Terveys

Mikä trauma on ja miten sitä voi hoitaa? Kysyimme asiantuntijalta

THL:n mukaan noin 65–70 prosenttia länsimaiden väestöstä altistuu traumaattisille kokemuksille, kuten onnettomuuksille, lähisuhdeväkivallalle tai äkillisille menetyksille. Kysyimme asiantuntijalta, mikä trauma on, miten se näkyy ja miten traumaa voi hoitaa.

Teksti:
Hilppa Wuokko
Kuvat:
Istock

Trauma voi ilmetä muun muassa yksinäisyyden, surun, pelon, epävarmuuden ja erillisyyden kokemuksina.

THL:n mukaan noin 65–70 prosenttia länsimaiden väestöstä altistuu traumaattisille kokemuksille, kuten onnettomuuksille, lähisuhdeväkivallalle tai äkillisille menetyksille. Kysyimme asiantuntijalta, mikä trauma on, miten se näkyy ja miten traumaa voi hoitaa.

Sana trauma tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa lävistämistä. Trauma on psyyken normaali reaktio ylivoimaisiin tilanteisiin.

– Trauma tarkoittaa sellaista tapahtumaa tai pidempiaikaista olosuhdetta, joka on jättänyt yksilöön tai koko perheeseen sellaisia vaikutuksia, että vaikka tilanne on ohi, se tuntuu elävän yksilöiden kehoissa ja tulee näkyviin vuorovaikutuksessa, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Johanna Matikka.

Trauma voi näkyä monella tapaa arjessa

Trauma voi Matikan mukaan näkyä arjessa monella tapaa, muun muassa turvattomuuden tunteen aiheuttamana jatkuvana valppautena, vaikeutena rauhoittua ja tuntea myönteisiä tunteita, stressin säätelyn ongelmina, ongelmina ihmissuhteissa ja vanhemmuudessa sekä yksinäisyyden, surun, pelon, epävarmuuden ja erillisyyden kokemuksina, ahdistuksena ja masennuksena.

Trauman oire on mielen ja kehon yhteyden katkeaminen tai heikentyminen. Traumatisoitunut henkilö ei välttämättä tunne nälkää, virtsahätää, kipua tai levon tarvetta. Traumatisoitunut saattaa suorittaa raskasta liikuntaa ilman palautumista tai vältellä liikuntaa ja muuta hengästyttävää tekemistä, koska hengästyminen saattaa herättää traumamuiston.

Lue myös: Psykoanalyytikko Harri Virtanen oppi elämään traumojensa kanssa: ”Syvimmän trauman aiheuttaa toinen ihminen”

Toipuminen on mahdollista

Toipuakseen traumasta ihminen tarvitsee tukea kehon ja mielen yhteyden palauttamiseksi. Itsesäätelytaitojen vahvistaminen on toipumisprosessissa tärkeä asia.

Matikka kannustaa niitä, joita omat traumat ja niiden hoito mietityttävät, tutustumaan traumojen käsittelyyn liittyvään kirjallisuuteen. Myös erilaisia kehon ja mielen yhteyttä ja itsesäätelyä kehittäviä menetelmiä voi kokeilla.

– Mindfulness, jooga, TRE-menetelmä ja tanssi ovat sen kaltaisia kehollisia itsetuntemusvälineitä, joista voi olla apua, Matikka sanoo.

Ammattiapua kannattaa Matikan mukaan hakea, jos trauma vaikuttaa toistuvasti elämään. Silloin on järkevää kääntyä terapeutin tai psykologin puoleen ja keskustella ammattiauttajan kanssa siitä, millaiset menetelmät voivat terapian ohella tukea toipumista.

– Neuvoloissa on psykologeja ja myöskin työterveyshuollon kautta voi päästä puhumaan työpsykologille, Matikka vinkkaa.

Jotta terapiasta on apua, on tärkeää valita itselle sopiva terapeutti. Terapeutin kanssa on oltava turvallinen olo, häneen on voitava luottaa ja hänen kanssaan on saatava luotua hyvä yhteys.

– Yleissääntö on, että terapian vaikuttavuus pohjautuu ennen kaikkea terapeutin ja asiakkaan väliseen suhteeseen, Matikka muistuttaa.

Lähde: THL

X