Terveys

Mistä ientulehduksen tunnistaa, rasittaako valkaisu hampaita? 10 kysymystä suun hyvinvoinnista

Hampaiden ja ienten sairaudet antavat merkkejä itsestään usein vasta silloin, kun ne ovat edenneet jo pitkälle. Miten suun hyvinvoinnista voisi pitää parempaa huolta?

Teksti:
Riikka Heinonen
Kuvat:
Istock

Suu ja hampaat vaativat päivittäin hoitoa.

Hampaiden ja ienten sairaudet antavat merkkejä itsestään usein vasta silloin, kun ne ovat edenneet jo pitkälle. Miten suun hyvinvoinnista voisi pitää parempaa huolta?

1. Mitkä ovat suun ongelmista yleisimpiä?

Iensairaudet ovat piilevä kansantautimme, sillä jopa 74 prosenttia suomalaisista kärsii joko pinnallisesta ientulehduksesta tai syvemmälle edenneestä hampaiden kiinnityskudostulehduksesta eli parodontiitista. Iensairaudet koskettavat kaiken ikäisiä, vaikka sairastumisriski kasvaakin vanhemmiten.

Hampaiden reikiintyminen sen sijaan on vähentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana, sillä reikien syntymistä on opittu ehkäisemään tehokkaamman hammashoidon avulla.

2. Mistä tunnistaa piilevän ientulehduksen?

Ientulehdukset vaivaavat monia heidän tietämättään. Pitkäaikaiset, matala-asteiset tulehdukset eivät välttämättä anna mitään merkkiä itsestään. Suun sairaudet ovat usein edenneet jo syvemmälle siinä vaiheessa, kun oireita, kuten ienten särkyä ja verenvuotoa, alkaa ilmaantua. Puutteellinen suuhygienia ja tupakointi aiheuttavat ientulehduksia, ja runsas sokerinkäyttö lisää hampaiden reikiintymistä.

Ientulehduksen tunnistaa yleensä siitä, että ikenet punoittavat, turpoavat ja vuotavat verta etenkin hammasväleistä. Hammaslääkärissä ientulehdus todetaan tutkimalla ikenet kliinisesti sekä bakteeritestin ja sylkinäytteen avulla.

Suurin osa kärsii pinnallisesta tulehduksesta jossain vaiheessa elämäänsä, jos on harjannut hampaansa hetkellisesti vähän huonommin. Pinnallinen tulehdus yleensä rauhoittuu, kun alkaa puhdistaa hampaitaan paremmin.

3. Mitä hoitamattomasta ientulehduksesta voi seurata?

Hoitamaton pinnallinen ientulehdus voi johtaa vähitellen hampaiden kiinnityskudossairauteen eli parodontiittiin. Sen todennäköisyys lisääntyy iän myötä, mutta tautia on nuoremmillakin. Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan kiinnityskudossairauteen liittyviä syventyneitä ientaskuja on yli puolella suomalaisista: 55 prosentilla yli 30-vuotiaista naisista ja jopa 70 prosentilla miehistä.

Parodontiitista puhutaan silloin, kun ientulehdus pääsee etenemään syvemmälle hampaan ja ikenen väliin tuhoamaan kiinnityskudosta. Vetäytyneet ikenet voivat olla myös merkki kiinnityskudossairaudesta.

Parodontiitin seurauksena hampaan kiinnitys vähenee, ja ne saattavat ruveta heilumaan tai muuttaa jopa asentoa suun purennasta riippuen.

Hoitamattomana riehuvasta tulehduksesta voi pahimmillaan seurata hampaan irtoaminen. Iensairaudet ovat yhtenä pääsyynä siihen, miksi hammaslääkärissä joudutaan edelleen poistamaan hampaita.

4. Kuinka usein hammaslääkärissä kannattaa käydä?

On suositeltavaa käydä hammaslääkärissä kerran vuodessa tarkistuttamassa suun ja hampaiden kunto. Jos suun ongelmat löydetään ajoissa, ne pystytään hoitamaan helpommin.

Hammastarkastusten väli voi olla pidempikin, jos ei kärsi iensairauksille altistavista riskitekijöistä: ei tupakoi, huolehtii suuhygieniastaan ja on muuten terve.

Myös syljen määrä vaikuttaa suun hyvinvointiin. Normaali syljeneritys suojaa suuta ja puhdistaa bakteereja suun pinnalta. Hyvästä hygieniasta huolehtiminen onkin entistä tärkeämpää silloin, kun syljen eritys on jostain syystä vähentynyt. Mikäli suu on hyvin kuiva, tarvitaan tueksi myös tehofluorauksia ja useampia hammashoitokäyntejä.

