luomi leuassa
Miksi joissain luomissa kasvaa karvoja, ja saako niitä nyppiä? Kysyimme lääkäriltä.
Terveys

Onko karvoja kasvava luomi hyvänlaatuinen, ja saako luomikarvoja nyppiä? Kysyimme ihotautilääkäriltä

Luomessa kasvavat karvat ovat ominaispiirre tietyille luomityypeille. Toisin kuin joskus väitetään, luomikarvat eivät takaa, että luomi olisi välttämättä hyvänlaatuinen.
Teksti: Maria Lieto Kuvat: iStock

Luomet ovat ihon hyvänlaatuisia muutoksia, joista osalla on kyky muuttua pahanlaatuisiksi. Osa luomista on synnynnäisiä, mutta suurimmalla osalla ihmisistä niiden määrä lisääntyy suunnilleen 40–50 ikävuoteen asti. Luomiin liittyy paljon pelkoja ja uskomuksia, ja myös niissä kasvavat karvat herättävät joskus kysymyksiä. Onko ihan normaalia, että luomessa kasvaa karvoja?

– Kyllä on. Pitkät ja tummat karvat ovat tyypillisiä erityisesti ihonsisäisille luomille eivätkä ole riskitekijä esimerkiksi solumuutosten suhteen. Tumma luomikarva saa värinsä karvan kasvupisteen melaniinista, sanoo lääketieteen tohtori ja ihotautien erikoislääkäri Carl Kyrklund Ihosairaalasta.

luomessa kasvaa karvoja

Luomikarvat eivät kerro siitä, onko luomi hyvän- vai pahanlaatuinen.

Jos luomessa kasvaa karvoja, saako niitä nyppiä?

Pigmenttiluomia on kolmea päätyyppiä: rajaluomia, koholuomia ja yhdistelmäluomia. Päätyyppien alle lukeutuu kymmeniä erilaisia luomia tai luomen kaltaisia ihomuutoksia, jotka ovat ominaisuuksiltaan erilaisia. Luomityypeistä osa on muita taipuvaisempia karvankasvulle.

– Karvankasvu on ominaista esimerkiksi niin kutsutuille intradermaalisille luomille ja Beckerin luomille, jotka ovat molemmat hyvin yleisiä luomityyppejä. Kyse on luomen ominaisuudesta ja tavallisesta ilmiöstä, Kyrklund sanoo.

Kyrklundin mukaan luomikarvat eivät kerro siitä, onko luomi hyvän- vai pahanlaatuinen.

– Karvankasvu ei takaa, että luomi olisi terve. On tosin todennäköistä, että jos ihossa olisi hyvin aggressiivinen syöpäkasvain, karvankasvu häiriintyisi. Mitään selvää tutkimusnäyttöä asiasta ei kuitenkaan ole olemassa, joten jos luomi herättää epäilyksen ihosyövästä, kannattaa se tutkituttaa, hän sanoo.

Jos luomikarvat häiritsevät esteettisesti, niitä voi nyppiä tai ajella pois kuten mitä tahansa muitakin ihokarvoja.

– Luomikarvojen poistosta ei ole mitään haittaa, ja suuri osa ihmisistä poistaakin niitä melko aktiivisesti. Luomi ei muutu pahanlaatuiseksi tai vahingoitu karvoja poistamalla.

Omaa ihoa on hyvä seurata ja tarkkailla säännöllisesti

Miten luomi ylipäänsä kehittyy?

– Luomi on rykelmä niin kutsuttuja neevussoluja. Jos luomi on väriltään tumma, se sisältää lisäksi pigmenttisoluja. Luomet lisääntyvät lapsuudessa ja nuoruudessa, ja niitä kehittyy erityisesti auringon UV-säteilylle runsaasti altistuville ihoalueille. Toisilla luomia on enemmän ja toisilla vähemmän. Myös ihotyyppi vaikuttaa luomien määrään, Kyrklund sanoo.

Suuri osa ihomuutoksista on vaarattomia, mutta epätavallista luomea kannattaa näyttää lääkärille.

Tyypillisimmät pahanlaatuisten ihomuutosten aiheuttajat ovat tyvisolusyöpä ja okasolusyöpä. Niiden riskitekijöitä ovat esimerkiksi runsas aurinkoaltistus, vaalea iho, runsasluomisuus ja melanooma lähisuvussa.

– Luomesta on syytä huolestua silloin, jos sen ulkonäkö on poikkeava verrattuna oman ihon muihin luomiin. Epäsymmetristä, väriltään epätasaista, kasvavaa tai ulkonäöltään muulla tavoin muuttuvaa luomea kannattaa näyttää lääkärille. Myös esimerkiksi turvonnut, arka tai verta vuotava luomi tulee tarkastuttaa.

Etenkin keski-iän jälkeen iholle ilmestyviin uusiin luomiin on hyvä kiinnittää huomiota.

– Ruskeiden tai mustien pigmenttiluomien määrä lisääntyy iän myötä, mutta keski-iän jälkeen niitä ei enää pitäisi tulla lisää. Yli 50-vuotiaiden kannattaa näyttää uusia luomia aina lääkärille, sillä pahanlaatuisten ihomuutosten riski kasvaa iän myötä.

Luomitarkastuksessa olisi Kyrklundin mukaan hyvä käydä rutiininomaisesti parin vuoden välein, vaikkei epäilyttäviä muutoksia näkyisikään. Mitään virallista hoitosuositusta siitä, kuinka usein iho tulisi tarkastuttaa ammattilaisella, ei kuitenkaan ole olemassa.

– Jos luomia on runsaasti, lähisuvussa on ollut ihosyöpiä tai sairastumisriski on jostain muusta syystä kohonnut, luomitarkastuksessa voi käydä vuoden välein.

Lisäksi Kyrklund suosittelee ihon omatarkastusta neljä kertaa vuodessa.

– Luomia kannattaa seurata myös kotona esimerkiksi kokovartalopeilin avulla. Suunnilleen kolmen kuukauden välein tehty omatarkastus riittää yleensä havaitsemaan mahdolliset muutokset ajoissa.

X