Terveys

Mistä kipu johtuu?

Teksti:
Anna.fi
Jukka Korhonen

Auts, sattuuko johonkin? Luulitko jalkaa kivistäessä, että asia on yksinkertainen – jalka vain sattuu olemaan rasittunut? Tai ajattelitko, että kun selkä on pahemman kerran juntturassa, olet vain istunut liikaa tietokoneella?

Voi se tietysti olla sitäkin, mutta todennäköisesti selkäsi on jumissa, koska kehosi haluaa kertoa sinulle jotain mielestäsi. Näin toteaa Jukka Korhonen, joka ottaa vastaan Helsingin keskustassa Terveysklinikka Sporttiksessa.

Esimerkkitapaus: tavallisen perheenäidin krempat

36-vuotias Niina on tullut vastaanotolle pohtimaan, mitä kehon jännitykset kertovat. Niina on kolmen lapsen äiti, joka työskentelee keskisuuressa yrityksessä henkilöstötehtävissä. Selkävaivat ovat kiusanneet pitkään, jalkoja turvottaa ja niska jäykistyy istumatyössä.

Ei kuulosta kovin vieraalta, eihän? Fysioterapiassa on tullut juostua, ja lääkäri on määrännyt kipua lievittäviä. Toiveena olisi päästä vaivoista kokonaan eroon.

Pysyvästä muutoksesta vastaa asiakas itse

Tunnin käsittelyn aikana Jukka Korhonen ehtii avata kehon pahimpia jännityksiä. Puolessatoista tunnissa ehditään myös lukea asiakkaan kehoa. Sidekudoksiin liittyviä vaivoja saadaan yleensä poistettua muutamalla hoitokerralla jopa pehmytkudosreumatapauksissa.

”Kyllähän kipeytyneitä selkiä ja jalkoja riittäisi tässäkin maassa hoidettavaksi. Mitään pysyvää ei kuitenkaan saada aikaiseksi, ellei ihminen itse halua tehdä muutoksia. Ei tämä mitään ihmeparantamista ole,” Jukka tarkentaa.

”Joillekin riittää yksi käyntikerta, kun muutoksia alkaa tapahtua ajatuksissa. Toiset voivat ravata hoidossa kuukaudesta toiseen tekemättä esimerkiksi elämänasenteelleen ja ruokailutottumuksilleen yhtään mitään.”

”Yrität käydä mahdollisimman pieneksi”

Jukka Korhonen pyytää Niinaa asettumaan seisomaan parin metrin päähän seinällä olevasta suuresta peilistä. Itse Jukka asettuu peilin eteen ja tarkastelee Niinan olemusta. Niinaa jännittää ja hymyilyttää. Tutkimuskohteena ei olekaan ihan helppoa olla.

Ensimmäinen kommentti on tiukka. ”Kun sinä joudut tarkkailun kohteeksi, yrität käydä mahdollisimman pieneksi. Näyttää siltä kuin haluaisit hävitä fyysisesti olemasta”, Jukka toteaa hymyillen.

Auts, olipa aloitus! Niina nauraa, mutta nyökkää hyväksyvästi.

Nilkat kertovat elämänilosta – tai sen puutteesta

”Katsopa nilkkojasi. Vasemmassa on tuollainen taite ja turvotusta”, Jukka osoittaa. ”Nilkat ovat elämänilon aluetta ja näyttää vähän siltä, ettet ole viime aikoina hyppelehtinyt elinvoimaisena ja onnellisena.”

Niinaa toteaa edelleen nauraen, ettei viime aikoina ole ollut aihetta hyppiä ilosta.

Seuraavaksi Jukka huomauttaa, että vasemmassa polvessa on selkeästi painetta. Jukan mukaan se tulee ulkoapäin. ”Tiedätkö, kun lapset yrittävät joskus olla ylireippaita ja rohkeita? Onkohan joku yrittänyt hillitä rempseyttäsi?”

Perusturvallisuus asuu lantiossa

”Lantio on meidän perusturvallisuutemme aluetta. Sinulla on tuo vasen puoli enemmän jumissa ja kiinni. Se on kiinni menneessä”, Jukka kertoo.