Hammaslääkäriin kannattaa kiirehtiä viimeistään silloin, jos huomaa, että hampaiden asento on muuttunut tai että ne heiluvat.

5. Miten suunsa hyvinvoinnista voi itse huolehtia?

Tärkeintä on hoitaa hampaitaan säännöllisesti. Hammaslääkärissä tai suuhygienistillä käynti ei korvaa sitä, että puhdistaa itse hampaansa päivittäin. Hampaiden harjaus aamuin illoin ja hammasvälien puhdistus kerran päivässä pesun yhteydessä auttavat ehkäisemään niin reikiintymistä kuin iensairauksia.

Hammasvälien puhdistaminen on välineurheilua. On tärkeää, että puhdistusväline sopii juuri omaan suuhun. Jos hampaiden väleihin on tullut enemmän tilaa esimerkiksi parodontiitin vuoksi, ohut hammaslanka ei ole tarpeeksi tehokas puhdistusväline. Silloin hammasvälit puhdistuvat parhaiten harjastikun tai hammasväliharjan avulla.

Hammasharja ei taivu yksin puhdistamaan hammasvälejä. Jos niitä ei puhdista erikseen, bakteerit jäävät sinne muhimaan. Iensairaudet alkavat usein takahampaiden väleistä tai hammasväleistä ylipäätään. Hammaslanka sopii hyvin henkilöille, joilla on taipumus saada reikiä, koska se puhdistaa hampaan pinnan tehokkaasti.

6. Millaisia vaikutuksia suun hoitamattomilla tulehduksilla on elimistölle?

Suun tulehdusten yleisterveydellisiä vaikutuksia on tutkittu vuosikymmenien ajan. On todettu, että ikenissä jylläävät bakteerit pääsevät verenkierron kautta muualle elimistöön ja ylläpitävät näin kehon tulehdustilaa. Tällainen matala-asteinen tulehdus voi vaikuttaa sydän- ja verisuonisairauksiin, lihavuuteen, metaboliseen syndroomaan, diabeteksen hoitotasapainoon ja moniin muihin yleissairauksiin.

7. Miten ruokarytmi vaikuttaa hampaiden hyvinvointiin?

Hammaslääkärien suosituksen mukaan päivässä tulisi syödä korkeintaan 5–6 kertaa, eli pääateriat ja lisäksi muutama välipala. Tauoton napostelu tai limun ja mehun juominen aiheuttaa suuhun jatkuvan happohyökkäyksen, joka altistaa hampaita reikiintymiselle. Sylki riittää neutraloimaan happohyökkäykset, mikäli ruokailuvälit ovat tarpeeksi pitkät. Purukumi tai ksylitolipastilli aterian jälkeen nopeuttaa tasapainon palautumista.

8. Rasittaako valkaisu hampaita?

Hampaiden kiille saattaa haurastua, jos hampaita valkaistaan usein. Yhden valkaisukerran jälkeen kiilteen haurastumista tuskin vielä huomaa, mutta jos ajautuu valkaisukierteeseen, hampaiden kiille on vaarassa heikentyä.

Hampaidenhoidon ammattilaisten käyttämät kemialliset valkaisuaineet ja -menetelmät ovat yleensä turvallisia. Sen sijaan jos tilaa itse netistä valkaisuaineita, ei voi tietää, mitä lopulta saa. Valkaisussa käytettävät aineet ovat sen verran vahvoja, että iensairaudet ja hampaiden reiät olisi hyvä hoidattaa kuntoon ennen valkaisua.

9. Mitkä muut asiat vaikuttavat hammaskiilteen kulumiseen?

Hammaseroosiotyyppiset vauriot ovat nykypäivän vaiva. Runsas happamien limujen, urheilujuomien ja sitrusmehujen nauttiminen liuottaa hammaskiillettä vähitellen. Happamia juomia kannattaisi välttää ja muistaa, että vesi on janojuomana paras. Happamat röyhtäykset, refluksitauti ja toistuva oksentaminen kuluttavat myös hampaita.

Liian kova harjaaminen syömisen tai happamien juomien nauttimisen jälkeen lisää kiilteen häviämistä ja aiheuttaa myös ienten vetäytymistä.

Pehmeä hammasharja suojaa ikeniä ja hampaiden kiillettä. Hammaskiilteen suojeleminen olisi tärkeää, koska sen paikkaaminen on hyvin hankalaa.

Asiantuntijana iensairauksien erikoishammaslääkäri, dosentti Susanna Paju.

X