Terveys

Mikä ehkäisy sinulle sopii parhaiten? Selvitä muutaman kysymyksen avulla

Onko sinulle ehkäisyssä tärkeintä tehokkuus, vaivattomuus vai se, että menetelmä on hormoniton? Listasimme 7 kysymystä, jotka kannattaa kysyä itseltään, jos ehkäisymenetelmän valinta mietityttää.
Teksti: Johanna Jantunen Kuvat: iStock

Erilaisia raskauden ehkäisytapoja on monenlaisia, joten niistä itselle sopivinta voi olla vaikea löytää. Ystävä kehuu hormonikierukkaa, työkaveri luottaa ehkäisyrenkaaseen ja tuttava pitäytyy rytmimenetelmässä.

Listasimme seitsemän kysymystä, joiden pohtiminen auttaa löytämään itselle sopivimman ehkäisymenetelmän.

1. Onko sinulla aurallinen migreeni?

Aurallinen eli esioireellinen migreeni sulkee pois yhdistelmäehkäisyvalmisteiden eli e-pillereiden, ehkäisylaastarin ja ehkäisyrenkaan käytön. Tällöin on valittava joki muu menetelmä kuten kondomi, minipillerit, ehkäisykapseli, hormonikierukka, kuparikierukka, ehkäisytietokone, rytmimenetelmä tai sterilisaatio.

2. Hormoneja vai ei?

Hormonaalisia ehkäisymenetelmiä ovat yhdistelmäehkäisyvalmisteet eli ehkäisyrengas, e-pilleri ja ehkäisylaastari, jotka sisältävät keltarauhashormonia ja estrogeenia. Myös pelkästään keltarauhashormonia sisältävät minipillerit, ehkäisykapseli ja hormonikierukka luetaan hormonaalisiin menetelmiin.

Täysin hormonittomia ehkäisymenetelmiä ovat kondomi, kuparikierukka, hedelmällisyystietokone, ehkäisymonitori, rytmimenetelmä ja sterilisaatio.

Se, sopiiko itselle hormonaalinen vai hormoniton menetelmä, riippuu monesta tekijästä. Esimerkiksi yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käytön voi estää terveyteen liittyvä tekijä, kuten alttius veritulpalle, eikä kuparikierukka välttämättä sovi, jos kuukautiset ovat runsaat. Myös ehkäisymenetelmien haittavaikutukset voivat herättää pohdintaa:

  • E-pillerit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari voivat aiheuttaa haluttomuutta ja painon nousua.
  • Kondomi voi rikkoutua tai unohtua.
  • Minipillerit, hormonikierukka ja ehkäisykapseli voivat saada aikaan ihon rasvoittumista ja mielialan vaihtelua.
  • Kuparikierukan haittoja ovat pitkäkestoiset ja runsaat kuukautiset.
  • Hedelmällisyystietokone ja ehkäisymonitori vaativat alussa satojen eurojen panostusta ja käytössä päivittäistä mittailua.
  • Rytmimenetelmä vaatii laskelmallisuutta eikä sovi, jos raskaaksi tuleminen on täysin mahdoton ajatus.
  • Sterilisaatio on lopullinen ehkäisymenetelmä, joten siitä pitää olla täysin varma.

3. Kärsitkö runsaista ja kivuliaista kuukautisista?

E-pillerit, ehkäisyrengas, ehkäisylaastari, hormonikierukka ja ehkäisykapseli sopivat runsaista ja kivuliaista kuukautisista kärsiville, sillä ne tekevät kuukautisista niukemmat.

Kuparikierukka sen sijaan saattaa olla huono valinta, sillä se voi aiheuttaa pitkäkestoisia ja runsaita kuukautisvuotoja. Muut hormonittomat menetelmät eivät vaikuta kuukautisiin.

4. Kuinka tehokkaan ehkäisyn haluat?

Ehkäisykapseli, hormonikierukka, kuparikierukka, ehkäisyrengas, ehkäisylaastari ja e-pilleri ja kondomi ovat oikein käytettynä hyvin tehokkaita ehkäisymenetelmiä. Näillä menetelmillä (oikeaoppisesti käytettynä) alle kaksi naista sadasta tulee vuosittain raskaaksi.

Jos lapsen saaminen ei olisi mahdottomuus, rytmimenetelmä eli ”varmat päivät”, voi tulla kyseeseen. Tällöin yhdynnät ajoitetaan päiville, jolloin hedelmöittymisriski on pienin. Rytmimenetelmä edellyttää säännöllistä kuukautiskiertoa, kalenterin seuraamista ja varman tiedon siitä, milloin ovuloi.

Jos nainen on aivan varma, ettei enää koskaan halua lapsia, voi sterilisaatio tulla kyseeseen. Koska sterilisaatio on lopullinen ehkäisymenetelmä, sitä on harkittava tarkkaan. Sille on Suomessa myös tietyt edellytykset, kuten yli 30 vuoden ikä, kolme alaikäistä lasta tai se, että mahdollinen raskaus vaarantaisi naisen terveyden.

5. Kuinka pitkäksi aikaa tarvitset ehkäisyä?

Jos tarvitset ehkäisyä vain silloin tällöin, kondomi on hyvä vaihtoehto.

Jos puolestaan haluat jatkuvaa ehkäisyä, joka on kuitenkin tarvittaessa yksinkertaista lopettaa, ovat e-pillerit, minipillerit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari sopivia menetelmiä.

3–5 vuodeksi asetettavat ehkäisykapseli, hormonikierukka ja kuparikierukka ovat pitkäaikaisia ehkäisymenetelmiä. Korkean hintansa takia ehkäisymonitori ja hedelmällisyystietokone ovat myös pitkäaikaiseen käyttöön sopivia ehkäisytapoja.

Mikäli ehkäisyn tarve on lopullinen, sterilisaatio sopii vaihtoehdoksi.

6. Kuinka huolettoman menetelmän haluat?

Jos olet säntillinen ihminen, muistamista vaativat menetelmät, kuten e-pillerit, minipillerit ja kondomi sopivat sinulle. Myös ehkäisymonitori, hedelmällisyystietokone ja rytmimenetelmä edellyttävät mittailuja ja tarkkaavaisuutta.

Mikäli haluat huolettomamman ehkäisykeinon, viikoittain vaihdettava ehkäisylaastari ja kuukausittain vaihdettava ehkäisyrengas käyvät vaihtoehdoiksi.

Jos et halua ajatella ehkäisyä juuri lainkaan, useaksi vuodeksi asetettavat ehkäisykapseli, hormoni- ja kuparikierukka ovat hyviä vaihtoehtoja. Mikäli haluat täysin huolettoman ja varman menetelmän loppuiäksesi, sterilisaatio tulee kyseeseen.

7. Tarvitsetko suojan sukupuolitaudeilta?

Kondomi on ainut ehkäisymenetelmä, joka antaa suojan sukupuolitauteja vastaan.

Lähteet: Ehkäisynetti, TerveyskirjastoVäestöliitto

Lue myös:

Ehkäisy – Mikä menetelmä sopii sinulle parhaiten?

Pillerit, kierukka vai kondomi? Näin löydät itsellesi sopivan ehkäisyn

Moni pelkää hormonaalisen ehkäisyn aiheuttavan syöpää ja hedelmättömyyttä – toimiiko hormoniton ehkäisy?

Hormonitasapaino kuntoon ehkäisyn lopettamisen jälkeen – 5 tärkeää asiaa

Jälkiehkäisypilleri on hormonipommi – onko jälkiehkäisyn käyttäminen terveysriski? Asiantuntija vastaa

X