Niina on vähitellen muuttunut hiljaisemmaksi ja tyytyy hymähtelemään hiljaa. ”Ahaa”, kuuluu välillä hiljaa. Tästä taisi tulla ajattelemisen aihetta.

Arvoristiriidat esiin selässä

Jukka tarkastelee Niinan selkää ja toteaa, että selässä lantionikama nelonen on kunnolla jumissa. Niina on ilmeestä päätellen samaa mieltä. Jukka katsoo Niinaa tutkailevasti ja kysyy, mahtaako opittu arvomaailma olla ristiriidassa tunnemaailman kanssa.

Miten ihmeessä se voi näkyä ulospäin?

Muurahainen ja lintu

Tiukkis itselle ja muille?

”Oikeassa hartiassa piilottelet jotain”, Jukka sanoo ja nappaa kiinni Niinan hartiasta. Niina parahtaa, kun jumiutunutta lihasta hierotaan. ”Olet ennen tainnut olla aika tiukka muita kohtaan. Nyt olet enää vain itsellesi tiukka”, Jukka nauraa hekottaa.

Kenelle tahansa muulle hermostuisi nauramisesta näin vakavissa asioissa. Jukka Korhosen hyväntahtoista ja lämmintä naurua ei voi ottaa kuin iloisesti vastaan.

Niinaa naurattaa taas. Huumori on hänen keinonsa käsitellä hankalia juttuja. ”On sitä tullut opeteltua vuosien varrella.”

Puhumattomat asiat tarttuvat leukaperiin

Pään alueelle siirryttäessä Jukka kehottaa katsomaan poskien linjoja. ”Nämä ovat ihan erilaiset. Tuntuuko, että sinusta on vaikeampaa puhua hankalista asioista naisten kuin miesten kanssa”, Jukka kysyy.

”Siinähän ne ongelmat sitten tuli käytyä läpi”, Niina virnistää, mutta Jukka ei anna periksi. ”Nyt yrität taas paeta ja välttää tarkastelun kohteena olemisen.”

Turha soutaa itseään kipeäksi

”Intialaiset sanovat, että kun ihminen syntyy, hän saa veneen. Sillä lähdetään soutelemaan ja päädytään aavalle merelle. Jossain vaiheessa vene alkaa upota, mutta ihminen soutaa ja soutaa yhä raivoisammin. Juju on siinä, että veneen pitääkin upota. Kun päästät irti, huomaat, että kaikkihan on jo olemassa.”

”Oi kauheeta!” Niina parahtaa onnettomana.

”Älä nyt, irtipäästäminen on hienoa, sillä silloin sinusta tulee juuri sinä! Tämä mitä minä juttelen, on vain kehosi kertomaa tarinaa sinusta sinulle. Se auttaa toivottavasti näkemään, kuka olet. Kun samaistumme tarinaan liikaa, emme enää näe itseämme.”

Sinä olet biomekaaninen kone

”Kehomme tuottaa jännityksiä, jotka ovat yhteydessä tunteisiin. Sillä tavoin biomekaaninen koneistomme toimii. Ei sinussakaan ole mitään vikaa, keho vaan auttaa ymmärtämään tunteita.”

Jukka kehottaa Niinaa ottamaan kunnon tuntumaan kehoon. Tuntuvatko jalat, nilkat ja polvet? Kädet, hartiat ja pää? ”Kun on kunnolla läsnä omassa kehossaan, rauhoittuu ja keskittyy olennaiseen”, Jukka neuvoo.

Hoitopöydällä

Kun Jukka on kertoillut riittävästi siitä, mitä keho voi meistä kertoa, on aika avata koneeseen tulleita tukoksia.

”Onpa jännittävää”, Niina vitsailee.

”Taas tulit pois omasta kehosta”, Jukka naurahtaa. ”Äly on niin nopea, ettei se edes huomaa ärsykkeitä. Tiedostava mieli on vain parikymmentä prosenttia ja loput 80 prosenttia on alitajuntaa. Nyt juuri toimit opitulla tavalla, mutta samalla läsnäolon tunne katosi.”

