Terveys

Mistä mykoplasman tunnistaa? Urheilulääkäri Pippa Laukka kertoo

Mykoplasma-bakteeri on ikävä kiusa, koska sen oireet usein pitkittyvät. Jatkuva alikuntoinen olo voi olla merkki kroonistuneesta mykoplasmasta.
3.11.2016 Teksti: Johanna Jantunen Kuvat: iStock

Mykoplasmaa voi olla vaikea tunnistaa oireiden perusteella, sillä oireet ovat hyvin vaihtelevia.

– Mykoplasma voi aiheuttaa voimakkaita hengitystietulehduksen oireita, jotka voivat kehittyä keuhkokuumeeseen asti tai sitten taudinkuva voi olla lievä, jolloin mykoplasma voi mennä ohi pikkunuhana, urheilulääkäri Pippa Laukka Mehiläisestä kertoo.

Tuoreen mykoplasman oireet muistuttavat flunssan oireita: lämpöä, kuumeilua, limaisuutta ja yskää. Tyypillistä on myös oireiden pitkittyminen, mikä tekee mykoplasmasta ikävän riesan.

– Monet kuvailevat, että eivät ole kunnossa tai eivät ole tulleet kuntoon, vaikka ovat saaneet oireisiinsa hoitoa ja lääkitystä.

Hengitystieoireet eivät ole ainoa merkki mykoplasmasta. Kroonistuneessa mykoplasmassa niitä ei välttämättä enää juurikaan ole.

– Kroonistuneen mykoplasman voi tunnistaa puolikuntoisesta tai alikuntoisesta olosta, eli siitä, että väsyy tavallista herkemmin, ei palaudu arkipäivästä ja tarvitsee normaalia enemmän unta.

Mikäli epäilee kärsivänsä mykoplasmasta, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Mykoplasman todentaminen voi kuitenkin olla lääkärillekin vaikeaa.

Mykoplasmaa tulkitaan vasta-aineista

Mykoplasman diagnosointi tekee taudista kimurantin. Mykoplasma-tartuntaa selvitetään vasta-ainetesteillä, mutta bakteerin vasta-ainearvot voivat olla koholla senkin vuoksi, että ihmisellä on hyvä vastustuskyky ja vasta-aineet tautia kohtaan ovat kehittyneet jo lapsena.

– Verikokeilla ei välttämättä saada yhtä, absoluuttista vastausta. Testit tehdään kahteen kertaan, kahden viikon välein, ja jos mykoplasma on ehtinyt kroonistua, vasta-ainetaso on voinut jo kääntyä negatiiviseksi.

Kahden viikon odottelu on myös sairaana ikävää. Laukka kertoo, että mykoplasman vasta-aineiden mittaukseen on kuitenkin kehitetty pikatesti, joka on tuoreen mykoplasman suhteen tarkka ja luotettava.

– Pikatestin aikaikkuna ei kuitenkaan kestä loputtomiin. IgM-vasta-aine, jota testi mittaa, häviää kehosta noin 6 kuukauden kuluttua akuutista infektiosta.

Purevatko antibiootit mykoplasmaan?

Mykoplasmat poikkeavat tavallisista bakteereista siten, että niistä puuttuu soluseinä. Vain tietyt antibiootit läpäisevät mykoplasmamikrobin kalvon ja tehoavat mykoplasmaan.

– Esimerkiksi antibioottikuurit, joita käytetään tavallisesti hengitystietulehduksiin, eivät tehoa mykoplasmaan.

Antibioottikuurit ovat myös usein liian lyhyitä. Mykoplasman hoidossa toimivimmiksi ovat osoittautuneet kahden viikon kuurit.

– Lisäksi on huomattu, että antibiootit purevat nimenomaan mykoplaman aiheuttamiin vakavampiin tautimuotoihin, kuten alahengitystietulehdukseen. Lievempioireinen mykoplasma ei välttämättä edes vaadi antibioottihoitoa.

Nuoret ja paljon liikkuvat ovat riskiryhmää

Moni aikuinen on elämänsä aikana jossain vaiheessa ollut tekemisissä mykoplasma-bakteerin kanssa. Jos mykoplasmasta on kärsinyt lapsena, elimistössä on vasta-aineita bakteeria vastaan.

Mykoplasman riskiryhmää ovat erityisesti nuoret ihmiset, jotka viettävät aikaa isoissa ihmisryhmissä esimerkiksi kouluissa. Mykoplasma tulee usein esiin myös kilpaurheilijoiden sairautena.

– Urheilijat ovat riskiryhmää sen vuoksi, koska infektioalttius nousee, kun kehoa kuormitetaan rajusti ja ihminen on äärirajoilla.

Toisaalta riskiryhmää ovat myös erittäin vähän liikkuvat. Kohtuuliikunta sen sijaan suojaa tulehdusalttiudelta ja myös mykoplasmalta.

– Tulehduksia voi välttää huolehtimalla hyvästä yleiskunnosta ja elintavoista. Uni, terveellinen ruokavalio ja liikunta ovat tärkeitä.

Myös perushygienia kannattaa, sillä mykoplasma kulkeutuu elimistöön pisara- tai kosketustartuntana hengitystie-eritteistä. Huolellisella käsienpesulla voi siis välttää mykoplasma-tartuntaa.

Lue myös:

Kuumeeton keuhkokuume – Tunnista salakavala tauti

Nämä flunssan oireet kertovat, että on aika mennä lääkäriin

Voiko kurkkukivussa mennä lenkille? Urheilulääkäri Pippa Laukka kertoo, saako flunssassa treenata

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *