Terveys

Mistä paniikkikohtaus johtuu? Tunnista paniikkikohtauksen oireet ja laukaisijat

Paniikkikohtaus iskee usein täysin varoittamatta. Sen taustalla voi kuitenkin olla jokin omaan elämäntilanteeseen liittyvä asia.

Teksti:
Johanna Jantunen
Kuvat:
Istock

Paniikkikohtaukseen liittyy sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita.

Paniikkikohtaus iskee usein täysin varoittamatta. Sen taustalla voi kuitenkin olla jokin omaan elämäntilanteeseen liittyvä asia.

Oletko joskus kokenut äärimmäistä ahdistusta, joka on saanut sydämen tykyttämään, kehon vapisemaan tai hengityksen tihentymään?

Jos oireet ovat säikäyttäneet sinut ja niihin on yhdistynyt esimerkiksi hallinnan menettämisen, sekoamisen tai kuoleman pelkoa, kyse voi olla paniikkikohtauksesta.

Paniikkikohtaukseen liittyy kahdenlaisia oireita

Paniikilla tarkoitetaan lyhytkestoista ja voimakasta ahdistuksen tunnetta. Kun ihminen kokee paniikkia, hänen elimistönsä on ”taistele tai pakene” -tilassa. Paniikin tarkoituksena on auttaa ihmistä toimimaan nopeasti uhkaavassa tilanteessa.

Paniikkikohtaukseen liittyvässä paniikissa mitään todellista uhkaa ei kuitenkaan ole läsnä. Kohtaus voi esimerkiksi iskeä ostoskeskuksessa, kassajonossa tai bussissa aivan yhtäkkiä, ilman ennakkovaroitusta.

Paniikkikohtaukseen liittyy sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita. Fyysiset oireet johtuvat sympaattisen hermoston aktivoitumisesta. Psyykkiset oireet puolestaan ovat fyysisiin tuntemuksiin liittyviä katastrofitulkintoja: sydänoireet voivat aiheuttaa kuoleman pelkoa.

Paniikkikohtauksen fyysisiä oireita ovat muun muassa:

  • sydämentykytys
  • hengenahdistus
  • vapina
  • rintakivut
  • hikoilu
  • tukehtumisen tunne
  • pahoinvointi
  • huimaus
  • vilunväreet tai kuumat aallot.

Paniikkikohtauksen psyykkisiä oireita ovat muun muassa:

  • kuoleman pelko
  • itsehallinnan menettämisen pelko
  • sekoamisen pelko
  • epätodellisuuden tunne
  • itsensä vieraaksi kokeminen.

Paniikkikohtaus on yleensä melko nopeasti ohi ja saavuttaa huippunsa 10 minuutissa. On kuitenkin mahdollista, vaikkakin harvinaista, että kohtaus kestää puolikin tuntia tai kauemmin.

Mikä laukaisee paniikkikohtauksen?

Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä. Arvioiden mukaan 10–30 prosenttia ihmisistä kokee paniikkikohtauksen joskus elämänsä aikana.

Paniikkikohtauksen syytä ei aina pystytä selvittämään. On kuitenkin huomattu, että elämäntilanne on usein yhteydessä kohtauksiin. Esimerkiksi pitkittynyt stressi, traumaattinen kokemus, suuri elämänmuutos, ihmissuhdeongelmat ja läheisen kuolema voivat laukaista paniikkikohtauksen.

Kofeiini ja alkoholi lisäävät paniikkikohtauksen alttiutta. Taustalla saattaa olla myös jokin sairaus, kuten kilpirauhasen liikatoiminta, sisäkorvan toiminnan häiriö tai sydämen rytmihäiriö.

Paniikkikohtaus hallintaan

Kun paniikkikohtaus iskee, on tärkeää, ettei ihminen hätäänny vaan ottaa tilanteen hyväksyvästi vastaan. Paniikkikohtaukset ovat ahdistavia mutta vaarattomia. Vaarattomuuden sisäistäminen on jo ensiaskel kohtauksen hallitsemisessa.

Vaikka ihminen suhtautuisi paniikkikohtaukseen hyväksyvästi, hänen ei kuitenkaan tarvitse olla passiivinen ja lamaantua paniikin alle. Paniikkikohtauksen voi saada hallintaan esimerkiksi rauhallisen hengityksen avulla.

Paniikki saa ihmisen hengittämään pinnallisesti ja nopeasti, mikä lisää ahdistusta entisestään. Sen sijaan syvä ja rauhallinen hengitys palleaan saakka saa kehon ja mielen rauhoittumaan. Voit harjoitella myös rebirthing-hengitystä.

Myös keinot, joissa huomio käännetään pois paniikkioireista, voivat auttaa. Tarkkaavaisuuden suuntaaminen ympäristössä oleviin yksityiskohtiin, asioiden laskeminen, juttelu tutulle tai tuntemattomalle sekä mielihyvää tuottava toiminta, kuten halaus, voivat saada ihmisen irti paniikista.

Jos paniikkikohtaus tapahtuu esimerkiksi kaupassa, tilanteesta voi myös vetäytyä pois jättämällä kauppareissun kesken. Vetäytyminen on kuitenkin tulevaisuuden kannalta huono ratkaisu. Ahdistus voi hetkellisesti lievittyä mutta palata myöhemmin samassa tilanteessa entistä pahempana. Ihminen voi myös alkaa vältellä tilannetta, jossa paniikkikohtaus on iskenyt, mikä kaventaa hänen elinpiiriään.

Paniikkikohtauksia ennaltaehkäisevänä toimintana voi kokeilla joogaa, meditaatiota, liikuntaa ja rentoutusharjoituksia.

Onko kyse paniikkihäiriöstä?

Jos paniikkikohtaukset toistuvat viikoittain, ne alkavat häiritä arkea ja ihminen alkaa pelätä kohtausten puhkeamista, puhutaan paniikkihäiriöstä.

Paniikkihäiriö luetaan ahdistuneisuushäiriöihin. Sen syntyyn vaikuttaa sekä perimä, ympäristö että omat ajattelutavat. Jos ihminen esimerkiksi pyrkii virheettömyyteen, on taipuvainen omien tunteidensa jatkuvaan tarkkailuun tai ylitulkitsee maailman uhkia, paniikkihäiriön riski on suurempi.

Paniikkihäiriö puhkeaa useimmiten varhaisessa aikuisuudessa. Siitä kärsii noin 1–3 prosenttia aikuisista, ja se on selvästi yleisempi naisilla kuin miehillä.

Mikäli itsellään epäilee paniikkihäiriötä, kannattaa kääntyä psykiatrin tai psykoterapeutin puoleen. Kohtauksista voidaan päästä eroon esimerkiksi kognitiivisella psykoterapialla, käyttäytymisterapialla tai lääkkeiden avulla.

Lähteet: Mielenterveystalo, Terveyskirjasto, YTHS

Lue myös:

Paniikkihäiriöstä kärsivä huippukokki Henri Alén: ”Paniikkikohtauksia tulee, jos niitä miettii”

Kun mieli menee paniikkiin

Ahdistus on uusi masennus – Yhä useampaa suomalaista ahdistaa

Terapia liian kallista? Näin saat apua edullisesti tai jopa ilmaiseksi

X