Terveys

Lyhytterapia haastaa ajattelemaan toisin – jo muutama kerta voi auttaa eteenpäin

Mielen murheiden selvittelyyn ei aina tarvita pitkää terapiasuhdetta. Lyhytterapia on tiivistä työskentelyä, jossa jo muutama kerta voi auttaa elämässä eteenpäin.

Teksti:
Virve Järvinen
Kuvat:
iStock

Lyhytterapia sopii rajallisten ongelmien hoitoon.

Mielen murheiden selvittelyyn ei aina tarvita pitkää terapiasuhdetta. Lyhytterapia on tiivistä työskentelyä, jossa jo muutama kerta voi auttaa elämässä eteenpäin.

1 Mitä lyhytterapia on?

Lyhytterapia on matalan kynnyksen apua, johon ei tarvita diagnoosia. Terapeutin ja asiakkaan suhde on ennemminkin neuvotteleva yhteistyö- kuin hoitosuhde. Tapaamisissa painotetaan nykyhetkeä ja tulevaisuutta.

Lyhytterapia on aktiivista työskentelyä, jonka tavoitteena on saada aikaan myönteinen muutos yhdellä elämänalueella. Se haastaa ajattelemaan ja myös tekemään asioita toisin, ja siksi siihen voi kuulua kokeiluja ja harjoituksia. Tapaamiskertoja on yleensä 3–20.

2 Millaisiin tilanteisiin lyhytterapia sopii?

Lyhytterapia sopii rajallisten ongelmien hoitoon. Asiakas tuo esiin ongelmansa ja määrittelee terapian tavoitteen. Ongelma voi olla esimerkiksi sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä ahdistus. Asiakas saattaa ymmärtää, että ahdistus liittyy voimakkaaseen itsekritiikkiin. Hän hakeutuu lyhytterapiaan, koska hän haluaa ymmärtää itseään paremmin ja lisätä itsemyötätuntoa.

Lyhytterapia sopii myös mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyyn. Se voi olla hyvä tapa tutustua terapiatyöskentelyyn ja ensiaskel kohti pidempää, syvemmälle menevää terapiaa.

3 Kenelle lyhytterapia ei sovi?

Terapia ei sovellu ihmiselle, joka näkee ongelman vain muissa ihmisissä. Asiakkaan tulee olla valmis muuttamaan omaa käytöstään. Vain itseään­ voi muuttaa, ei muita.

Jos oma elämä on tupaten täynnä tekemistä, terapia kannattaa siirtää toiseen ajankohtaan. Lyhytterapia on intensiivistä ja vaatii voimavaroja.

Terapiaan pitää uskoa ja olla valmis katsomaan asioita eri näkökulmista. Lyhytterapia on turhaa, jos jo alussa tietää, ettei sille varattu aika tule riittämään omien ongelmien ratkaisemiseen.

4 Kuka saa toimia lyhytterapeuttina?

Lyhytterapeutti ei ole terveydenhuollon suojattu ammattinimike, eikä pätevyyttä valvota. Kuka tahansa voi kutsua itseään lyhytterapeutiksi.

Yksityiset tahot kouluttavat lyhytterapeutteja, ja koulutukseen hakeutuvien taustat vaihtelevat. Lyhytterapeutit voivat olla esimerkiksi psykologeja, sairaanhoitajia, lääkäreitä tai teologeja.

Kaikilla lyhytterapeuteilla ei ole psykologisia perusopintoja takanaan, ja pohjakoulutus voi olla jokin aivan muu kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutus, kuten toimittaja tai muusikko. Nämä henkilöt voivat tarjota asiakkailleen valmennusta tai sparrausta. Siksi heitä tulisi kutsua esimerkiksi valmentajiksi, eikä terapeuteiksi.

Mielenterveyden palveluiden säätely, valvonta ja eettiset ohjeet koskevat vain terveydenhuollon ammattihenkilön palvelua. Netistä löytyvä Psykologiliiton ”Mitä tiedät auttajastasi” -esite auttaa hahmottamaan terapiapalveluiden eroja.

5 Miten lyhytterapia eroaa psykoterapiasta?

Psykoterapiaa voi antaa ainoastaan psykoterapeutti. Ammattinimike myönnetään henkilölle, jolla on tehtävään soveltuva pohjakoulutus, riittävä työkokemus sekä tietyt kriteerit täyttävä erikoistumiskoulutus.

Psykoterapia voi olla lyhytpsykoterapiaa. Se on yhtä lailla vuorovaikutukseen perustuvaa, oireiden lieventämiseen tai parantamiseen tarkoitettua hoitoa kuin psykoterapiakin, mutta tapaamisia on vähemmän.

6 Miten löytää itselle sopiva terapeutti?

Terapia on taitolaji, ja taito opitaan koulutuksessa. Kannattaa ottaa selvää terapeutin ammatillisesta pätevyydestä, sillä se näkyy terapian tuloksissa.

Lyhytterapiasuuntauksia on lukemattomia ratkaisukeskeisestä kognitiivis-analyyttiseen ja psykodynaamisesta integratiiviseen. Suuntausten kirjo saattaa hämmentää, eikä terapiaan hakeutuvan tarvitse perehtyä niiden eroihin. Hyvä, luottamuksellinen terapiasuhde on suuntauksia tärkeämpää. Jos ensikohtaaminen ei tunnu hyvältä, terapeuttia kannattaa vaihtaa. Terapiasta ei ole hyötyä, ellei asiakas uskalla avautua kipeistä asioista auttajalleen.

Rajaton keskustelu ei ole tavoitteellista terapiaa. Ellei terapeutilla ole esittää asiak­kaalleen toimintasuunnitelmaa, kannattaa kääntyä toisaalle.

Lue myös: Milloin terapiaan kannattaa hakeutua ja miten tunnistaa itselle oikea psykoterapeutti? Kysy itseltäsi ratkaiseva kysymys

Terapiassa tulee olla valmis muuttamaan omaa käytöstään.

7 Miksi lyhytterapian hinta vaihtelee?

Lyhytterapiakerran hinta vaihtelee 60–150 euron välillä. Vapaasti kilpailluilla markkinoilla kukin yrittäjä hinnoittelee palvelunsa itse, eikä hinta välttämättä riipu koulutustaustasta. Jos palvelu on muuta kuin terveydenhuollon toimintaa, kuten valmennusta, se on arvonlisäveron alaista.

Yksityissektorilta hankitun lyhytterapian asiakas maksaa lähtökohtaisesti kokonaan itse, sillä se ei kuulu esimerkiksi Kelan korvausten piiriin. Sen sijaan lääkärin arvioon pohjautuvaan psykoterapiaan on mahdollista saada korvausta Kelasta, tai terapia voidaan toteuttaa myös esimerkiksi hyvinvointialueen ostamana palveluna.

8 Onko lyhytterapia epäonnistunut, jos se venyy?

Joskus asiakas voisi alun perinkin hyötyä pidemmästä terapiasta, mutta se ei ole mahdollista taloudellisen tilanteen tai kiireisen elämäntilanteen vuoksi. Tällöin hän voi lähteä toteuttamaan terapiassa jo saavutettuja asioita, ja palata terapiaan myöhemmin muutamaksi kerraksi.

Toisinaan asiakas voi lähteä terapiaan hoitamaan kevyttä ongelmaa, jonka takaa paljastuu kipeitä, käsittelemättä jääneitä asioita. Tällöin terapian venyminen mahdollistaa syvemmän tai perinpohjaisemman oman mielen ja tilanteen tutkimisen.

Asiantuntijana kouluttajapsykoterapeutti, psykologian tohtori Katri Kanninen, Heltti

X