Akupunktiopisteet

Vuorovaikutusta eikä poppakonsteja

Suomen kansanparantajaseuran jäsenkorjauskursseilta alkanut innostus on saanut lisänsä akupunktiosta ja muusta itämaisesta lääketieteestä, ihmisen anatomian opiskelusta ja hieronnasta. ”Enää en edes väitä tekeväni nimenomaan hoitoja. Tässä vuorovaikutetaan asiakkaan kanssa ja haetaan kehoon tasapainoa”, Jukka painottaa.

Kun selkää käsitellään, Niina parahtaa kivusta. ”Täällä selässä on nyt kaksi syytä kipuun. Onko sinulla ollut synnytyskomplikaatioita?” Jukka kysyy. Niina kertoo, että keisarinleikkauksia on tehty kaksi ja synnytysten jälkeen on ollut ongelmia laskimoiden kanssa.

”Toisekseen tuntuisi siltä, että parisuhderintamalla on paljon kiukkua, ärtymystä ja voimattomuutta. Joku henkisesti tosi läheinen ja toinen fyysisesti läheinen ovat satuttaneet sinua kovasti.” Niina kysyy hiljaa, voiko se olla yksi ja sama henkilö.

”Sitä en osaa tulkita, luen vaan mitä keho sanoo.” Jukan jutustelu vetää hiljaiseksi. Niina ei enää vitsaile. ”Minulla on nyt ihan hirveä ahdistus, jota ei voi pukea sitä sanoiksi. Tuntuu tosi pahalta.”

Ihan mieletön juttu

Viimeisenä vuorossa on jännittyneen niskan avaaminen. Niinan niska ei meinaa millään rentoutua, eikä jännitys aueta. Jukka käyttää eri tekniikoita ja lopulta niska antaa periksi ja pehmenee. Ahdistuskin tuntuu hävinneen.

”Tämähän on ihan mieletön juttu!” Niina hehkuttaa noustessaan hoitopöydältä.

”No, ei tässä ole kyse kuin siitä, että kuunnellaan kehoa ja avataan nikamia, lihaksia ja lihaskalvoja. Silloin joudut kohtaamaan jännityksen. Siitä se sitten lähtee purkautumaan”, Jukka toteaa. Kuulostaahan se yksinkertaiselta.

Viisaat neuropeptidit

Jukka jakaa innostuksensa biomekaanisesta koneistostamme Candace Pert -nimisen yhdysvaltalaisen farmaseutin kanssa. Pert on Yhdysvalloissa tunnettu tutkija, luennoitsija ja kirjailija, joka on vuosia tutkinut immuniteettisysteemissämme olevia neuropeptidejä.

Candace Pert liputtaa kuuluvasti ja näkyvästi Body-Mind-yhdistelmän puolesta. Emme missään tapauksessa ole vain fyysisiä olentoja, joilla on tunteita. Pikemminkin olemme tunteiden sävyttämiä psykofyysisiä olentoja, joiden kehot kertovat meistä paljon enemmän kuin uskallamme kuvitella.

Väsynyt mutta onnellinen

Käsittelyn jälkeen Niinan kertoo selän tuntuvan kevyemmältä ja vetreämmältä. Eniten kuitenkin on tapahtunut pääkopassa. Niina toteaa epäilevänsä, että vaivat palaavat, ellei asioita ryhdy itse muuttamaan ja pohtimaan.

Käsittelyä seuraavana päivänä Niina kertoo selän olevan samalla tavoin arka kuin voimakkaan hieronnan jälkeen. Niina myöntää, että Jukan antamat ajatukset pyörivät mielessä ja laittavat miettimään, mitä asioita omassa elämässään voisi muuttaa. Kun vain ei oppisi niin hitaasti.

Huomaan itsekin pohtivani Jukalla käynnin jälkeen oikean olkapään ja käsivarren jomotusta. Mistä se kertoo? Eikö kerhon viestiä voisi saada selkeästi paperille tyyliin halki, poikki ja pinoon!

X