja edullinen vaihtoehto myös monien muiden vaivojen hoitoon.

Millaisiin vaivoihin hunajasta voi olla apua? Onko sillä ennaltaehkäiseviä vaikutuksia?

Ulkoisesti hunaja tepsii kotikäytössä muun muassa pieniin haavoihin ja nopeuttaa niiden paranemista. Tutkitusti hunaja myös helpottaa lyhytaikaista yskää. Ennalta ehkäiseviä vaikutuksia ei juuri ole tutkittu, mutta moni uskoo, että lusikallinen hunajaa päivässä antaa vastustuskykyä taudinaiheuttajia vastaan. On mahdollista, että hunaja voi auttaa ehkäisemään jopa korvatulehduksia.

Lue lisää: Myös selja, timjami ja neilikka auttavat flunssaan

Mihin hunajan hoitava vaikutus perustuu? Onko tästä tieteellistä näyttöä?

Hoitavan vaikutuksen tausta riippuu tietysti siitä, mistä vaivasta on kyse, ja vaikutukset ovat monen tekijän summa. Esimerkiksi haavojen kannalta yksi parantava tekijä on hunajan sisältämä glukoosi-oksidaasientsyymi ja alhainen pH, joka vähentää bakteerien kasvua. Myös mm. mehiläisten hunajaan erittämät maitohappobakteerit ja defensin-1-proteiini vaikuttavat hunajan antibakteerisuuteen. Hunajaa on haavojen hoidossa tutkittu paljon eri yliopistoissa, ja tulosten perusteella sitä käytetään myös sairaaloiden haavanhoitovalmisteissa. Vielä pitäisi tutkia, miten eri kasveista peräisin olevat hunajat vaikuttavat eri tilanteissa ja onko hunajassa jotain sellaista hoitavaa ainesosaa, jota ei vielä ole edes havaittu.

Onko hunajalla haittavaikutuksia?

Ei yleensä. Jotkut siitepölyallergiset voivat saada oireita hunajasta. Harvat henkilöt voivat olla allergisia myös hunajalle itselleen.

Millaisia määriä sitä on turvallista käyttää?

Jos ruokavalio on muuten hyvin vähäsokerinen, hunajaa voi käyttää esimerkiksi 2–3 ruokalusikallista päivässä. Varsinaista turvallisuusrajaa käytölle ei ole.

Miksi hunajaa ei suositella alle yksivuotiaille?

Hunaja voi aiheuttaa imeväisbotulismia, sillä kuumentamaton hunaja voi sisältää maaperästä peräisin olevaa Clostridium botulinum -bakteerin itiöitä. Vain osa hunajapakkauksista sisältää kyseistä itiötä, mutta koska itiötä ei voi havaita, varoitusmerkintä on paikallaan. Itiöt tuhoutuvat esimerkiksi silloin, jos ruoka kypsennetään 120 asteen lämmössä. Siksi esimerkiksi hunajalla makeutettuja sämpylöitä voi antaa vauvallekin.

Hunajalajeja on valtavasti. Miten osaan valita käyttötarkoitukseen sopivimman?

Yleisesti kiinteä hunaja sopii parhaiten lämpimien juomien maustamiseen, sillä se on helppo annostella. Pehmeä hunaja on mainio yleishunaja, joka sekoittuu helpommin muiden ainesten kanssa. Juokseva hunaja toimii kastikemaisena tuotteena vaikkapa jälkiruokien koristeena. Kennohunaja sopii esimerkiksi juustolautaselle. Usein tummissa hunajissa on vahvempi maku, joten ne sopivat maustajiksi muun muassa liharuokiin. Miedommat vaaleat hunajat ovat ovat paikallaan esimerkiksi jogurtin tai smoothien seassa.

Syksyn flunssakausi alkaa kohta. Anna pari hyvää vinkkiä sen hoitoon hunajan avulla.

Kun kurkku tuntuu aamulla karhealta, ota teelusikallinen hunajaa ja anna sen liueta suussa. Hyvä flunssajuoma syntyy näin: hauduta inkiväärisiivuja keitetyssä vedessä parikymmentä minuuttia, jäähdytä ja lisää joukkoon reilusti hunajaa sekä oman maun mukaan sitruunaa.

Lue myös: Selätä syysflunssa

Kysymyksiin vastasi kuluttajaneuvoja Mari Koistinen Suomen Mehiläishoitajain Liitosta. Häneltä on juuri ilmestynyt kirja Hunaja, luonnon oma makeuttaja (Paasilinna).